Hallitusohjelma ja digitalisaatio

Lyhyestä virsi kaunis. Näin voisi kai luonnehtia hallitusohjelmaa 2015-2019, joka on aiempia merkittävästi lyhyempi ja tiiviimpi. Jos tämä johtuu Juha Sipilän insinööritaustasta niin on syytä olla ylpeä siitä.

En löytänyt dokumentin alkuperäistä sijaintia, mutta se on ladattavissa monen median omalta sivulta. Ihmetyttää, mikseivät ne linkitä vaikkapa valtioneuvoston alkuperäiseen tiedostoon (kai sellainen on jossain?). Käytän itse Maikkarin versiota.

"Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen" on saanut kokonaan oman osion, numeroltaan kahdeksan. Kahdella sivulla on monia kohtia, joita on helppo kannattaa. Digitalisaation luvataan olevan läpileikkaava teema, joka kattaa hallituksen koko strategian. Tämän arvovaltaisempaa tukea digitalisaatiokehitys tuskin voisi saada.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on ottaa digitalisaation avulla tuottavuusloikka sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Siihen päästään mm. purkamalla nykyiset julkisten palveluiden prosessit ja korvaamalla ne uusilla, digitaalisilla versioilla. Ei hallitukselta ainakaan rohkeutta puutu!

Muutkin lupaukset ovat kannatettavia: julkishallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran ja kansalaisten oikeutta päättää sekä valvoa omien tietojensa käyttöä luvataan lisätä. Viittaus omadata-ajatteluun on tervetullut. Esimerkkiä on selvästi haettu Virosta, joka on perinyt Suomen aseman tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijänä.

Ehkä merkittävin ranskalainen viiva löytyy listan lopusta: valtioneuvostossa vahvistetaan digitalisaation muutosjohtamisen organisointia.

Juuri johtajuuden puutetta ja ministeriöiden itsenäisyyttä on pidetty suurimpana kehityksen jarruna. Jokainen ministeriö haluaa tehdä asiat omalla tavallaan, eikä synergiaa synny. Tietohallinnossa kenelläkään ei ole riittävästi natsoja, jotta hän voisi pakottaa eri virastot yhteistyöhön ja yhteisen tekniikan käyttöön.

Nämä asiat on tiedostettu jo aiemmin, hieno homma jos aloittava hallitus oikeasti saisi ne toteutettua. Pidetään peukkua, se on koko Suomen etu.

Silmään pistää myös rohkea lupaus nostaa innovatiivisuus ja palvelualttius uusiksi virkamieshyveiksi vanhojen rinnalle. Sopii hyvin!

Enää tarvitaan ne toimenpiteet, joilla ohjelman tavoitteet saadaan toteutumaan.

Kehujen jälkeen on pakko ilkeillä vähän: raportin sivunumerointi ei täsmää sisällysluetteloon. Sinänsä pikku juttu, mutta kertoo digitaalisten perustaitojen merkityksestä. Huippujuttuja voidaan rakentaa vasta, kun perusta on kunnossa.

Toiseksi viimeinen ranskalainen "autetaan niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita" osuu tähän hyvin. Heitä saattaa olla jopa tämän paperin tekijöissä.

Onneksi tekstissä ei sentään käytetty Comic Sansia.

Lisäys 29.5.2015: Anne Bernerin valinta liikenne- ja viestintäministeriksi on yllättävä veto. Harvoin, jos koskaan, ministeriksi on valittu ensimmäisen kauden kansanedustajaa -- jolla ei ole aiempaa poliittista kokemusta. Mahtaa olla melkoinen kulttuurishokki päätyä yrityselämästä ministeriksi. Toisaalta ravistelu voi olla tarpeellista niin ministerille kuin ministeriöllekin. Toivottavasti valinta ei kuitenkaan kerro siitä, että tämän alan ministeriötä pidettäisiin muita vähemmän tärkeänä. Aika näyttää. Nyt vain toivotaan parasta ja pidetään peukkuja.