Hyvää Steve Jobs -päivää!

Kalifornian kuvernööri on julistanut tämän sunnuntain 16.10. osavaltion Steve Jobs -päiväksi. Päivä on omistettu Jobsille, jonka kuvernööri tunsi henkilökohtaisesti, ja laajemmin innovaatiolle, jonka merkitys Kalifornian hyvinvoinnille on huomattava.

Kalifornian esimerkki kertoo, millaisiin mittasuhteisiin Jobs-hysteria on kasvanut. Ehkä seuraavaksi Jobsin syntymäpäivästä tehdään kansallinen vapaapäivä Martin Luther Kingin tapaan (tammikuun kolmas maanantai), tai ajanlaskun alkukohta siirretään Jobsin tai Applen syntymään. Silloin tämä vuosi 2011 olisi 56 J.J. (Jälkeen Jobsin) tai 35 J.A. (Jälkeen Applen). Aldous Huxleyn kirjasa Uusi uljas maailma ajanlaskun nollakohta oli Henry Fordissa.

Osataan sitä meilläkin. Äskettäin silmiini osui kirjoitus kotimaisessa markkinointiblogissa. Siinä Jobsia ylistettiin Einsteinin, Fordin, Mozartin ja DaVincin kaltaiseksi neroksi, jonka arvon ihmiskunta tulee ymmärtämään vasta 10-20 vuoden päästä.

Kirjoituksessa Jobsin ansioksi laskettiin mm. se, että Henry Fordin tavoin hän ei itse keksinyt autoa, mutta toi sen (tässä tapauksessa tietotekniikan) kaikkien ulottuville.

Jobsin ajatusmaailma oli kuitenkin täysin päinvastainen Fordiin verrattuna. Jobs halusi tietoteknisten tuotteiden olevan enemmän kuin pelkkiä toiminnallisia laitteita. Hän lisäsi niihin kulttuuria, elämyksiä, designia ja helppokäyttöisyyttä. Samalla laitteille tuli myös kilpailijoita korkeampi hintalappu -- mutta se ei Jobsia haitannut, sillä toisin kuin Ford, hän ei halunnutkaan laitteidensa kuuluvan kaikille. Se olisi tiennyt hintojen (ja voittojen) romahtamista, kilpailua ja brändin erikoisluonteen häviämistä.

Jobs suuntasi laitteensa länsimaisille ihmisille, joilla on varaa nauttia esineistä ja elämyksistä. Heidän ainoa niukkuushyödykkeensä on aika. Kun laitteet vaihtuvat jatkuvasti uusiin, niiden opetteluun ei haluta käyttää aikaa. Siksi helppokäyttöisyys on kaikki kaikessa.

Tällainen näkökulma on kovin länsimainen ja elitistinen. Paljon enemmän ihmiskuntaa ovat hyödyttäneet ne, jotka ovat tehneet tekniikasta yksinkertaista, halpaa ja avoimiin standardeihin perustuvaa. PC, Linux ja Android ovat tuoneet tietotekniikan sadoille miljoonille ihmisille, joilla ei ole varaa maksaa tyylikkäistä kuorista tai kykyä nauttia eksklusiivisesta käyttäjäkokemuksesta.

Nokian 30 euron peruspuhelin on muuttanut miljoonien afrikkalaisten ja intialaisten arkipäivää paljon enemmän kuin kaikki iPhonet länsimaisten ihmisten elämää. Kehitysmaissa puhelin ei ole pelkkä laite, vaan se muuttaa koko yhteiskuntaa, kun ihmiset voivat yhtäkkiä saada tietoa, käydä kauppaa ja viestiä keskenään. Puhelin on tuonut monelle ensi kertaa sähköpostin ja kosketuksen kansainväliseen tietoverkkoon.

Jobs oli innovaattori ja markkinointiguru, mutta PC:t ja halvat puhelimet ovat oikeasti muuttaneet maailmaa. Jos niillä olisi vain yksi keksijä, hänet voisi nostaa Einsteinin, DaVincin -- ja ennen kaikkea Henry Fordin seuraan. Neron pitää antaa jotain koko yhteiskunnalle, ei pelkästään omalle firmalleen.

Seuraavaksi tietotekniikka pitää kääntää uusille urille niin, että jatkuva laitteiden vaihtaminen uusiin loppuu. Tuotteen iän keinotekoinen lyhentäminen pitäisi määritellä rikokseksi ihmiskuntaa vastaan sillä muutoin on vaara, että hukumme elektroniikkaromuun ja vaarallisiin jätteisiin. Tarvitsemme laitteita, jotka toimivat vuodesta toiseen samoilla peruskomponenteilla, ja jotka mukautetaan uusiin tarpeisiin softan avulla. Tarvitsemme laitteita, joissa ei ole akkua lainkaan, vaan jotka toimivat esimerkiksi liike- tai aurinkoenergialla. Kaiken on oltava yhteensopivaa ylös- ja alaspäin. Ja kuitenkin niin edullista, että kaikilla on siihen varaa.

Kuka nero ottaa tehtävän vastaan?