Linkit

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Facebookin armoilla

Muutama päivä sitten Facebookilla oli teknisiä ongelmia. Palveluun ei välttämättä päässyt ja se toimi tavallistakin hitaammin. Tietokone-lehden uutinen vetää tapahtuneesta parikin johtopäätöstä: 1) inhimilliset erehdykset voivat kaataa minkä tahansa nettipalvelun ja 2) myös pilvipalvelut ovat haavoittuvia.

Facebook on mediaseksikäs aihe. Sen kahden ja puolen tunnin katkos noteerattiin suomalaisissa verkkolehdissä. On jokseenkin absurdia, että amerikkalaisen ilmaispalvelun muutaman tunnin mittainen takkuilu ylittää Suomessa valtamedioiden uutiskynnyksen.

Jos parin tunnin katkos nettipalvelussa aiheuttaa ongelmia, on syytä katsoa peiliin. Facebookissa voi olla kavereita, mutta Facebook itsessään ei ole kaveri. Se on amerikkalainen yritys, jonka perimmäinen tarkoitus on kasvattaa omistajiensa varallisuutta.

Katkos oli terveellinen muistutus siitä, miten heikoilla ulkomaisen ilmaispalvelun käyttäjä on. Kun käytöstä ei tarvitse maksaa rahaa, asiakkaalla ei liioin ole mitään oikeuksia. Hän ei voi vaatia edes rahojaan takaisin. Hänen on hyväksyttävä mukisematta käyttöehdot, joita ylläpito muuttaa vähintään kerran kuukaudessa yksipuolisilla päätöksillä.

Periaatteessa Facebook voi milloin tahansa lopettaa käyttäjän tilin, poistaa hänen tiedostonsa, erottaa hänet virtuaalisista ystävistään ja karkottaa hänet sosiaalisen median ytimestä. Ilman selityksiä, ilman korvauksia, ilman anteeksipyyntöjä. Ja jos niin käy, Facebookilla ei ole numeroa johon soittaa, ei ovea johon kolkuttaa. Virallisesti Suomessa ei edes ole koko yhtiötä.

Me käyttäjät olemme täydellisesti Facebookin armoilla. Ainoa toivomme on julkisuudessa. Laajamittainen kielteinen julkisuus vähentäisi Facebookin kaupallista arvoa. Mutta vaikuttaakseen sen pitäisi olla todella laajamittaista. Vaikka Facebook sulkisi kaikkien suomalaisten tilit, se edustaisi alle prosenttia palvelun käyttäjistä, sillä tuskin olisi mitään vaikutusta. "Suomi poistettiin Facebookista - so what?".

Ehkä Facebookista pitäisi tehdä maksullinen. Silloin myös meillä asiakkailla olisi oikeus vaatia palvelulta jotain. Nyt voimme vain toivoa parasta. Sitä alati muuttuvaa käyttäjäsopimusta on turha lukea, koska mitään neuvottelumahdollisuutta ei ole. Mitä tahansa Facebook sanelee, me käyttäjät tottelemme.

7 kommenttia:

  1. Sillä, onko palvelu maksullinen, en usko olevan vaikutusta sen luotettavuuteen. Katkoksia sattuu yhtä lailla myös maksullisissa palveluissa.

    Niin ikään, nettipalvelu tarvitsee käyttäjiään riippumatta siitä, onko se maksullinen.

    VastaaPoista
  2. Maksullisella palvelulla on asiakkaita, ilmaispalvelulla vain käyttäjiä. Siinä on iso periaatteellinen ero. Esimerkiksi se, että katkoksista voi hyvittää rahaa takaisin asiakkaille (kuten Gmail).

    Operatiivisen toiminnan ja suunnittelun kannalta on paljon helpompaa elää, jos toiminnan pyörittämiseen tarvittavat rahat tulevat käyttäjiltä. Silloin niitä voi ennakoida ja budjetoida. Jos toiminta on vain riskisijoittajien tai mainostajien varassa, rahoituksen jatkumisesta ei ole mitään takeita. Fruugo, Floobs, Jaiku ym. ovat tuoreita esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua.

    Toki Facebookin ja Googlen kaltaiset megabrändit toimivat vähän eri säännöillä.

    VastaaPoista
  3. Miksi kukaan ei ole perustanut Facebookille kilpailijaa. Voisi kuvitella että kun palvelu on noin suosittu niin kilpailijoita ilmestyisi pilvin pimein.

    VastaaPoista
  4. "Miksi kukaan ei ole perustanut Facebookille kilpailijaa. Voisi kuvitella että kun palvelu on noin suosittu niin kilpailijoita ilmestyisi pilvin pimein. "

    Niin, vaikka suomalainen lärviluettelo.

    VastaaPoista
  5. Facebook oli itse kilpailija Myspacelle - ja ohitti sen.

    Useimmissa nettipalveluissa on sama juttu: niistä saatava hyöty kasvaa käyttäjämäärän neliössä. Siksi suomalaisten palvelujen on vaikea kilpailla amerikkalaisten (=kansainvälisten) palvelujen kanssa. Facebook on hyödyllinen siksi, että lähes kaikki ovat siellä. Siksi Facebook tekee kaikkensa, jotta ihmiset jakaisivat mahdollisimman paljon tietoja itsestään ja houkuttelisivat kaikki kaverinsakin mukaan.

    VastaaPoista
  6. Naamikselle on useitakin korvaajia ja lupaavin niistä on diaspora. Toistaiseksi saatavilla on kehittäjille tarkoitettu alpha-versio, mutta kyllä se siitä suttaantuu.

    http://www.joindiaspora.com/

    VastaaPoista
  7. Mitäköhän Facebookin ja Twitterin logot tekevät pressiklubi ohjelman lopussa. Netissä nuo vielä ymmärtää, mutta että mediakriittisessä TV-ohjelmassa kanavalla jolta kaikki mainonta on kielletty. Oletetaanko katsojan kaukosäätimellä klikkaavan että tykkään..

    VastaaPoista