torstai 21. tammikuuta 2010

Suomalaiset toimittajat Haitissa

Radion uutisissa kerrottiin eilen, että Haitissa on ollut ainakin seitsemän suomalaista toimittajaa. Haastateltu yliopiston viestinnän tutkija piti tärkeänä, että kriisipaikoilta saadaan jatkossakin suomalaisten toimittajien raportteja. Vain heillä on asiaan suomalaista näkökulmaa.

Ylen toimittaja Paula Vilen on ollut Haitissa monta päivää. Maanantaina hän raportoi TV-uutisissa ääni väristen, miten "Täällä on hyvin helvetilliset olot". Se tuskin oli uutinen kenellekään. Seuraavana päivänä Ylen radiotoimittaja kertoi, miten kyseinen raportti jäisi suomalaisen uutistoiminnan historiaan, koska toimittaja oli niin liikuttunut. Ehkä paikalle olisi pitänyt lähettää joku toimittaja, jolla on kokemusta kriiseistä? Paula Vilenin asemapaikka on Washingtonin lähetystöalueella, josta on vain kilometri Haitin suurlähetystöön.

Saavuttuaan Haitiin Vilen kertoi toimittajien pitävän tukikohtaansa lentokentällä. Missä on uutisoinnin suomalainen näkökulma? Kun maapallon toisella puolella tapahtuu katastrofi, tarvitaanko sitä edes? Ryöstelyn, tautien ja jälkijäristysten vuoksi olot ovat vaaralliset, joten suomalaisen toimittajan raportointi ei tuo siihen juurikaan uutta.

Katastrofin inhimillinen kuva on karmea ja se välittyy aivan yhtä hyvin kansainvälisestä kuvamateriaalista. Suomalaisten lahjoitukset Haiti-apuun ovat jo pari miljoonaa euroa. Luku tuskin olisi yhtään alempi ilman suomalaisia toimittajia.

Toimittajan lähettäminen paikan päälle on jäänne menneiltä ajoilta. Ellei paikalla ollut omia toimittajia, tietoa ei saatu. Nyt kanavia on vaikka kuinka paljon, eikä suomalainen raportointi tilanteesta tuo mitään lisäarvoa. Jos uhrien joukossa olisi suomalaisia, side tapahtumiin olisi toinen.

Ehkä seuraavaan katastrofiin ei enää tarvitse lähettää suomalaista toimittajaa seisomaan mikrofoni kädessään lentokentälle? Tieto välittyy muutenkin.

2 kommenttia:

Miikka Värri kirjoitti...

En oikein ymmärrä tätä kirjoitusta muuten niin hyvässä blogissasi. Tai että miksi suomalainen toimittaja Haitissa herättää niin paljon tunteita? Siinä vaiheessa kun toimittajat lähetettii Haitiin, ei tiedetty kuinka monta uhria on ja mitkä ovat urhiren kansalaisuudet.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Uhrien määräksi arvioitiin 14.1. 100 000 - 500 000, lopullinen määrä on ilmeisesti tuon puolivälistä. Heti tiedettiin myös, että maassa olisi vain yksi suomalainen (joskaan hänen kohtalostaan ei kaiketi ole sen jälkeen kerrottu mitään).

Sinänsä näillä seikoilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Oleellisempaa on kysyä, kannattaako pienten maiden lähettää toimittajia kaukaisiin katastrofeihin päivittelemään lentokentälle, miten päin helvettiä kaikki on. Vai onko heillä jotain sellaista lisättävää kansainväliseen uutisointiin, joka on suomalaisten kannalta oleellista. Yliopiston tutkija väitti radiossa että näin on, itse olen toista mieltä. Nykymaailmassa tieto kulkee muitakin kanavia.

Vaikka toimittajat eivät veisi paikkoja avustushenkilöiltä, heidän läsnäolonsa ei ole paikallisten kannalta ihan ongelmatonta.

Näyttää Paula Vilen itsekin pohtineen asiaa: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/01/journalismista_haitin_maanjaristystuhojen_keskella__hadanalaisten_aanitorvi_vai_katastrofialueen_kuormittaja_1390038.html

Website Security Test