Arkipäivän pakkoruotsia: kun Google Maps-palvelusta pyytää ajo-ohjeita, osa Helsingin kadunnimistä on ruotsiksi. Se ei sinänsä ole väärin, mutta harmittaa. Pääkaupunkiseudun kadunnimet voivat olla kaksikielisiä, mutta suomi on kuitenkin enemmistönä. Miksi siis monissa kartoissa ja navigaattoreissa vilisee yhä ruotsinkielisiä nimiä sikin sokin suomenkielisten kanssa?
Toinen esimerkki pakkoruotsista on digi-tv:n epg, joka joissakin laitteissa ja DVB Viewer -katseluohjelmassa näkyy oletusarvona ruotsiksi. Miksi ihmeessä? Luulisi, että suomenkielisillä kanavilla kuvausten oletusarvo olisi suomi ja FST5:llä ruotsi.
Toisaalta samainen ohjelma väittää nykyään, että kaikki Teema-kanavalta tallennetut ohjelmat ovat venäjänkielisiä. Ehkä jo viiden vuoden päästä digi-tv:n perustekniikka on saatu niin toimivaksi, että tällaisista kielivirheistä päästään eroon.
Osa Joensuun kadunnimistä on ruotsiksi, vaikka täällä ei olla ruotsalaisia nähtykkään. Lieneeköhän noilla kaduilla edes virallisia ruotsalaisia nimiä, minä vaan kysyn. ;)
VastaaPoistaErikoista - ymmärtääkseni kadunnimien kaksikielisyydelle on prosenttirajat, ja ne tuskin ovat Joensuussa koskaan täyttyneet.
VastaaPoistaMillä kaduilla on kaksikieliset nimet?
Sama homma oli Oulussakin. Kadunnimet oli osin ruotsiksi vaikka virallisia ruotsinkielisiä nimiä kaduille ei ole olemassa. Google oli siis itse keskinyt kaduille ruotsinkieliset nimet. Tämä on onneksi korjaantunut, sillä nykyään nimet näyttää olevan suomeksi niinkuin pitääkin.
VastaaPoistaEi tämä pakkoruotsiongelma Googlella mikään uusi ole. Melkein koko vuosi 2009 piti Google Earthin kanssa kärvistellä ruotsinkielisten katujennimien kanssa. Näytti vain ja ainostaan ruotsinkieliset nimet, oli niitä olemassa tai ei. Ne oli tehty suomenkielisistä jonkun käännössoftan läpi. Aikanaan ongelma korjaantui, ilmeisesti tarpeeksi moni valitti asiasta. Joskus noita tosin vieläkin näkee eri paikoissa, mutta se ei enää ole systemaattista.
VastaaPoistaSuosittelen kokeilemaan karttapalveluissa Nokian Ovi Mapsia (puhelimella). Sen karttatoiminnot ja navigointi ovat rutkasti parempia, kuin Google Mapsin / iPhonen.
VastaaPoistaErityisen vaikutuksen minuun teki se, että suomenkielinen ajo-opastus osaa taivuttaa katujen nimet. ("Kolmensadan metrin päästä käänny vasemmalle Mechelininkadulle").
Nokian puhelinten navigointi (myös E71:ssä!) osaa myös varoittaa ylinopeuksista ja liikennekameroista.
Huomasin saman kuin Timo. Enää ei ole Joensuussa pakkoruotsia! No hyvä huomata. Nyt ehkä löytää perille, eikä tarvitse kysellä missä se "Vännegersgatan" sijaitsee. Sorry, vanhaa tietoa jakelin.
VastaaPoistaTuo on aivan varmasti tarkoituksella tehtyä.
VastaaPoistaPetri Kokko (Googlen entinen Suomen maajohtaja, nykyäänkin Googlella) on suomenruotsalainen, jolla lienee ollut näppinsä pelissä.
Näin Googlella työpaikkailmoituksenkin Haminaan, jossa kielivaatimuksena oli ruotsi ja englanti.
Eli siellä päätökset tehdään kaukana Suomesta ja pari sisäpiiriläistä voi kivasti sekoittaa pakkaa.
Digiboksien pikkuviat ovat joskus huvittavia. Boksi voi sattumanvaraisesti näyttää ohjelman nimen ruotsiksi tai suomeksi. Esimerkiksi JIM:tä tuli kaksi jaksoa peräkkäin "Pakko katsoa" ohjelmaa ja ohjelmaoppaan mukaan klo 14.00 tulee Pakko katsoa ja klo 14.30 Måste titta
VastaaPoistaVapaa Kielivalinta ry on yhden asian yhdistyksenä toimiva kansalaistoiminnan kanava, joka pyrkii edistämään suomalaisten monipuolista kielten osaamista ja valinnan vapautta, sekä herättämään aihepiiriä koskevaa reipasta, avointa ja moniarvoista keskustelua.
VastaaPoistaNyt myös Facebookissa..
Tuo on aivan varmasti tarkoituksella tehtyä.
VastaaPoistaSamat ruotsinkieliset kadunnimet ovat aina näkyneet autonavigaattoreissa, joten ne tulevat luultavasti alkuperäisestä sähköisestä kartta-aineistosta. Tuskin Googlea tai sen työntekijää kiinnostavat suomalaisten kielivalinnat näin merkityksettömässä asiassa.
Ruotsinkielen vaatimus Haminan palvelinkeskuksessa on kieltämättä outoa.
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Nuorekkain, valoisin mielin työskenneltiin, ja menestymiseen viittasivat kaikki oireet. Mutta jo seuraavana lukuvuonna kuului Espoon pohjoiskulmalta kummia: Luukkaan koulun ovet pantiin keskellä kiireintä lukuaikaa kiinni. Koululle oli saatu vuokratuksi huoneisto Luukin tilalta. Viime joululomalla tilan ruotsinkielinen omistaja ylioppilas C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille korkean, ylitsepääsemättömän piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois. Kesti pari kuukautta ennenkuin saatiin päätös, että piikkilanka-aita on poistettava ja koululle valmistettava tilaisuus ryhtyä työtänsä jatkamaan.
VastaaPoistahttp://kemts.freehostia.com/index.htm
http://www.kaleva.fi/uutiset/vihreat-ovat-valmiita-joustamaan-pakkoruotsista/872356