Helsingin kaupunginhallitus hautasi illalla Guggenheim-hankkeen äänin 8-7. Syitä hankkeen kaatumiseen on useita.
Kun tieto Guggenheim-hankkeesta tuli julkisuuteen tammikuussa 2011, Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus ehti jo riemuita: vain kansan taideviha voisi tyrmätä Suomelle annetun mahdollisuuden saada Guggenheim.
Kuitenkin jo tuolloin oli nähtävissä, millaiseen peliin suomalaiset olivat lähteneet mukaan. Amerikkalainen säätiö keräisi rahansa ja ulkoistaisi riskin. Kaksi miljoonaa euroa maksaneen selvitystyön tuloksena saatiin triviaali raportti, josta jäi rahastuksen maku. Sellaisena se kuvasti hyvin koko hanketta.
Lupaukset siitä, että Helsingin Guggenheim voisi olla jotain ihan uutta, petettiin jo alkumetreillä. Raportti päätyi suosittelemaan juuri sellaista wau-arkkitehtuuria kuin Bilbaossakin oli. Ei mitään uutta, omaperäistä tai suomalaista. Toivoisin edelleen jonkun selvittävän, kenen taskuun kahden miljoonan euron rahastus päätyi.
Yksi perusvirhe oli siinä, että hankkeesta annettiin aluksi liian ruusuinen kuva. Kun lehdistö sitten paljasti koko ajan lisää epäedullisia yksityiskohtia syntyi negatiivinen kierre, joka tuhosi hankkeen mielikuvan yleisön silmissä. Samaan aikaan osuneet säästöt ja lamapuheet eivät ainakaan parantaneet asiaa.
Toinen perusvirhe oli siinä, ettei kukaan osannut päättää, onko Guggenheim taide- vai talousprojekti. Guggenheim itse toimii kuin liikeyritys ja museosta haluttiin ensi sijassa turistimagneetti. Sisällön osuus jäi keskusteluissa niin pieneksi, että lopulta taiteilijatkin kääntyivät hanketta vastaan. Miten saada läpi kymmenien miljoonien eurojen taidehanke, jota taiteilijat itse vastustavat? Ei mitenkään.
Ihme, että äänestystulos oli noinkin tiukka. Valtuusto olisi kaatanut hankkeen vielä selvemmin luvuin. Guggenheim ei kaatunut taidevihaan, vaan huonoon sopimukseen ja muutaman avainhenkilön omapäiseen toimintaan.
Vaikka hanke kaatui, Guggenheim lienee tyytyväinen -- saihan se käyttää kaksi miljoonaa suomalaisten rahoja oman brändinsä markkinointiin. Kaksi vuotta sitten harva Suomessa oli kuullutkaan Guggenheimista saati käynyt jossain sen museoista. Nyt Guggenheimin tietävät kaikki.
Guggenheim voitti -- tietenkin.
JK. Kaupunginhallitus kaatoi vain kaupungin ja säätiön välisen sopimuksen. Guggenheim voi edelleen tulla Suomeen, jos hankkeen puolustajat järjestävät sille rahoituksen kaupalliselta pohjalta. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, mikäli museo on niin loistava sijoitus kuin mitä meille on luvattu. Hjallis, Seppälä ja muut bisneshenkilöt ovat kaikin puolin kaupunkia parempi sopimuskumppani.
Kun tieto Guggenheim-hankkeesta tuli julkisuuteen tammikuussa 2011, Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus ehti jo riemuita: vain kansan taideviha voisi tyrmätä Suomelle annetun mahdollisuuden saada Guggenheim.
Kuitenkin jo tuolloin oli nähtävissä, millaiseen peliin suomalaiset olivat lähteneet mukaan. Amerikkalainen säätiö keräisi rahansa ja ulkoistaisi riskin. Kaksi miljoonaa euroa maksaneen selvitystyön tuloksena saatiin triviaali raportti, josta jäi rahastuksen maku. Sellaisena se kuvasti hyvin koko hanketta.
Lupaukset siitä, että Helsingin Guggenheim voisi olla jotain ihan uutta, petettiin jo alkumetreillä. Raportti päätyi suosittelemaan juuri sellaista wau-arkkitehtuuria kuin Bilbaossakin oli. Ei mitään uutta, omaperäistä tai suomalaista. Toivoisin edelleen jonkun selvittävän, kenen taskuun kahden miljoonan euron rahastus päätyi.
Yksi perusvirhe oli siinä, että hankkeesta annettiin aluksi liian ruusuinen kuva. Kun lehdistö sitten paljasti koko ajan lisää epäedullisia yksityiskohtia syntyi negatiivinen kierre, joka tuhosi hankkeen mielikuvan yleisön silmissä. Samaan aikaan osuneet säästöt ja lamapuheet eivät ainakaan parantaneet asiaa.
Toinen perusvirhe oli siinä, ettei kukaan osannut päättää, onko Guggenheim taide- vai talousprojekti. Guggenheim itse toimii kuin liikeyritys ja museosta haluttiin ensi sijassa turistimagneetti. Sisällön osuus jäi keskusteluissa niin pieneksi, että lopulta taiteilijatkin kääntyivät hanketta vastaan. Miten saada läpi kymmenien miljoonien eurojen taidehanke, jota taiteilijat itse vastustavat? Ei mitenkään.
Ihme, että äänestystulos oli noinkin tiukka. Valtuusto olisi kaatanut hankkeen vielä selvemmin luvuin. Guggenheim ei kaatunut taidevihaan, vaan huonoon sopimukseen ja muutaman avainhenkilön omapäiseen toimintaan.
Vaikka hanke kaatui, Guggenheim lienee tyytyväinen -- saihan se käyttää kaksi miljoonaa suomalaisten rahoja oman brändinsä markkinointiin. Kaksi vuotta sitten harva Suomessa oli kuullutkaan Guggenheimista saati käynyt jossain sen museoista. Nyt Guggenheimin tietävät kaikki.
Guggenheim voitti -- tietenkin.
JK. Kaupunginhallitus kaatoi vain kaupungin ja säätiön välisen sopimuksen. Guggenheim voi edelleen tulla Suomeen, jos hankkeen puolustajat järjestävät sille rahoituksen kaupalliselta pohjalta. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, mikäli museo on niin loistava sijoitus kuin mitä meille on luvattu. Hjallis, Seppälä ja muut bisneshenkilöt ovat kaikin puolin kaupunkia parempi sopimuskumppani.
Heil Hitler!
VastaaPoistaVaikeinta tappion tunnustaminen tuntuu olevan Helsingin Sanomille ja kaupunginhallituksen Kokoomuksen nokkamiehille. Pajusen esiintyminen äänestyksen jälkeen oli yllättävänkin maltillista.
VastaaPoistaLausunnot demokratian puutteesta ja irvikuvasta ovat minusta vain huonoa häviämistä. Jos jostain asiasta on keskustelu, niin Guggenheimista. Vaikea kuvitella, mitä uusia näkökohtia valtuustossa olisi vielä voinut tulla.
Viimeisimpien lehtitietojen perusteella Guggenheim on valmis tekemään uuden tarjouksen. Mielenkiinnolla odottelen sitä, kun tämä nykyinenkin oli jo niin hyvä, että oli hulluutta kieltäytyä siitä. Ainakin jos uskomme hankkeen intomielisiä kannattajia.
Mikäli Kekkulheim-säätiön projekti on niin ruusuinen kuin annetaan ymmärtää, sillehän täytyy suorastaan sataa yksityistä rahaa. Sitä odotellessa...
VastaaPoista@Nythän sitten voimme keskittyä kehittämään sitä, mitä meillä jo on,maailman suurin kommunismin ulkomuseo.
VastaaPoistaVihreiden kannan äänestyksessä ymmärrän kostona kokoomukselle Viljasesta. Punaisissa tennareissa oopperassa käyvän jalkapallokulttuuriministerin puolueen kanta on myös ymmärrettävä
ja persuille riittää kulttuuriksi peräkylän keskikaljabaari.
Sääli, kerrankin jotain suurta ja ulkomaisia turistejakin kiinnostavaa oli tarjolla. Kuten NATO-ikkuna, Guggenheim-ikkunakin voi sulkeutua, ottajia riittää.
Otsikko taitaa valitettavasti perustua toiveajatteluun. Olen melko varma että tämä rahastus projeksti pullahtaa uudestaan esille. Eikä todellakaan niin, etteikö pääosaa silloinkin esittäisi julkinen rahoitus. Sen verran paljon hankeeseen on tähän menennessä ladattu polittista arvovaltaa.
VastaaPoistaKeskiäksyä huvitti kovasti Pajusen lausahdus TV:ssä että hankkeen kaatuminen JO kaupunginhallituksessa olisi ollut "demokratian irvikuva". Sen verran pahasti demokratiaa halveksien tätä hanketta on nimittäin kulissien takana ajettu.
Tanskaselle sen verran, että Guggenheim ikkuna on suljettu jo noin kymmenessä kaupungissa tätä ennen, mutta aina näköjään löytyy uusia hölmöjä joita voi rahastaa...
Itse olisin toivonut hiukan analyyttisempaaa otetta neuvotteluihin. Olen sitä mieltä että Guggenheim olisi ollut hyvä juttu Helsingille ja voinut ylittää esim. Kiasman kävijämäärät. Tämä ei olisi ollut K:lta pois koska samat tyypit olisivat asioineet molemmissa. Hinnoittelu ja businessmallit ovat neuvoteltavissa olevia kysymysksiä ja tässä olisi puuhamiesten kannattunut olla hiukan taitavampia. Vastustajien argumentit olivat osittain järkeviä (paljon rahaa) mutta osin ei mittakaavassa , 150-200 milj ei kovin montaa kehätieliittymää tai isoa liikenneympyrää esim. vielä rakenneta. Ja sitten osittain sietämättömiä "Ei mittään Kukkenheimeja herroille." Näitä kuullessa toivoin aina että rakennettaan vaikka 2 kpl samantien! ;).
VastaaPoistaSuomalaisuudesta: Ihan kaiken mitä me teemme ei tarvitse pyöriä Suomen tai suomalaisuuden ympärillä.
Eli G olisi ollut hyvä, mutta ei millä tahansa hinnalla. Koko touhusta jäi vaan omituinen sivumaku puolin/toisin.
Kun Guggis-projekti pilkottiin pieniin annospaloihin, oli ensimmäisessä vaiheessa - siinä mikä nyt siis hylättiin - päätettävä vain että pidetään arkkitehtuurikilpailu kuvitteellista Guggis-galleriarakennusta varten. Sen jälkeen päätetään lähdetäänkö rakentamaan. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Pajunen+teki+viisaan+v%C3%A4ist%C3%B6liikkeen/a1305560198589)
VastaaPoistaSelittäisikö joku tämän minulle kun minä tollo päättäisin ensin että rakennetaan ja mihin rakennetaan ja sitten panisin pystyyn arkkitehtuurikilpailun. Kun se kilpailu maksaa neljä milliä niin en minä sitä menisi haaskoon menon riskillä järjestämään.
@Keskiäkäinen
VastaaPoistaAbu Dabin jättimäinen Guggenheim avataan ensi vuonna. Berliinin Gugge ei kannattanut, koska nuuka sakemanni antoi sille vain pari kerrosta vanhasta talosta,eihän tuossa mitään hohtoa ole, Bilbaon kaltainen sen olla pitää. Olisi ollut upea Katajanokalla.
Nythän sitten voimme keskittyä kehittämään sitä, mitä meillä jo on,maailman suurin kommunismin ulkomuseo.
VastaaPoistaGuggenheim-säätiön selvityksen mukaan museo kylläkin olisi sopinut Suomeen juuri siksi, että Suomi ei ole maailman suurin kommunismin ulkomuseo. Vaan päinvastoin jo valmiiksi suurin piirtein maailman mahtavin maa, jonne mainio museo olisi sopinut juuri saumattomasti täydentämään Suomen jo olemassaolevaa kaikinpuolista upeutta.
Eli on valittava kahden väliltä. Joko Suomi ei olekaan maailman suurin kommunismin ulkomuseo tai sitten Guggenheim-selvitys - jonka nojalla museota on tänne haluttu - olikin väärässä, koska se nimenomaan kehui Suomea maasta taivaisiin. (Muun muassa kunnallispoliittisten päätöksentekoprosessien oikeudenmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä, sivumennen sanoen...)
"Armstrongin mukaan Helsinki olisi hyötynyt Guggenheim-museosta."
VastaaPoistaHyöty on aika suhteellinen käsite. Kysymys on kuitenkin siitä, mitä olisi jäänyt viivan alle. Plus- vai miinusmerkkinen tulos? Laskukaava ei ole yhtä selkeä kuin kirjanpidossa, mutta yksi asia on varma. Guggenheim olisi vuorenvarmasti hyötynyt Helsingin Guggenheim-museosta. Liekö hienotunteisuutta, että Armstrong sivuutti tämän näkökohdan lausunnossaan. Eikä sitä muutkaan hanketta eteenpäin vieneet turhan usein maininneet. Enemmän keskityttiin epävarmoihin saataviin, kuten suuriin kävijämääriin ja vielä suurempiin verotuloihin. Kovasti oltiin jo nylkemässä ammuttua karhua.
@Tanskanen
VastaaPoistaOlen tietoinen tuosta Abu Dhabin (ehkä) tulossa olevasta, monia vastoinkäymisiä kohdanneesta hankkeesta. Berliini osoitti että Guggenheimin taidenäyttelyt eivät sinänsä vedä väkeä, jos käytössä on "vain" Deuche Bankin vanha palatsi eikä mitään "hohdokasta" (luetaan omituista) WAU-arkkitehtuuria.
Niitä kesken jätettyjä Guggenheim suunnitelmia joita tarkoitin ovat sitten maailmalla olleet:
-Guggenheim Rio de Janeiro (Brasilia)
-Guggenheim Guadalajara (Meksiko)
-Guggenheim Bucharest (Romania)
-Guggenheim Hermitage Vilnius (Liettua)
-Guggenheim Urdaibai (Espanja)
-Guggenheim Tokyo (Japani)
-Guggenheim Taichung (Taiwan)
-Guggenheim Hong Kong (Kiina)
sekä lisäksi jenkeissä:
-Guggenheim Museum in Lower Manhattan,New York
-Guggenheim Hermitage, Las Vegas
Nämä kaikki hankkeet ovat menneet puihin rahan ja varsinkin sen paljon mainostetun yksityisen sijoittaja- ja sponssorointirahan puutteeseen. (Paitsi Las Vegas joka kaatui yhden näyttelyn jälkeen samaan kuin Berliini, vähäiseen kävijämäärään)
Ja Helsingin tapaan rahaa on noissa hankkeissa ehditty polttaa miljoonia esiselvityshankkeisiin, sekä Brasiliassa ,Mexicossa , Liettuassa ja Taiwanillla ehdittiin myös järjestää arkkitehtuurikilpailu ja osin suunnitellakkin museorakennus.
@ Off-topic
VastaaPoistaPäivän Iltalehti kertoo, ettei kulttuuriministerimme Arhinmäki aio laittaa presidentti Sauli Niinistön kuvaa ministeriönsä seinälle, sen tilalla on tuo sikavaakuna taiteilijalta, joka taannoin sai siitä syytteen jumalanpilkasta. Kuvannee ministerin kulttuuriharrastuksia.
Vastustajien argumentit olivat osittain järkeviä (paljon rahaa) mutta osin ei mittakaavassa , 150-200 milj ei kovin montaa kehätieliittymää tai isoa liikenneympyrää esim. vielä rakenneta
VastaaPoistaIhmetyttää, miksei samalla periaatteella panna kuntoon vanhustenhoitoa, homekouluja tai kerätä vaarallisia avohoitopotilaita talteen kaduilta. Eihän ne maksaisi edes yhtä liikenneympyrää...
@Petteri
VastaaPoistaEihän noita asioita voi rinnastaa,nyt on puhe kulttuurirahoista. Ja 200 mijoonaa on vain se, joka laitetaan nyt vuosittain täydellisen humpuukin, eli tuulivoiman tukemiseen. Joka puolella tuuli/aurinkovoimalaprojektit menevät nurin heti kun mahtava tuki loppuu, meillä Fortum juuri luovutti ja Finwind potkii väen pellolle.
"Abu Dabin jättimäinen Guggenheim avataan ensi vuonna"
VastaaPoistaAbu Dhabin Guggenheim pantiin jäihin viime vuonna. Sitä ennen sitä oli lykätty useampaan kertaan. Vuoden 2013 loppupuolella päätetään, pyydetäänkö tarjouksia työn jatkamisesta. Aikaisin mahdollinen avautumisaika olisi tällöin 2017 lopulla. On hyvin mahdollista, että hanke lopetetaan kokonaan.
@Strix Senex
VastaaPoistaNiinkö? Aivan äsken tuli,en muista FOX:ilta vai JIM:iltäkö oli, dokkari,jossa väitettiin avauksen tapahtuvan 2014. Ohjelman nimi oli muistaakseni "Jättimäiset rakennusurakat".
Hyvä että lopultakin saimme tänne punakyläänkin FOX-news´in,joka kertoo tosiasiat joita vasurimedia salaa.
VastaaPoistaPeräkylä olemme ja peräkylänä pysymme tällaisten päätösten jälkeen.
@Hannu Tanskanen
VastaaPoistaSe JIMin dokkari ei ilmeisesti ollut enää ajan tasalla.
Tässä linkki tuoreeseen artikkeliin ja katkelmia siitä. Pääosin sama artikkeli näytti olevan myös the Guardianissa.
http://www.thehindu.com/arts/article3324642.ece
Emirate may scale back grandiose plan for three museums ... including the world’s largest Guggenheim ... on Saadiyat island in Abu Dhabi.
But six years after the project was unveiled, while several five-star resorts have opened, the only visible signs of the complex are an illuminated model in an exhibition centre near a windswept desert construction site.
Repeated delays and financial concerns have diminished the impact of the scheme, say project insiders and art experts, and some now believe the emirate has no option but to scale back its grandiose plans, possibly even scrapping the Guggenheim museum.
Verena Formanek, senior project manager for the Abu Dhabi Guggenheim, admitted it was still a distant prospect. ... “Really, the Guggenheim Abu Dhabi is far away.”
The tenders to construct the Norman Foster-designed Zayed National Museum and the Frank Gehry-rendered Guggenheim will not be issued until early and late 2013 respectively, said Stuart Magee, executive director of delivery for the emirate’s Tourism Development and Investment Company (TDIC). The former will now open in 2016 and the latter in 2017..
Dubai-based gallerist Ramin Salsali, twice honoured as a patron of the arts by the UAE vice president, Sheikh Mohammed bin Rashid Al Maktoum, called on the country’s rulers to replace the Guggenheim with a smaller, home-grown modern art museum. Unlike the Guggenheim museum in Bilbao, he said, the project would not stimulate the local economy and cultural development.
“The Guggenheim effect is sexy when you are not on the radar. When you are Bilbao. But Abu Dhabi today -- I’m sorry to say, but the Guggenheim should pay Abu Dhabi to be there, not vice versa. Does Abu Dhabi need the Guggenheim still? I don’t believe so.”
@Strix Senex
VastaaPoistaEn käy kiistämään,vaikka lähde olisi "thehindu.com";).
Abu Dabissa merkittävä tekijä lienee myös Guggenheimin juutalaisuus, ei taida olla suositus arabimaailmassa.
Ja totta, siellä on paljon muutakin loistokasta, ei eroitu, kuten meillä tekisi.
Pari kuukautta sitten MTV3:n toimittaja kävi paikan päällä. Eivät halunneet päästää toimittajia rakennustyömaalle, ilmeisesti työt tosiaan seisovat. Ei kannata luottaa FOXiin vaan kotimaiseen Maikkariin :-)
VastaaPoistaJuttu löytyy näköjään netistäkin: http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1511429
@Petteri
VastaaPoistaNo joo, olen myös taipuvainen uskomaan kotimaisiin uutisiin,mutta se voi olla vain "kotikenttäharha" (josta johtuen monet pilotit tekevät fataaleja päätöksiä).
FOX:lla on nykyisin hyviä ja luotettavan tuntuisia dokkareita, joiden tekijä on National Geographic.
Etkö luota siihenkään, tuota lehteähän jenkeillä on niin paljon autotalleissaan, että laskelmien mukaan maa vajoaa siellä.