Tai sitten kyse on vain lapselle tyypillisestä sormiliikkeiden harjoittelusta, jota vauvat ovat tehneet paljon ennen iPadiakin. Videolla tyttö nipistää sormia yhteen eikä levitä niitä kauemmaksi toisistaan, mikä tarkoittaisi zoomausta. Ylpeän isän loppukommentti videolla (Steve Jobs has coded a part of her OS) kertoo isän olevan joko insinööri tai markkinointimies -- tai molempia.
Video on hauska ja saa katsojan kysymään: onko tämä tulevaisuutta? Kun tyttö aikanaan on Marie Claire -iässä, kokeeko hän sormien nipistysotteen luontevaksi tavaksi navigoida mediassa ja vastaavasti sivujen kääntämisen luonnottoman kömpelöksi? Kuka tietää. Seuraavien 20 vuoden aikana ehtii tapahtua vielä paljon.
Se on ainakin varmaa, että Applen tapa hyödyntää kosketusnäyttöä on todella intuitiivinen. Moni huomaa tekevänsä Applesta tuttuja sormiliikkeitä ainakin navigaattorin tai jopa tietokoneen ruudulla. Sormen käyttö menee nopeasti selkäytimeen, niin luontevaa se ihmiselle on. Ohjauspainikkeet ja hiiri tuntuvat äkkiä vanhanaikaisilta.
Voi, kunpa Nokia ei olisi tappanut liian aikaisin omia kosketusnäytön tuotekehitysprojektejaan! Voi, kunpa oululainen MyOrigo ei olisi kaatunut rahoituksen puutteeseen! Jos nämä kaksi olisivat löytäneet toisensa, maailma kenties tuntisi sormiohjauksen suomalaisena keksintönä. On tuskin sattumaa, että vuonna 2007 esitelty iPhone muistutti niin paljon puhelinta, jonka prototyypin annettiin kuolla Suomessa kolme vuotta aikaisemmin.
Mutta palataanpa vielä siihen tyttöön ja paperimediaan. Vanhanaikaisessa lehdessä on ainakin se hyvä puoli, että kuvat näkyvät. Ei käy kuten omassa selaimessani, jossa Talouselämän uutinen näytti tältä:
Ja suorastaan ironista on, että juuri iPadillä sivua luettaessa uutisen keskellä näkyy pelkkää tyhjää. Apple ei halua tukea Flash-tekniikkaa, jolla video on tehty.
Hauska videoleike saattaa kertoa jotain median tulevaisuudesta, mutta ainakin se kertoo median nykyisyydestä. Kyseistä videota on katsottu Youtubesta runsaassa viikossa 2,1 miljoonaa kertaa. Mikä tahansa hauska pätkä, jolla ei ole varsinaista informaatioarvoa, voi saada miljoonayleisön. Online-mediassa lukijan ajan ja huomion varastavat triviaalit jutut, jotka satunnainen media sattuu sinkoamaan globaaliin tietoisuuteen. Ne päätyvät nopeasti myös perinteisen median uutisiksi. Tällainen viestinnän tulevaisuudenkuva on huolestuttavampaa kuin paperilehtien taantuminen.
Mutta hei, c'est la vie!
"Ja suorastaan ironista on, että juuri iPadillä sivua luettaessa uutisen keskellä näkyy pelkkää tyhjää. Apple ei halua tukea Flash-tekniikkaa, jolla video on tehty."
VastaaPoistaTuo pitää paikkansa. Valikoivasti jätät kuitenkin kertomatta, että videon pystyy katsomaan klikkaamalla alapuolella olevaa videolinkkiä, koska iPadissa on YouTube-sovellus.
Itse asiassa tuo html-koodiin upotettu videokin yleensä avaa klikkaamalla videon iOS:n YouTube-sovellukseen, mutta tässä se ei jostain syystä toimi, liekö sitten embed-koodi laitettu väärin.
Embed-linkki on koodattu väärin (siinä on kummallisesti kaksi koodia sisäkkäin), varmaan juuri siksi se ei näy edes IE-selaimella.
VastaaPoistaSiihen on nyt lisätty linkki - kuten ruutukaappauksesta näkyy, aiemmin linkkiä ei ollut. Linkistä huolimatta valkoinen läiskä jutun keskellä ei anna hyvää kuvaa online-journalismin tulevaisuudesta.
Ja tässä vielä yksi samaan sarjaan (poimittu juuri Twitteristä, alkuperäinen lähettäjä @paulocoelho):
VastaaPoistaA child to his mother upon seeing a bird: "look mom, a twitter!" :-)
Kavereiden kanssa hupailtiin jokin aika sitten että kohta telkkariakin käytetään kosketusnäytöllä. Sohvaperuna ei tietenkään nouse lääppimään telkkua vaan Xbox Kinect-tyyppisesti viittoilee sohvalta ohjeita töllölle.
VastaaPoistaTosiaalta, miksipä ei? Telkkarin käyttöliittymä on todella kankea, esim kanavat täytyy tietää numerolta, kaikki valinnat tapahtuvat (epäloogisten) hierarkisten valikoiden kautta. Ja telkkarin lyhytikäisin lenkki on ehdottomasti kaukosäädin joka on hukassa tai vähintään patterikotelon kansi kanittaa.
"Tosiaalta, miksipä ei? Telkkarin käyttöliittymä on todella kankea, esim kanavat täytyy tietää numerolta, kaikki valinnat tapahtuvat (epäloogisten) hierarkisten valikoiden kautta."
VastaaPoistaKoko kanava-konsepti on vanhentunut.
Mitä tekee nykyihminen, jos hän haluaa katsoa vaikkapa The Event -sarjan? Lataa koko seasonin verkosta, ostaa iTunesista, Netflixistä, Anttilasta DVD-boxina.
Malli, jossa vaikkapa MTV3 ei olekaan enää kanava vaan liikkuvan kuvan lähde, saattaisi myös auttaa mainostuloihin. Kun MTV3 ostaa ne Amazing Race, Hannah Montana ja Mythbusters sarjat, kaikki jaksot olisi katsottavissa heti. Niissä olisi mainokset kuten ennenkin.
Uutiset voisi katsoa koska tahansa, ne vain päivittyisivät tiettyinä aikoina ja voisi asettaa "bookmarkin", jolla katselulaite uuden uutislähetyksen alkaessa kysyy "Uutiset alkavat, haluatko katsoa ne nyt?".
Tällä mallilla MTV3 saisi myytyä mainosaikaa myös katsojista, jotka nykymaailmassa ostavat sen DVD-boxin tai katsovat koko seasonin kerralla muilla tavoin. Samoin uutisia ei enää tarvitse odottaa -- tai valita naapurikanavalta -- koska ne ovat aina tarjolla.
Niille, jotka tarvitsevat kädessä pitämistä ja perinteisen kanavan mallin, olisi päivän ohjelma helppo toteuttaa playlist-muodossa. Samaan tapaan onnistuisi myös erilaiset teemat (Fakta, Leffa, Komedia, ...), joita nykyisellään pidetään erillisillä kanavilla.
Sama malli toimisi myös hyvin YLE:lle.
Ihmiskunta taantuu lapsen tasolle tässä digimaailmassa, kaiken saat kun sormella osoitat, jatkossa kai vain ajattelemalla tai katsomalla,kun modeemi on aivokuoressa. Kun sitten homma kaatuu, on tuo väki täysin avuton.
VastaaPoista"Ihmiskunta taantuu lapsen tasolle tässä digimaailmassa, kaiken saat kun sormella osoitat, jatkossa kai vain ajattelemalla tai katsomalla,kun modeemi on aivokuoressa. Kun sitten homma kaatuu, on tuo väki täysin avuton."
VastaaPoistaInsinöörin ajattelua. Ennenpitkää digimaailma on niin kypsää ja käyttökelpoista kun vesihana, joten sen oletetaan toimivan aina. Jos tulee ongelmia niin putkimies/digireiska hoitaa homman.
Juuri nyt todistamme tätä käytettävyyden murrosta.
@anonyymi
VastaaPoista"Insinöörin ajattelua"
Ei käy kiistäminen ;=) (on minulla humanistinenkin tutkinto).
Toivotaan, että toimii noin, vielä on ilmeisesti matkaa? Ja johan nyt armeijan alokkaat joutuvat paniikkiin, jos pizzataksi sotaharjoituksiin korpeen myöhästyy.
Tietotekniikka vain nyt muuttuu sellaiseksi tavalliseksi että sen käytön osaamiseksi ei tarvitse osata muuta kuin osoittaa. Siirrymme pioneerien ajasta suuren käytön aikaan.
VastaaPoista