Luomuus kunniaan (kolumni)

(Kirjoitus julkaistu Tivi-lehden kolumnina marraskuussa 2023)

Generatiivinen tekoäly synnyttää napin painalluksella tekstiä, kuvia ja videoita. Yritykset ovat innoissaan tehokkuuden lisääntymisestä mutta asiassa on kääntöpuolensa: mitä enemmän tekoäly tuottaa määrää, sitä enemmän alamme arvostaa laatua ja aitoutta.

Ilmiö on tuttu elintarviketeollisuudesta. Tehtaat valmistavat koneellisesti tasalaatuista, mutta hajutonta ja mautonta ruokaa. Moni ostaa kaupasta luomua, vaikka se maksaa enemmän. Luomuelintarvikkeet on tuotettu lähellä, ne ovat maukkaampia ja uskomme, että ne ovat myös puhtaampia. Eivät välttämättä ole, mutta mielikuvat ratkaisevat.

Vastaavasti tekoäly tuottaa nopeasti ja kustannustehokkaasti yksilölliseltä näyttäviä asiakaskirjeitä, mutta saattaa jättää kirjeeseen virheitä tai käyttää epäaitoja fraaseja. Jos vastaanottaja huomaa lähettäjän koneeksi, hän kokee pettymyksen. Näinkö vähän yritys arvostaa minua ja asiakkuuttani?

Jotta voimme jatkossa erottaa ihmisen tekemän ja koneellisesti tuotetun sisällön toisistaan, tarvitsemme digiaikaan sopivan luomumerkinnän. Nettisivuihin, lehtijuttuihin ja kirjoihin pitää lisätä leima, joka kertoo niiden olevan perinteisin menetelmin valmistettuja.

Elintarvikkeiden kyljessä on lakisääteinen tuoteseloste ja lista käytetyistä lisäaineista. Ruuan ostajalla on oikeus tietää, mitä tuote sisältää. Sisällön ostajalla pitäisi olla sama oikeus.

Parhaillaan luova ala odottaa jännityksellä, mitä kaikkea uutta tekoäly saa irti vanhasta materiaalista. Johnny Cash on jo laitettu laulamaan Barbie Girl -hittiä ja Elvis Presley Baby Got Back -biisiä, vaikka molemmat laulajat ovat kuolleet aikoja sitten.

Ensi tammikuussa Göteborgin elokuvajuhlilla esitetään tekoälyn muokkaama versio vuonna 1966 valmistuneesta Ingmar Bergmanin elokuvasta Naisen naamio - Persona, jossa toista pääosaa esittänyt Liv Ullman poistetaan ja korvataan suomalaisella Alma Pöystillä.

”On suuri kunnia mennä luvalla sotkemaan mestariteosta”, kommentoi Pöysti hanketta Ilta-Sanomien jutussa.

Uudet kokeilut huvittavat ja kiinnostavat kuluttajia – kunhan he ovat tietoisia asiasta. Aina eivät ole, jolloin kyse on huijauksesta. Amazonista on jo löydetty e-kirjoja, joiden sisältö on epäluotettavaa eikä tekijäksi ilmoitettua henkilöä ole olemassakaan.

Tulevaa kehitystä ennakoiden olen alkanut lisätä omiin Powerpoint-esityksiini, sähköposteihini ja kirjoihini maininnan siitä, että ne ovat puhdasta luomua. En käytä Outlookin tyrkyttämiä automaattisia vastausvaihtoehtoja. Myös tämä kolumni on alusta loppuun luonnontuote eikä edes ideointiin tarvittu ChatGPT:tä.

Lokakuussa Adobe esitteli tälle ajatukselle käänteisen ratkaisun nimellä Adoben Content Authenticity Initiative. Siinä tekoälyn tuottama materiaali varustetaan tekijätiedoilla, jotka näkyvät nettisivulla hiirellä osoittamalla ja tallentuvat sisällön metatietoihin. Eräänlainen antiluomumerkki siis.

Tekoälyn merkitseminen voi tuntua saivartelulta. Mitä väliä sillä on, kuka teki sisällön, jos vastaanottaja on siihen tyytyväinen eikä koneen jälkeä erota ihmisestä? Mutta koneen ja ihmisen erolla on merkitystä silloinkin, kun se ei ole ilmeistä.

Jos tekoälyn kouluttamiseen aletaan käyttää sen itsensä tuottamaa materiaalia, ajan mittaan takaisinkytkentä vähentää informaation määrää ja heikentää kielimalleja. Siksi mallien koulutuksessa pitää suosia luomusisältöä ja minimoida tekoälyn osuus.

Asialla on merkitystä myös tekijänoikeuden kannalta. Vallitseva tulkinta on, että ellei lopputuloksesta voi tunnistaa alkuperäistä opetusmateriaalia, kyse on tekoälyn omasta tuotoksesta, eikä tekijänoikeudesta tarvitse maksaa.

Looginen seuraus on, että jos tekoäly tekee Powerpoint-esityksesi, se ei enää ole sinun esityksesi. Tekoälyn tuottama sisältö on vapaata riistaa, jota kuka tahansa saa ottaa omaan käyttöön ja levittää eteenpäin.

Leimaamalla työsi tulokset luomuksi varmistat, että tekijänoikeutesi siihen säilyy, ja että osaltasi tuet tekoälyn kehittämistä jatkossakin.