Nettiadresseille on paikkansa jatkossakin

Heinäkuun alussa netissä kohistiin adressit.com -palvelusta, johon yksityishenkilö perusti adressin Riikka Purran erottava valtiovarainministerin tehtävistä! Poliittisesti tulehtuneessa tilanteessa Purraa vanhoista rasistisista kirjoituksista syyttävä adressi sai paljon julkisuutta ja keräsi peräti 123 379 allekirjoitusta.

Purran kannattajat perustivat omia tukiadresseja, kuten Vaadimme Riikka Purran pysymistä tehtävissään ja työrauhan antamista hänelle. Jälkimmäinen keräsi 7521 allekirjoitusta. Kiinnostavaa kyllä, ulkoministeri Ilkka Kanervan ollessa keväällä 2008 tekstiviestikohun keskellä myös hänen puolestaan ja häntä vastaan perustettiin nettiadressit, mutta niiden allekirjoitusmäärät jäivät vähäisiksi.

Allekirjoitukseen vaaditaan sähköpostiosoite, josta allekirjoitus kuitataan, joten ihan helppoa adressin vääristäminen feikkiallekirjoituksilla ei ole. Organisoituneelle ryhmälle tai valtiolliselle toimijalle se olisi toki mahdollista.

Kuka tahansa voi selata allekirjoituksia, jolloin näkyy henkilöiden nimet, paikkakunnat ja mahdolliset vapaamuotoiset kommentit. Allekirjoittaja voi myös estää nimensä näkymisen. Purran vastaista adressia selaamalla voi nähdä, että uskottavia nimiä ja kommentteja on todella paljon. 

Joukossa oli muutamia selvästi koneellisesti tuotettuja rivejä, jotka oli ilmeisesti tuottanut haavoittuvia lomakkeita etsivä botti. Kyse ei ollut tarkoituksellisesta vääristely-yrityksestä. Ylläpitäjä poisti selvästi valheelliset allekirjoitukset ennen adressin luovuttamista eduskuntatalon portailla.

Tein 15.7. ja 17.7. uteliaisuudesta pienen vertailun allekirjoittajien ilmoittamista paikkakunnista. Koska Purraa tukeva adressi starttasi vastustavan adressin jälkeen, jälkimmäisen päivän luvut ovat luotettavammat. 

Absoluuttisia lukuja kiinnostavampia ovat ilmoitettujen paikkakuntien suhdeluvut (eroa vaativat/eroa vastustavat). Ylivoimainen ykkönen oli Helsinki (80), sitten tulivat Tampere (49), Espoo (39), Jyväskylä (38), Oulu (32), Turku (30), Joensuu (30), Kuopio (28), Lappeenranta (26), Porvoo (24), Vantaa (20), Hämeenlinna (18), Järvenpää (16), Rovaniemi (16), Lahti (16), Pori (15) ja Vaasa (13). Suhdeluvut on pyöristetty kokonaisluvuiksi. 

Lukujen perusteella näyttää siltä, että mitä suurempi kaupunki, sitä enemmän Purraa vastustettiin. Isoissa kaupungeissa on yliopistoja, joista voisi odottaa tukea suvaitsevuudelle ja kansainvälisyydelle. Pari kiintoisaa poikkeusta pistää silmään. Vantaa (20) eroaa selvästi Helsingistä (80) ja Espoosta (39). Pienistä kaupungeista erottuu Porvoo, joka ainoana nousee listan alkupäähän.

Adresseja ei voi pitää erityisen luotettavina, mutta jotain ne kertovat. Kun yrittäjien YEL-maksuja vastustanut adressi keräsi yli 65 000 nimeä, kukaan ei epäillyt allekirjoitusten aitoutta. Ennen adresseja kerättiin kaduilla ja nimet kirjoitettiin kynällä. Kukaan ei silloinkaan tarkistanut allekirjoittajan henkilöllisyyttä, sama henkilö saattoi allekirjoittaa monta kertaa useilla eri nimillä.

Vaalit neljän vuoden välein ei enää vastaa kansalaisten odotuksia demokratiasta. Erilaiset mielipidemittaukset täyttävät aukkoa, mutta selvästi kaivattaisiin myös ruohonjuuritason kanavaa. Kansalaisaloitteet vaativat vahvan tunnistamisen, mutta ne soveltuvat vain lakialoitteisiin.

Miksei adressit-palvelussa ole vahvaa tunnistusta? Kyse on rahasta. Jokainen tunnistuskerta maksaa. En tiedä nykyisestä hintatasosta, mutta ennen se oli muutama kymmenen senttiä. Sadalla tuhannella allekirjoittajalla summasta tulisi viisinumeroinen määrä euroja. Eikä se olisi vaivan arvoista, sillä osa kansasta ei halua tai pysty osallistumaan nettiadresseihin, joten tulos ei olisi kovin edustava. 

Adressit ovat käytännön teledemokratiaa ja kertovat jotain kansan tuntemuksista, etenkin jos ne pystyvät keräämään kymmeniä tuhansia allekirjoittajia. Vaarana kuitenkin on, että jos niiden suosio lisääntyy, ne alkavat kiinnostaa myös informaatiovaikuttamista.

Siksi adressit ovat oikeastaan sopivia juuri nykyisellään.