Yleisradio haluaa seurata aikaansa. Yle Areenassa vanha radio-sana on häivytetty lähes näkymättömiin. Se on harmi, sillä moni haluaisi yhä kuunnella wanhanaikaista lineaarista radiota.
Areenasta radio-sanaa pitää saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Kun menee sivulle https://areena.yle.fi, palvelu avautuu TV-sivulle https://areena.yle.fi/tv:
 |
| Yle Areena - etsi kuvasta sana "radio". |
Ylärivin valikossa ovat Ylen nettisivun osiot Uutiset, Areena (se missä nyt ollaan), Urheilu ja Valikko. Areenan sivulla ovat Ohjelmat, Suorat, TV-opas, Podcastit, Lasten Areena.
Vielä jokin aika sitten television rinnalla oli sana Radio, mutta nyt sen paikalle on vaihdettu Podcastit. Radiota ei näy missään. Jos painetaan Suorat, nähdään suorat tv-ohjelmat, mutta ei mitään radiosta:
 |
| Suorat - mutta vain tv:n puolelta. |
Eikö radiolla ole suoria ohjelmia? Kokeillaan sitten aloitussivulta vaihtoehtoa Ohjelmat:
 |
| Yle Areenan Ohjelmat. |
Täälläkin näkyy vain tv-ohjelmia. Eikö radiolla ole mitään ohjelmia?
Vihdoin Ylen nettisivuston Valikko-kohdan listaan piilotettuna löytyy sentään vielä tuttu sana: Radio.
 |
| Ylen valikosta löytyy viimein kohta Radio. |
Yle Areena näyttää olevan vain televisiopalvelu ja Radio on osa Ylen yleistä nettisivustoa. Radio-kohta ei kuitenkaan avaa radiokanavia, vaan tarjoaa podcasteja - ja millaisia ohjelmia ne ovatkaan:
 |
| Ylen Radio suosittelee roiseja podcasteja. |
Aihevalinnat yllättävät: "Mikä keissi - roisia läppää mummoista masturbaatioon", "Yksin tehty lapsi S3", "Olenko perseestä? Safe space kaikille perseilijöille", Tiedetrippi, Yle urheilun podcast ja "Miksei kukaan kertonut - tunteita, seksiä ja suoraa puhetta".
Ylen mielestä Radio on siis nykyään podcasteja. En pahastu aiheista, mutta ne kertovat Ylen kosiskelevan nuoria ja unohtavan muut. Huomaa, että olen kirjautunut Yle Tunnuksella. En kuitenkaan usko, että nämä suositukset heijastelisivat millään tavalla omaa kuunteluani, sillä olen kuunnellut Areenasta ainoastaan perinteisiä radio-ohjelmia (joiden kuvat näkyvät alempana, mm. Ykkösaamu, Roman Schatz, Ruben Stiller, Kulttuuriykkönen, uutiset ym).
Ja vihdoin tästä Podcast-osiosta löytyvät myös kanavien live-kuuntelu:
 |
| Radiokanavat löytyvät Podcast-osastolta. |
Huomaa, että olemme siis Podcast-osastossa, kuten AREENA ja url-osoite kertovat. Sieltä löytyvät vihdoin myös radiokanavien ohjelmatiedot (samanlainen sivu kuin aloituksen TV-opas). Radio on siis nykyään nimeltään Podcast:
 |
| Radion ohjelmatiedot löytyvät vihdoin. |
Ohjelmatiedoissa pistää silmään Yle Radio 1:n klo 17.10 ohjelma, jonka nimi on "Uutispodcast: Whatsapp käy kuumana, kun lobbari yrittää vaikuttaa hallitusneuvotteluihin".
Mitä ihmettä Yleisradiossa on tapahtunut radiolle? Ovatko Yle Radio 1 ja Yle Radio Suomi jatkossa Yle Podcast 1 ja Yle Podcast Suomi? Pitäisikö yhtiön oma nimi Yleisradio vaihtaa Yleispodcastiksi?
Jää vaikutelma, että Yle on nuorisoa tavoitellakseen lähtenyt podcast-markkinoille ja hylännyt perinteiset radiokuuntelijat. Radio-osio on piilotettu podcastien alle, josta sitä saa hakemalla hakea. Onko tämä nuorison kosiskelua vai yrittääkö Yle tietoisesti kutistaa radiota, josta koko yhtiö on saanut alkunsa, ja jonka pitäisi tarjota julkista palvelua rinnan tv-toiminnan kanssa?
Eikö wanhaa radiota voisi jättää ennalleen? Onhan Ylellä jo erillinen nuorten kanava YleX ja ruotsinkielisillä omansa.
Vanha aloitusvalikko näytti tältä:
 |
| Ennen Radio oli TV:n rinnalla. |
Mielestäni Areenan pitäisi edelleen tarjota sekä tv- että radiosisältö rinnakkain. Live-kanavien ja ohjelmaoppaiden pitäisi olla samanarvoiset ja vaihdon televisiosta radioon ja takaisin pitäisi onnistua suoraan. Nyt radiosta on tehty jonkinlainen "live-podcast", jotta edes sanaa ei tarvitse käyttää. Podcastien pitäisi olla Radion alalaji (tallennettuja radio-ohjelmia) tai sitten omana, kolmantena kohtana aloitussivulla.
Podcasteilla ei ole edes suomenkielistä termiä. Puhelma (vrt. kuunnelma) olisi aika hyvä, mutta jos Yle muuttaa myös radion musiikkiohjelmat podcasteiksi, puhelma ei oikein toimi.
Vaikka podcastit ovat nyt suosittuja, niitä mahtuu kolmetoista tusinaan. Osa podcasteista on löysää jutustelua, jota ei jaksa loputtomiin kuunnella. Ylen ohjelmat ovat toimitettuja ja aikuisille suunnatut sisällöt ammattitaidolla tehtyjä, kuten pitääkin.
Radio on pitänyt asemansa jo yli sata vuotta, podcastien kulta-aika voi mennä nopeasti ohi. Julkisen palvelun pitäisi luottaa radion voimaan eikä lähteä muotivirtausten perään.
VastaaPoistaPetteri Järvinen kirjoitti: "Vielä jokin aika sitten television rinnalla oli sana Radio, mutta nyt sen paikalle on vaihdettu Podcastit."
Ennen kuin kohta muuttui podcastiksi, siinä luki "audio". Näin muistelisin, eikä siitä viimeisimmästä muutoksesta ole kuin joitakin kuukausia aikaa.
"Radio" on varmaan vielä tätäkin edeltänyt nimitys.
YLE:n radioiden tarjonta jää häpeään, erityisesti puheohjelmien osalta, ruotsin radiolle. P1-kanavaa kuunnellessa pysyy ajantasalla politiikasta, kulttuurista, tieteestä ym., ilman puolivillaisia osuuksia, pääsääntöisesti. Lakkautettava "YLE Puhe" kalpenee "SR P1" rinnalla.
VastaaPoistaYle Puheen sabotointi alkoi pari vuotta sitten kun sieltä poistettiin uutiset ja kaiken maailman podcasteja tuli tilalle. Jos Ylen radiokanavien määrä vähenee yhdellä, niin asia pitäisi vähintäänkin käsitellä hallintoneuvostossa, eikä johto voi tällaista yksin säheltää.
VastaaPoistaYle Puhella oli ennen varmastikin paras imago Ylen kanavista, joten tottahan se pitää lopettaa. Yle ei ole riippumaton hallituksesta, Yle on riippumaton yleisön palautteesta.
Sä olet Petteri mammutti.
VastaaPoistaPetteri: "Julkisen palvelun pitäisi luottaa radion voimaan eikä lähteä muotivirtausten perään".
VastaaPoistaTässä blogikirjoituksessa on paljon huomioitavaa, kiitos.
Lisäksi on jo monta vuotta harmittanut Yle:n radiossa kuultu kaupallisten kanavien matkinta "mainostettaessa" tulevia ohjelmia. Tällainen levottomuus pirstaloi mieltä.
On myös ollut suomen kielen "raiskaamista", mikä on erittäin häiritsevää ja sivistystämme nakertavaa.
Maakuntaradioitakin heikennetään.
Kaikenkaikkiaan olisi "omistajaohjauksen" eli yhteiskunnallisen harkinnan aika. Olisikin otettava Yle:n radiopuolen merkitys ja rooli käsiteltäväksi eduskunnassa ja keskusteltava asioista julkisesti.
Jos parannusta radioon ei tule, niin vaatimukset Yle-veron poistamiseksi varmaankinvoimistuvat.
@samipekkailmari
Heh, tuota mainostusta olen aina ihmetellyt sekä YLEn radio- että TV-kanavilla. Ero kaupallisiin toimijoihin piti olla, että ei ole häiritseviä mainoksia. Mutta kyllä todellakin on häiritseviä mainoksia, vieläpä tungettuna muun ohjelmiston sekaan juontajien puheeseen.
VastaaPoistaYle Areena on tosiaan melkoinen savotta. Podcastien sijaan sopivampi nimi olisi web-sovellus, sillä julkinen palvelu on muuttunut epämääräiseksi selaimella ajettavaksi käyttöliittymäksi. Koneluettavuus on poistettu, eli Areenaa ei voi käyttää muulla tavalla kuin klikkailemalla orjallisesti Ylen käyttöliittymää, ja tämä altistaa meidät Ylen orwellilaiseen uuskieleen ja käyttäjien seurantaan.
VastaaPoistaOlen itse kehittänyt lähinnä hyväntekeväisyysmielesssä Ohjelmakartta-sivustoa joka yrittää säilyttää jonkinlaisen avoimuuden. Siellä radio-sanaa käytetään edelleen.
Mielestäni isoin ongelma Areenajakelussa ja podcast innostuksessa on se, että nämä kuplauttavat ihmisiä. Olen pitänyt YLE puheen kuuntelusta lineaariradiona, koska silloin kuulen paljon sellaistakin, mitä en oikeastaan haluaisi kuulla. Ja samalla eri ihmisten erilaisista tavoista katsoa maailmaa.
VastaaPoistaEn esimerkiksi varmaankaan tulisi valinneeksi Areenasta kuunteluun podcastia, jossa kolme nuorta naista keskustelee kokemastaan häirinnästä. Tai podcastia, jossa nuoret äidit keskustelevat siitä, miten raskauden jälkeen oma keho ja mieli on muuttunut. Tai edes sitä, jossa 90-luvun minulle ennestään tuntematon rallikuski kertoilee tarinoita kilpailuajastaan. Kaikkia näitä olen kuitenkin puheelta kuunnellut.
Ylen puolustukseksi on todettava, että RADIO toimii käsittääkseni kuten ennenkin, ja sitä voi myös nettiradiona kuunnella juuri niin "lineaarisesti" kuin haluaa. Höyryradiosta poiketen suuri osa ohjelmista on saatavissa myös tallenteina, mikä on pelkästään hyvä asia. Eikä minua haittaa lainkaan, että Yle otsikoi ohjelmiaan, värkkää niille nettisivuja ja kutsuu niitä muodikkaasti podcasteiksi. Mutta minä olenkin vasta 77-vuotias.
VastaaPoistaYle Areenan äly-tv -sovellus ei tunne ollenkaan audio/podcast -osiota. Siellä on vain TV-ohjelmia, sarjafilmejä ja elokuvia.
VastaaPoistaNo miksi pitäisi olla? Katsoessani Yle Areena -tarjontaa kännykällä tai tietokoneella nuo audio/podcast -osiot ovat näkyvissä ja selattavissa ja kuunneltavissa (vaikka nykyään tosiaan suorien radio-ohjelmien löytyminen onkin hankalaa).
Televisiota ei viitsisi aina katsella ja radio/audio/podcast -puolella olisi varmaan kivaa tarjottavaa, minkä haluaisin kuulla televisioon kytketyistä paremmista kaiuttimista enkä kännykästä kuulokkeiden kautta tai tietokoneen kaiuttimista.
Olisi se vaan hyvä, että tietokoneen ruudulta selaimella näkyvä Yle Areena olisi samanlaisena näkyvissä älytelevision Yle Areena -sovelluksessa.
> Yle Areenan äly-tv -sovellus ei tunne ollenkaan audio/podcast -osiota.
VastaaPoista> Siellä on vain TV-ohjelmia, sarjafilmejä ja elokuvia.
Laitemerkkien älytelkkareissa on eroja. Itselläni on erillinen Nvidia Shield, jonka Android TV -käyttöjärjestelmässä toimiva Googlen sovelluskaupasta ladattu Areena-sovellus kyllä sisältää myös podcastit.
Ylen puolustukseksi on todettava, että RADIO toimii käsittääkseni kuten ennenkin...
VastaaPoistaOnhan se niinkin, että se todellinen radio toimii vain radiovastaanottimissa, eikä internettiö saa muutettua radioksi millään. Eli sana 'nettiradio' olisi yhtä lailla sumutusta.
VastaaPoistaVielä 2009 Petteri Järvinen piti nettiradiota kokeilemisen arvoisena uutuutena ja kuopatun digiradion korvaajana (juttu blogissa "Alkuperäistä parempi nettiradio"), johon tietokirjailija on törmännyt sattumalta.
"Internet-jakelu on osoittautumassa muutama vuosi sitten lopetetun digiradion seuraajaksi. Hyvä niin."
https://pjarvinen.blogspot.com/2009/09/alkuperaista-parempi-nettiradio.html
Vuonna 2011 innostus oli yhäkin käsinkosketeltavaa nettiradion ympärillä.
"Nettiradiot ovat näppärä tapa kuunnella radiota. Oikeastaan nettiradio on todeksi muuttunut DAB, jonka Yle lopetti digihuuman hiipuessa vuonna 2004. Ellei kotona ole hyvää keskusantennia, tavallisen analogisen radion äänessä kuuluu kohinaa ja muita häiriöitä. Silloin kannattaa kytkeä tietokone vahvistimeen ja kuunnella radiota netin kautta."
https://pjarvinen.blogspot.com/2011/08/mobiili-nettiradio-on-nappara.html
Radio on tosiaan käsitteenä reilun vuosisadan ikäinen, ja palvelun nimi on muuttunut ennenkin. Alun perin radiota kutsuttiin langattomaksi; nimitys oli tätäkin aiemmin varattu lennättimille ja Marconin sähkötyspalvelulle.
POdcast tai radio tai audio ihan sama kunhan EI ole MAINOKSIA
VastaaPoistamtv3, nelonen, kutonen yms. "mainoskanavat" on kyllä sellaista roskaa mainoskatkojen takia ettei meillä moista sontaa kukaan jaksa katsoa.
muutenkin olen sitä mieltä jos ei ilman mainoksia joku palvelu pysty toimimaan niin tehkään palvelusta maksullisen, jos ei saa tarpeeksi maksavia asiakkaita niin kuolkoon pois, se menee kapitalismin sääntöjen ja idean mukaisesti
Ainakin vanhemmissa sukupolvissa monelle ihmiselle radio on ollut tärkeä väline päivän rytmittämiseen, sillä aikamerkit ja uutiset auttavat hahmottamaan ajankulua. Mieleeni on jäänyt, että ihmettelit kerran, miksi kukaan enää käyttää rannekelloa. No, kello ranteessa on tietenkin monelle miehelle näyttävä asuste, mutta YouTube videon myötä minulle avautui, kuinka eri tavalla digitaalisen ja analogisen kellon käyttäjät saattavat hahmottaa aikaa. Monet nuoremmat ihmiset eivät enää osaa lukea analogista kellotaulua lainkaan. Mainiota pohdintaa aiheesta YouTube videossa "So... the minute hand shows progression", kanavalla Technology Connextras. Kanavalla teknologian kummallisuuksia pähkäilee Alec, jonka pääkanava on Technology Connections. Näitä voi suositella kaikille insinöörihenkisille laitenörteille.
VastaaPoistaTerv. Kellokaisa
Rannekello on useasti kätevämpi kuin alkaa kaivaa kännykkää taskusta. Lisäksi siitä näkee ajan tarkemmin eikä akku lopu kesken. Lisäksi ei muutakaan ranteeseen voi laittaa.
Poista
VastaaPoistaLineaarista radiota voin halutessani kuunnella vanhalla Nokian puhelimella (Asha 311) – antennina langallisten kuulokkeiden johto.
Kaapelista kuuluisi monia muita kanavia, mutta ei ole sopivaa dedikoitua vastaanotinta, jonka saisi heti kiinni taloyhtiön keskusantennijärjestelmään (paitsi DVB-T-tikku).
Wanhat pöytäradiot ovat tekemässä paluuta vinyylien lailla; jokin Sangeanin tai Tivoli Audion malli voisi olla perusteltu hankinta jo huoltovarmuuden kannalta.
Radio perinteisenä ilmateitse siirtyvänä, koeteltuna ja yksinkertaisena tekniikkana toivottavasti pysyy vertauskuvallisesti "ikuisesti" varajärjestelmänä kansalaisten ulottuvilla. Teletext (teksti-TV) on sekin vielä olemassa.
Ylen kanavien Radio-1 ja Suomi taajuudet:
https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-1/yle-radio-1n-taajuudet
https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/yle-radio-suomen-taajuudet
Kätevä tämä interwebbi, kun tällä voi lähettää biisitoiveen Yleen.
VastaaPoista
VastaaPoistaJoku sanoi: "Mieleeni on jäänyt, että [Petteri Järvinen] ihmetteli kerran, miksi kukaan enää käyttää rannekelloa."
Blogin juttu rannekelloista huhtikuulta 2013 on täällä.
https://pjarvinen.blogspot.com/2013/04/mihin-rannekelloa-tarvitaan.html
"Luovuin rannekellosta ja lankapuhelimesta jo viime vuosituhannella, enkä ole kaivannut kumpaakaan takaisin. Maailmahan on täynnä kelloja: oikean ajan näkee puhelimesta, tietokoneesta, seinältä, autosta... jopa mikroaaltouunista. Miksi sellainen pitäisi olla vielä ranteessakin?"
Ehkäpä radiosta voi sanoa samaa: se on 'kaikkialla ja ei missään'. Podcast on ikään kuin tämän ubikviteetin ilmentymä osana jokapaikan tietotekniikkaa.
Vietnamin sodasta kertovassa dokumenttielokuvassa Vietkongia luonnehdittiin "fighting Charlie, an enemy who was both everywhere and nowhere."
Radio toivottavasti osoittautuu yhtä vaikeaksi hävittää pelkällä nimenmuutoksella.
Kello liittyy toki aiheeseen; siinäkin on kyse käyttöliittymästä.
VastaaPoistaMinun ensimmäinen radio oli punainen Philips D7180. Sen ulkonäkö ja muovinen käyttöliittymä herättää paljon muistoja. Silti sen käyttäminen oli melkein identtistä minkä tahansa radionauhurin kanssa. Ääni säädettiin liukusäätimestä ja taajuus haettiin kiekosta. Käyttäminen oli analogista, ja se onnistui vaikka silmät kiinni.
Toisin on nykyisellä älylaitteilla, jotka edellyttävät kuuntelijalta kykyä ymmärtää merkkejä, numeroita ja sanoja. Oli sanan merkitys ja trendikkyys mikä tahansa, niin navigoinnin kannalta se pitää muistaa.
Digitalisaation myötä nykyään käsitellään yhä enemmän tietoa, jonka on merkitys on sopimuksen varaista ja ns. ikonista tietoa on vähemmän. Alkeellinen esimerkki tästä on 7-segmenttinäyttö, jossa komponenttien kokonaisuus muodostaa merkityksen, eikä yksittäisellä segmentillä ole suoraa merkitystä. Lapsikin oppii numerot helposti, jolloin hän pystyy ymmärtämään diskreetin ajan.
Areenassa ja muissa älylaitteiden käyttöliittymissä vuorovaikutus perustuu kokonaisiin sanoihin.
Ja kun numerot voidaan helposti mieltää analogiseen avaruuteen, niin sanojen kanssa on toisin. Sanat voivat kuvata hierarkiaa, mutta ne voivat myös ilmentää äärimmäisen moniulotteista rakennetta.
VastaaPoistaAika kaukana ollaan siis ajoista, jolloin radiovalmistajat muotoilivat mielikuvituksellisia vastaanottimia, kuten Philips D7180. Nyt laite on musta taulu, ja käyttökokemus on keskitetty palveluntuottajalle -- Areenan tapauksessa Ylelle.
Taas järkipuhetta Petteriltä. Areena on ollut hyvä taustatuki Ylen radio-ohjelmien tarjonnalle, olkoot nyt sitten vaikka 'podkäästejä', mutta radio on aina radio: Uutisia, kulttuuria, musiikkia tavoitettavissa kautta koko maan, olipa välineenä parinkympin taskuradio tai sadan tonnin hifi, autoradiosta puhumattakaan. Ei tarvitse harhailla valikoissa eikä kuormittaa palvelimia. - Nyt olisi muuten Ylellä tilaisuus todelliseen kulttuuritekoon: kun Yle Puhe on tappolistalla, otettakoon vapautuville kanavapaikoille Ylen Klassinen, joka nyt on saatavissa vain verkossa.
VastaaPoistaAreena-sovelluksessa suorien radiolähetysten kuuntelu on helppoa: kun klikkaa keskimmäistä menu-ikonia "Suorat" minä saan heti listan käynnissä olevista radio-ohjelmista. Tuo kai vaatii sen, että on valinnut ensin "Podcastit" eikä "TV" oikean alareunan switchistä. Mutta koska en katso sovelluksella TV-ohjelmia, niin radio on oletuksena suorien lähetysten osalta.
VastaaPoista