Politiikan konkari, kristillisdemokraattien entinen ja perussuomalaisten nykyinen kansanedustaja Toimi Kankaanniemi nousi viime viikolla otsikoihin asiattoman viestittelyn vuoksi. Viikon sairasloman päätteeksi edustaja julkaisi anteeksipyynnön blogissaan, jota ovat sen jälkeen analysoineet niin Helsingin Sanomat (retoriikan opettaja Severi Hämäri) kuin Iltasanomat (viestintäkouluttaja Katleena Kortesuo).
Molemmat kehuvat epäsuorasti kirjoittajaa taitavaksi sanankäyttäjäksi. Itse olen toista mieltä. Yhden sanan lauseet ja epämääräinen, tunteisiin vetoava epäaito retoriikka noudattaa tuttua perussuomalaista linjaa, mutta se mikä sopii Timo Soinin plokiin, ei välttämättä sovi kansanedustajan anteeksipyyntöön. Samankokoinen lippalakki ei sovi melonille ja omenalle, vai miten se nyt oli?
Tai eihän tämä mikään anteeksipyyntö ole. Vetoamalla suomalaisen miehen tunteisiin ("Tunnustan. Kadun... En selittele. En puolustele. En syytä ketään. Tein virheitä.") kirjoittaja pikemminkin välttelee varsinaista anteeksipyyntöä ja antaa itsestään kuvan mattimeikäläisenä, joka haluaa vain unohtaa kaiken ja palata takaisin työhönsä. "En syytä ketään" -- se nyt vielä puuttuisi.
Erikoisinta tekstissä on lause "Olin valvomaton ja harkitsematon". Kenen pitäisi valvoa poliitikkoa, joka on kunnostautunut lähinnä valvomalla muita? Miten kansanedustajana voi olla harkitsematon? Vastuun ottamisen sijaan kirjoittaja pikemminkin välttelee sitä.
Vähintään yhtä outo kohta on tilin tekeminen "vertikaalisesti ja horisontaalisesti" (lainausmerkit alkuperäisessä tekstissä). Lause poikkeaa täysin muun tekstin kansanomaisuudesta. Mitä kirjoittaja haluaa sanoa käyttämällä ilmaisua, jonka ei ole tarkoituskaan avautua lukijalle?
Kansanedustajana Kankaanniemi on joutunut tyypilliseen kriisiviestinnän tilanteeseen. Silloin klassinen viestintäohje on pyytää anteeksi ja kertoa kaikki -- myös se, mikä ei ole vielä paljastunut. Tämän Kankaanniemi jättää kokonaan tekemättä. Hän kirjoittaa vain, että "Määrää en tiedä. Yksikin on liikaa".
Niin on. Jos saarnaa perhearvojen puolesta, ei todellakaan ole sopivaa tehdä samalla asiattomia seksiehdotuksia naisille. Eikä se ole sopivaa muillekaan miehille, vaikkei Kankaanniemi olekaan ainoa tällä tavalla toimiva poliitikko.
Tietääkseni Kankaanniemi on tehnyt härskejä ehdotuksia naisille lähes koko uransa ajan, joten kyse ei ole yksittäisestä lipsahduksesta eikä vanhenevan miehen kyvyttömyydestä viestintään kuolemanpelon lähestyessä (Mikael Jungnerin yksi teoria Facebookissa). Jotta anteeksipyyntö olisi aito ja kirjoittaja voisi odottaa armoa, hänen pitäisi paljastaa itse kaikki.
Autetaan siis poliitikkoa mäessä ja ryhdytään tuumasta toimeen. Aito anteeksipyyntö voisi näyttää tältä:
"Arvoisat äänestäjäni,
olen syvästi pahoillani aiheuttamastani kohusta ja siitä, että olen pettänyt luottamuksenne. Olen esiintynyt julkisuudessa perhearvojen puolesta ja kuitenkin jo XX vuoden ajan tehnyt sopimattomia ehdotuksia naisille.
Syynä tähän on... [perustelu, jonka vain henkilö itse tietää, oma mielikuvitukseni ei riitä]. Pyydän anteeksi kaikilta naisilta, joita ehdotukseni ovat loukanneet, ja lupaan, ettei sopimaton käytökseni enää toistu.
Teidän tuellanne jatkan työtäni eduskunnassa tasa-arvon, perheen ja Suomen puolesta parhaan kykyni mukaan."
No, eihän se niin vaikeaa ollutkaan. Minulta meni tähän koko kirjoitukseen vajaat puoli tuntia. Enkä ole edes poliitikko.
Molemmat kehuvat epäsuorasti kirjoittajaa taitavaksi sanankäyttäjäksi. Itse olen toista mieltä. Yhden sanan lauseet ja epämääräinen, tunteisiin vetoava epäaito retoriikka noudattaa tuttua perussuomalaista linjaa, mutta se mikä sopii Timo Soinin plokiin, ei välttämättä sovi kansanedustajan anteeksipyyntöön. Samankokoinen lippalakki ei sovi melonille ja omenalle, vai miten se nyt oli?
Tai eihän tämä mikään anteeksipyyntö ole. Vetoamalla suomalaisen miehen tunteisiin ("Tunnustan. Kadun... En selittele. En puolustele. En syytä ketään. Tein virheitä.") kirjoittaja pikemminkin välttelee varsinaista anteeksipyyntöä ja antaa itsestään kuvan mattimeikäläisenä, joka haluaa vain unohtaa kaiken ja palata takaisin työhönsä. "En syytä ketään" -- se nyt vielä puuttuisi.
Erikoisinta tekstissä on lause "Olin valvomaton ja harkitsematon". Kenen pitäisi valvoa poliitikkoa, joka on kunnostautunut lähinnä valvomalla muita? Miten kansanedustajana voi olla harkitsematon? Vastuun ottamisen sijaan kirjoittaja pikemminkin välttelee sitä.
Vähintään yhtä outo kohta on tilin tekeminen "vertikaalisesti ja horisontaalisesti" (lainausmerkit alkuperäisessä tekstissä). Lause poikkeaa täysin muun tekstin kansanomaisuudesta. Mitä kirjoittaja haluaa sanoa käyttämällä ilmaisua, jonka ei ole tarkoituskaan avautua lukijalle?
Kansanedustajana Kankaanniemi on joutunut tyypilliseen kriisiviestinnän tilanteeseen. Silloin klassinen viestintäohje on pyytää anteeksi ja kertoa kaikki -- myös se, mikä ei ole vielä paljastunut. Tämän Kankaanniemi jättää kokonaan tekemättä. Hän kirjoittaa vain, että "Määrää en tiedä. Yksikin on liikaa".
Niin on. Jos saarnaa perhearvojen puolesta, ei todellakaan ole sopivaa tehdä samalla asiattomia seksiehdotuksia naisille. Eikä se ole sopivaa muillekaan miehille, vaikkei Kankaanniemi olekaan ainoa tällä tavalla toimiva poliitikko.
Tietääkseni Kankaanniemi on tehnyt härskejä ehdotuksia naisille lähes koko uransa ajan, joten kyse ei ole yksittäisestä lipsahduksesta eikä vanhenevan miehen kyvyttömyydestä viestintään kuolemanpelon lähestyessä (Mikael Jungnerin yksi teoria Facebookissa). Jotta anteeksipyyntö olisi aito ja kirjoittaja voisi odottaa armoa, hänen pitäisi paljastaa itse kaikki.
Autetaan siis poliitikkoa mäessä ja ryhdytään tuumasta toimeen. Aito anteeksipyyntö voisi näyttää tältä:
"Arvoisat äänestäjäni,
olen syvästi pahoillani aiheuttamastani kohusta ja siitä, että olen pettänyt luottamuksenne. Olen esiintynyt julkisuudessa perhearvojen puolesta ja kuitenkin jo XX vuoden ajan tehnyt sopimattomia ehdotuksia naisille.
Syynä tähän on... [perustelu, jonka vain henkilö itse tietää, oma mielikuvitukseni ei riitä]. Pyydän anteeksi kaikilta naisilta, joita ehdotukseni ovat loukanneet, ja lupaan, ettei sopimaton käytökseni enää toistu.
Teidän tuellanne jatkan työtäni eduskunnassa tasa-arvon, perheen ja Suomen puolesta parhaan kykyni mukaan."
No, eihän se niin vaikeaa ollutkaan. Minulta meni tähän koko kirjoitukseen vajaat puoli tuntia. Enkä ole edes poliitikko.
Ehdotus: Viimeinen lause: 'Mutta enhän olekaan poliitikko.'
VastaaPoistaPoliitikkojen (ja monien muiden) vallanhimo on suuri. Vaikea taipua tai oikeasti myöntää ja alentua suoraan puheeseen.
Jos henkilö on yhden alan tunnustettu asiantuntija, sanotaanko vaikka IT alan, valitettavan monelle tämmöiselle henkilölle tulee toisinaan kiusaus omatoimisesti laajentaa asiantuntijuutensa kenttää myös muille aloille, semmoisillekin, joista hänellä ei ole yhtään sen enempää pätevää sanottavaa kuin vaikka Stadin Arskalla.
VastaaPoistaSen verran itsekritiikkiä kuitenkin toivoisi, että pahimmilta typreryyksiltä vältyttäisiin.
"Yhden sanan lauseet ja epämääräinen, tunteisiin vetoava epäaito retoriikka noudattaa tuttua perussuomalaista linjaa" -kuulostaa varmaan hienolta, kielioppivirheestä huolimatta, perussuomalaisten vakaumuksellisten vastustajien keskuudessa, mutta on todellisuudessa tähän asiaan millään tavalla littymätön, onneton sutkauksen yritys. Mitä tarkoitusta se siis palvelee?
"Jos saarnaa perhearvojen puolesta, ei todellakaan ole sopivaa tehdä samalla asiattomia seksiehdotuksia naisille. Eikä se ole sopivaa muillekaan miehille, vaikkei Kankaanniemi olekaan ainoa tällä tavalla toimiva poliitikko." - Tämä on varsinainen rimanalitus. "Ei ole sopivaa tehdä asiattomia ehdotuksia". No shit, Sherlock!
Pidetäänkö tätä varsin ala-arvoista postausta vaikka persuvihan aiheuttamana työtapaturmana?
"Jos saarnaa perhearvojen puolesta, ei todellakaan ole sopivaa tehdä samalla asiattomia seksiehdotuksia naisille."
VastaaPoistaOlen samaa mieltä.
"Pyydän anteeksi kaikilta naisilta, joita ehdotukseni ovat loukanneet"
Miten niin naisilta? Tässähän loukattiin perhearvoa, ei tasa-arvoa. Uhreina oli yhtä lailla puoliso ja lapset.
Sitä paitsi naisiin kohdistuvan loukkauksen vakavuus riippuu ehdottelijan viehätysvoimasta. Tuskin Jani Toivolan tai Ville Niinistön tekemä ehdotus loukkaisi ketään naista.
En ole kristitty, mutta luulisin, että "tilin tekeminen 'vertikaalisesti'" tarkoittaa tilin tekemistä Jumalan kanssa. Yksilöltä Jumalalle. "Tilin tekeminen 'horisontaalisesti'" tarkoittaa tilin tekemistä suhteessa kanssaihmisiin. Eiköhän useimmat kristillisiä tekstejä lukeneet ymmärtäneet ilmaisun, vaikka se onkin turhan hienosteleva.
VastaaPoistaJarille kommenttiin: "Sitä paitsi naisiin kohdistuvan loukkauksen vakavuus riippuu ehdottelijan viehätysvoimasta. Tuskin Jani Toivolan tai Ville Niinistön tekemä ehdotus loukkaisi ketään naista."
VastaaPoistaLoukkauksen vakavuus ei riipu viehätysvoimasta! Mikäli vastapuoli kokee kommentin tai ehdotuksen loukkauksena, niin se on loukkaus kenen tahansa toimesta.
Anonyymi: Missä sinun todellisuuskäsityksesi on? Rosa Meriläinen käyttää alatyylisiä sanoja julkisesti, ja hän on vain avoin, rempseä ja sanavalmis. Kankaanniemi sen sijaan on likainen ja kiimainen pukki.
VastaaPoistaOttaen huomioon Kankaanniemen KD-taustan, niin "vertikaalisesti ja horisontaalisesti" voisi tarkoittaa samaa kuin "taivaallisesti ja maanpäällisesti", eli "jumalallisesti ja maallisesti"?
VastaaPoista