YLE ja HBO netissä

Televisiosta on useana iltana osunut silmään näyttävä kokoelma amerikkalaisen viihdeteollisuuden trailereita. Olen aina yhtä hämmästynyt huomatessani, että kanava onkin YLE eikä jokin monista kaupallisista. YLEhän se siinä mainostaa HBO-sarjojaan kaupallisten kanavien tapaan.

Tänään kerrottiin, että YLE alkaa näyttää HBO-sarjoja etukäteen netissä. Tämä antaa aiheen jälleen kerran pohtia julkisen palvelun tehtävää ja sen rajoja. Onko tarkoituksenmukaista, että verorahoja käytetään amerikkalaisten viihdesarjojen ostamiseen -- ja niiden esittämiseen netissä?

YLE teki joitakin vuosia sitten miljoonakaupat HBOn kanssa ja osti oikeudet ns. laatusarjojen esittämiseen. Sopimusta on uusittu toistuvasti ja nyt se kattaa myös vuodet 2013-2014. Perusteluna ei ollut se, että sarjat muutoin jäisivät suomalaisilta näkemättä, vaan se, että sarjat oli tarkoitettu esitettäviksi ilman mainoskatkoja (kts. YLEn oma kommentti).

HBO ei kuitenkaan ole aatteellinen yhdistys eikä julkisen palvelun toimija, vaan normaali liikeyritys. Yhdysvalloissa se pitää tilata erillisenä maksukanavana, mutta ulkomaisille tv-kanaville sarjoja myydään normaaliin tapaan. Ennen YLEä Nelonen oli esittänyt kehutun Sopranos-sarjan, eikä kukaan valittanut mainoksista. Ne kuuluvat pelin henkeen: kun katsot mainoksia, saat katsoa ohjelman "ilmaiseksi".

Tämän päivän tv-maailmassa mainoskatkoihin vetoaminen ei enää toimi. Harva katselee sarjoja livenä, yhä useampi katsoo ne jälkikäteen digiboksilta, Elisaviihteen, TV-kaistan tai jonkin muun palvelun kautta, jolloin mainokset on helppo ohittaa.

Äskettäin YLE ilmoitti siirtyvänsä käytäntöön, jossa kaikki ohjelmat lähetetään myös netissä. Tämän päivän uutisen mukaan HBO-sarjat tulevat nettikatseluun jo ennen tv-jakelua. Näin YLE siis kilpailee HBO:n itsensä kanssa, joka myy sarjojaan suoraan halukkaille (ilman mainoksia, tietenkin, ja ilman vuoden tai kahden odotusta). YLE kilpailee myös MTV3.n kanssa, joka niin ikään näyttää HBO-sarjoja Mtv3total-maksukanavapaketin C More Series -kanavallaan -- ilman mainoksia, tietty.

Onko amerikkalainen viihde, laatusellainenkaan, verovaroin rahoitettava peruspalvelu? Pitääkö siitä maksaa niidenkin, jotka eivät katso, vai olisiko parempi antaa HBO:n myydä tuotteitaan halukkaille asiakkaille? Liittyvätkö HBO-sarjat jotenkin YLEn tehtävään taistella yhteiskunnan hajoamista vastaan?

Vaikka YLE näyttää HBO-sarjoja, yhteistyö on yksisuuntaista. YLE ei halua antaa omia ohjelmiaan amerikkalaisille palveluille. ”Netflix on lähestynyt meitä. Meidän asenteemme on, että Yle ei lähde tekemään Areena-tyyppistä netti-tv-palvelua Netflixin kanssa. Mitään neuvotteluja ei ole käynnissä”, kertoi Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo.

Ilmeisesti ohjelmien myynti Netflixille ei ole julkista palvelua. Mikä siis on? Missä kulkevat julkisen palvelun rajat näin mediakentän murroksessa, kun kaikki siirtyy nettiin? Aiemmin jonkinlaiseksi perusteluksi kelpasi se, että maksu-tv ei näy kaikkialla Suomessa tai että kaikki eivät ole netissä, mutta näistä ei enää ole apua.

Odottelemme siis uusia perusteluja.

Järkeä tekijänoikeuslakiin?

Kansalaisaloitteen sivulle https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70 on avattu ehdotus tekijänoikeuslain uudistamiseksi. Tavoitteena on palauttaa tekijänoikeuslaki ennen Lex Karpelaa (2006) vallinneeseen tilaan ja poistaa siitä digiajan tuomat ylilyönnit.

Valtaosa ehdotetuista muutoksista on kannatettavia. Jos ei jaksa lukea koko tekstiä, MikroPC:n uutissivu tarjoaa hyvän tiivistelmän.

Eräs kohta pistää kuitenkin silmään (lihavointi omani): Artistien asemaa parantava uudistus olisi rinnakkaislisensoinnin mahdollistaminen, jolloin he voisivat julkaista sisältöjään myös avoimilla lisensseillä kaupallisten rinnalla. Artisteille ehdotetaan samalla kielto-oikeutta, jotta he voisivat kieltäytyä oikeudenkäynneistä yksittäisiä piratismista syytettyjä kansalaisia vastaan.

Toisaalta ehdotuksessa palattaisiin vanhaan tilanteeseen, jossa yksityinen kopiointi oli sallittua lähteen laillisuudesta riippumatta. Käytännössä tämä (yhdessä ip-osoitteiden selvityskiellon kanssa) sallisi nettipiratismin, kunhan toiminta ei olisi kaupallista. Olisi reilua, jos tämä seuraus olisi selkeästi luettavissa aloitteen vaikutusten arvioinnista.

Artisteilla olisi siis "kielto-oikeus" estää piraattien haastaminen oikeuteen, mutta ei käytännössä oikeutta kieltää töidensä vapaata levittämistä. Tältä osin laki tuskin saa artistien hyväksyntää ja "kielto-oikeuden" mainitseminen on samanlaista sumutusta kuin tekijänoikeusjärjestöjen oma propaganda.

Katsotaan, saako aloite tarpeeksi allekirjoittajia, jotta se etenisi. Lakiin kaivataan muutoksia mm. opetuskäytön, hyvitysmaksun osalta ja piratismikorvausten laskentaperusteiden osalta, mutta vapaan p2p-jakelun de-facto sallivia muutoksia nykyinen eduskunta tuskin lähtee tekemään.

(sananmuotoja selvennetty 24.1.2013)

Tampereen parkkipirkot heräävät aikaisin

Tampereen Hämeenkadulla on muutamia maksullisia parkkipaikkoja. Kyltissä oli kerrottu maksullinen pysäköintiaika, mutta katsoin sitä huolimattomasti. Kuvittelin, että aamu kahdeksan tarkoitti samaa kuin muissakin kaupungeissa.

Aamulla auton tuulilasissa oli pysäköintivirhemaksu, jolloin huomasin erehtyneeni. Kahdeksan olikin vain lauantain aika, arkisin maksullisuus alkoi jo kello kuusi. Ja parkkipirkot (tai poliisit) olivat olleet tarkkoina: kuitissa oli kellonaika 6:12. Ilmeisesti valvojan työvuoro alkaa kello kuusi ja Hämeenkadun länsipää on varma paikka rahastaa (myös perässäni ollut auto oli laputettu).

Varoituksena siis Tampereella pysäköiville: Hämeenkadun muutamat parkkipaikat ovat arkisin maksullisia kello kuudesta ilta kahdeksaan. Pysäköintivirhemaksu on 60 euroa eli samaa tasoa Espoon ja Helsingin kanssa. Siinä tulee aamu-unisuudelle hintaa!

Kaupungilla on tietenkin oikeus määrätä pysäköinti maksulliseksi vaikka joka toinen vuosi täydenkuun aikaan. On autoilijan oma vika, jos ei lue kylttiä oikein. Silti kiinnostaisi tietää, miksi maksullisuus alkaa jo aamukuudelta? Onko tämä vain näppärä keino lisätä pysäköinninvalvonnan tuottoja, vai onko asialle jokin perustelu?

Miksei aikaa pidennetä loppupäästä -- siten voitaisiin rahastaa vaikkapa kaupassa tai elokuvissa kävijöitä? Tai miksei pysäköinti ole maksullista kellon ympäri?

Tietääkö joku Tampereelta (nääs), mikä logiikka tässä on takana? Ja onko muita kaupunkeja, joissa maksullisuus alkaisi jo aamukuudelta? Parkkimaksun aloittaminen jo aamukuudelta (tai miksei jo viideltä tai peräti neljältä!) olisi mainio kikka mille tahansa talousvaikeuksissa kamppailevalle kunnalle.

Joka neljäs ilman työtä (YLE uutiset)

YLEn 20.30 pääuutislähetyksessä oli äsken otsikko: joka neljäs ilman työtä. Hui!

Ihanko totta?

Jos televisiossa ei ollut ääntä (tai oli kuulovammainen), sai huolestuttavan tiedon Suomen työllisyystilanteesta. Ne, joilla kuulo ja kaiuttimet toimivat, saivat uutistenlukijan puheesta ratkaisevan lisätiedon: kyse oli Espanjasta (Kanarian saarilla työttömyys oli kuulemma 34 prosenttia, mutta muistelen sen olleen samalla tasolla jo yli kymmenen vuotta sitten, joten ei mitään uutista tässä).

Miksi YLE käyttää harhaanjohtavia otsikoita, jotka avautuvat vain kuuntelemalla? Miksei otsikkoon olisi voinut lisätä ratkaisevaa sanaa "Espanjassa" -- tilaa olisi kyllä ollut.

Yleensä harhaanjohtavat otsikot toistuvat lähetyksen lopussa, jolloin juuri kotiin tullut saa niitä vilkaisemalla väärän käsityksen tapahtumista.

Tänä iltana työttömyysuutista ei toistettu, sen sijaan tarjolla oli tällaisia poimintoja:

Mitä aineita päiväkodeissa oli käytetty?

Yleensä kun puhutaan "aineista", kyse on huumausaineiden eufemismista. Tässä tapauksessa kyse oli... jaa, mitä se nyt olikaan? Ei jäänyt ihan mieleen, vaikka se kaiketi on näiden otsikkokikkailujen tarkoitus. Pitää oikein tarkistaa netistä, pieni hetki...

Ok, kyse oli siis homeenestoaineista. Senkin olisi voinut mainita otsikossa, jonka informaatioarvo on nyt pyöreä nolla.

Luulisi, että ainakin kuurojen liitto olisi antanut aiheesta palautetta YLElle.