Olen yrittänyt seurata rokotevastaisten ja koronan vakavuutta vähättelevien kirjoittelua sosiaalisessa mediassa ymmärtääkseni, millaisia perusteluita he käyttävät epäilyksilleen. Yleensä perustelut ovat puhtaasti psykologisia - muiden on helppo lietsoa pelkoa ja epäilyksiä argumenteilla, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Tässä yksi esimerkki.
Milla Tiuni (ei selvästikään oikea nimi) julkaisi Twitterissä listan, kuinka moni sairalaahoitoon viikon aikana tulleista potilaista on saanut koronarokotuksen.
 |
| Rokotettujen osuus hoidettavista nousee, rokote ei siis toimi? |
Oletan, että lista on aito, vaikka eihän sitä voi tietää. Luvuissa on viikkokohtaisesti kappalemäärä ja kauttaviivan jälkeen prosenttiosuus kyseisestä viikosta. Viimeinen rivi 22-28.11. kertoo, että sairaalaan on otettu 15 rokottamatonta ja 14 kahdesti rokotettua, jopa yksi kolmasti rokotettu.
Ensi katsomalta luvut ovat tylyjä: viikko viikolta yhä suurempi osa sairaalaan joutuvista on saanut molemmat rokotteet! Viimeisellä rivillä rokotettuja on jo puolet kaikista.
Mutta ei tilastoa näin lueta. Mitä suuremmaksi rokotekattavuus nousee, sitä suuremmaksi nousee myös rokotettujen osuus kaikista tartunnoista. Jos kattavuus on jonain päivänä 100 %, silloin kaikki sairastuneet ovat rokotettuja ja voi jopa väittää, että rokote suorastaan aiheuttaa terveysongelmia.
Päinvastoin kuin "Milla Tiuni" ymmärsi, taulukko kertoo rokotuksen hyödyistä. Jos rokotekattavuus on 80 % ja rokote olisi tehoton, potilaiden tulisi jakautua samassa suhteessa 20/80. Jako on kuitenkin 50/50, eli rokotus vähentää riskin neljäsosaan.
Lisäksi kahdesti ja kolmasti rokotetuissa on keskimääräistä enemmän yli 60-vuotiaita ja perussairaita, jotka muutenkin ovat alttiimpia joutumaan sairaalaan viruksen iskiessä. Riskiryhmät rokotettiin ensimmäisten joukossa. Jos rokote aiheuttaisi haittaa, se näkyisi ylikuolleisuutena.
Vielä yksi vääristymä: taulukko ei kerro mitään oireiden vakavuudesta eikä paranemisajasta. Todennäköisesti rokottamattomat oireilevat vahvemmin ja pidempään kuin rokotetut.
Tilasto, jonka piti osoittaa rokotteiden tehottomuus, osoittaa siis täysin päinvastaista - kunhan sitä vain tulkitsee oikein eikä mene suoraan painamaan Jaa-nappia.
Rokotettujakin sairastuu eikä mikään rokote estä 100-prosenttisesti tartuntoja. Miksi ottaa rokote, jos se ei poista riskiä kokonaan?
Miksi käyttää turvavöitä, vaikka kolareissa edelleen kuolee ihmisiä? Itse asiassa vyön käyttäjiä kuolee hieman enemmän kuin käyttämättömiä. Silti kukaan ei kuvittele, että vyön käyttämättömyys parantaisi selviämismahdollisuuksia kolarin sattuessa.
Turvavyö toimii kuten rokotus: se vähentää loukaantumisen riskiä kolarin sattuessa. Vyötä kannattaa käyttää, vaikka olisi itse taitava kuljettaja ja vakavan onnettomuuden riski on hyvin pieni.
Harvinaisissa tapauksissa turvavyö voi pahentaa vammoja. Joissakin tieltäsuistumistapauksissa vyötön matkustaja olisi sinkoutunut autosta ulos ja pelastunut, mutta vöihin sidottuna on menehtynyt esimerkiksi auton päädyttyä katolleen. Siitä huolimatta laki määrää vöiden käytön pakolliseksi. Mikään turvatekniikka ei ole sataprosenttinen.
Ja pakkoon ollaan menossa rokotustenkin suhteen eräissä Keski-Euroopan maissa.
Hesarissa oli tilaston lukemisen taidosta juttu.
VastaaPoistaMiten on mahdollista, että rokotetut vaikuttivat tilastoissa kuolevan rokottamattomia useammin?
"Moni saattoi hieraista silmiään nähtyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) torstaina julkaisemat uudet tilastot. Tilastojen mukaan koronavirustartunnan saaneista yli 70-vuotiaista kuoli syksyllä 89 täysin rokotettua ja 47 rokottamatonta.
Miten se on mahdollista? Suojaavatko rokotteet sittenkään?
Kyllä, rokotteet suojaavat yhä. Ensisilmäyksellä oudoilta vaikuttaviin lukuihin on luonteva selitys: rokotettujen suuri määrä. Esimerkiksi yli 70-vuotiaita rokotettuja oli syys–lokakuussa yli 800 000. Rokottamattomia oli yli 50 000. Näihin lukuihin suhteutettuna kuolleiden suhde kääntyy päinvastaiseksi."
Kyse on tietysti vertailuryhmien koosta: suhteesta rokottamattomien ja rokotettujen populaatioiden välillä.
Niin hullua kuin se onkin, mitä suurempi rokotuskattavuus, sitä suurempi osuus sairastuneista tai kuolleista on – rokotettuja.
Näissä rokotusvastaisten levittämissä pähkäilyissä ei tietenkään koskaan oteta huomioon sitä, että ilman mitään rokotuksia sairaalaan ei pääsisi/ehtisi juuri kukaan, koska kapasiteetti ei riittäisi mihinkään. Kaikki sairastaisivat kotonaan jonottaessaan sairaalaan ja kestäisivät taudin tai kuolisivat pois.
"Ja pakkoon ollaan menossa rokotustenkin suhteen eräissä Keski-Euroopan maissa."
VastaaPoistaOn helpompaa ottaa rokote vapaaehtoisesti kuin lausua saksaksi "rokotuspakko":
Impfpflicht
Mistä ihmeestä on käyttöön tullut epäsanoja kuten "rokotekattavuus" "rokotuskattavuuden", "rokotekampanja" "rokotuskampanjan" sijaan? Näillä on huima ero tai itse asiassa "rokotekampanja" on hyödytön muodoste. Esimerkiksi nelivalenttinen influenssarokote kattaa 4 virusvarianttia. Kysymyksessä on rokotteen kattavuus. Toimenpide, jossa rokote pistetään saajalle on nimeltään rokotus. Rokotuskattavuus tarkoittaa montako ihmistä on kullakin rokotteella rokotettu tiettynä aikana tietyllä alueella. Lisäksi on tullut kummallisia " 1. rokoteannoksen saanti tai ottaminen ja sarja jatkuu 2. ja 3., vaikka kysymyksessä on 1. rokotus, 2. rokotus jne. Itse olen niin vanha, että muistan miten äidinkielen oppitunnilla painotettiin oikeiden sanojen käyttöä ja erityisesti korosti opettaja, että monissa sanoissa on paljon samoja kirjaimia, mutta sanojen merkitys on eri.
VastaaPoistaOn hieman aikaista julkaista tietoa, kuka on kuollut kotimaan. Esim. vuoden 2020 kuolinsyytä julkaistaan 10.12.2021. Kannattaa tutkia sivua: https://www.tilastokeskus.fi/ajk/koronavirus/koronavirus-ajankohtaista-tilastotietoa/miten-vaikutukset-nakyvat-tilastoissa/koronavirus_kuolemansyyna
VastaaPoistaPääsee hieman miten näitä tilastoja kerätään
Täytyy myös ottaa huomioon, ettei rokottamattomia tai rokotettuja voida laskea suhteessa väestöön, kun miljoona suomalaista on toistaiseksi päätetty jättää rokottamatta. Eli siis LAPSET. Silloin on vähän outoa, että revitään kirkuen otsikoita, joissa sanotaan vielä 1,6 miljoonaa suomalaista olevan rokottamattomia. Numero taas kuulostaa suurelta mutta ei oteta huomioon, että siitä leijonanosa on sellaisia joita ei vielä olla rokottamassakaan. Numerohan pitää verrata vain siihen väestönosaan, jonka olisi mahdollisuus rokotus saada.
VastaaPoistaNäitä kirkuvia otsikoita kuitenkin viljelee ihan se "luotettava massamedia".
"Harvinaisissa tapauksissa turvavyö voi pahentaa vammoja. Joissakin tieltäsuistumistapauksissa vyötön matkustaja olisi sinkoutunut autosta ulos ja pelastunut, mutta vöihin sidottuna on menehtynyt esimerkiksi auton päädyttyä katolleen."
VastaaPoistaMinulle on käynyt juuri noin. Kun auto kävi ekan kerran ympäri, niin etulasi rikkoutui ja irtosi. sitten lensin rikkoutuneen etulasin kautta ulos. Lopulta auto jäi renkailleen ja katto oli painunut käsijarrua vasten.
Mutta silti käytän turvavyötä, tapaus oli hyvää tuuria ja varmaan yksi miljoonasta. Ja otan myös rokotteet.
Oh-hoh, sinulla kävi todellinen tuuri! Ei varmaan kannata koskaan lotota, olet jo käyttänyt hyvän onnesi kiintiön. Todennäköisyyksien suhteen olet toiminut aivan oikein.
VastaaPoistaPetteriä on vaikea voittaa näissä väittelyissä, koska miehellä on selkeästi faktat hallussa, ja aina jokaiseen vastakkaiseen väitteeseen sopiva kumoava virke tai fakta, jonka jälkeen keskustelu kävisi vaikeaksi ellei mahdottomaksi.
VastaaPoistaItse en aio ottaa rokotetta, mutta omat perustelut todennäköisesti saisi Petterin välittömästi kumoamaan minut ja väitteeni naurettavana ja typeränä.
Ja enhän minä sellaista halua, se olisi vähän niinkuin (petteri) veisi lapselta (minulta) karkin.
Petteriä vastaan debatoimaan olisi hyvä saada vaikka joku plörönärokotuksia vastustava lääkäri, tiedemies tai virologi joka jotain asiasta tietää, ja sana olisi muutenkin hallussa ihan erilailla. Ja jotta asiasta syntyisi kiinnostava debatti, joista Petteri voisi vaikka tehdä uuden blogipostauksen.
Joten mitä kunnioittavimmin haastan sinut Petteri hakemaan omantasoisia debatoijia, me maallikot olemme sinulle pelkkä liian helppo suupala.
toivottavasti otat haasteen vastaan. :)
Olen vain insinööri.
VastaaPoistaAnonyymien kanssa on vaikea väitellä, kun ei koskaan tiedä, onko siellä äänessä eri henkilö kuin edellisellä kerralla.
En saata käsittää että miksi ihmeessä THL nyt päätti että 5-11-vuotiaista "vain riskiryhmille" annetaan rokotetta (ainakin tässä vaiheessa). Ok, ensimmäinen lastillinen rokotetta saapuu vasta parin viikon päästä, mutta silti haluaisin varata ajan tenavalleni.
VastaaPoistaOn se kumma että rokotevastaisten annetaan "tehdä omat päätöksensä", mutta jos itse haluaisi sen kolmannen annoksen (no, nyt vihdoinkin saatiin päätös alle 60-vuotiaista) tai rokotuttaa lapsensa niin se ei onnistu edes rahalla.
On se kumma kerta kun dataa on niin miksi sitä ei julkaista, vielä 18 päivä marraskuuta STM julkaisi sairaanhoidon tarpeen kaaviot missä oli roketut vs ei rokotetut ja silloin tehohoitoon joutuneet olivat 75% saanet vähintään yhden annoksen rokotetta. Nyt ei ole kahteen viikkoon sitä tullut niin herää kysymys miksi? Eikö avoimuus ole tärkeää?
VastaaPoistaLinkit tässä:
VastaaPoistahttps://stm.fi/documents/1271139/98767979/STM+THL+koronainfo+181121.pdf/1de5e453-f08f-05f0-7e7a-e57bd84f0ba6/STM+THL+koronainfo+181121.pdf?t=1637219123036
https://stm.fi/documents/1271139/100513609/STM_THL-koronainfo+021221.prefinal2.pdf/dd8a6a9d-a04a-ea82-bb40-6dc09506da06/STM_THL-koronainfo+021221.prefinal2.pdf?t=1638433806903
Miltä sivulta 18.11.2021 raportista käy ilmi, että 75 % tehohoitoon joutuneista oli saanut vähintään yhden rokotuksen?
VastaaPoistaSivu 8, ja luku noin 70% eikä 75%.
VastaaPoistaKo. sivun grafiikka on vaikeasti tulkittava, kun siinä on eritelty aikajaksot rokotuksen antamisen jälkeen. Viimeinen vaihtoehto on "7 päivää toisen annoksen jälkeen", mikä on selvästi väärin, tarkoittaa ilmeisesti "alle 7 päivää toisen annoksen jälkeen". Grafiikassa ei ole lainkaan vaihtoehtoa "yli 7 päivää toisen annoksen jälkeen", mikä marraskuussa on ainoa järkevä mittari.
VastaaPoistaTästä raportointityökalusta voi itse tutkia ja pyöritellä tilastoja halutulla tavalla: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19inci/fact_epirapo_covid19inci, siinä tosin data näyttää loppuvan 31.10.2021 tilanteeseen.
"Koko epidemian aikana koronan takia tehohoidossa on tähän mennessä ollut 69 henkilöä, jotka ovat saaneet kaksi rokotetta. Heistä 88 prosenttia on ollut yli 60-vuotiaita.
– Monet heistä ovat riskiryhmään kuuluvia, eli heillä on vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon osaston ylilääkäri Stepani Bendel.
Kaikkiaan epidemian alusta joulukuun 2021 alkuun mennessä koronan takia tehohoidossa on ollut 1 238 henkilöä. Selvästi suurin osa tehohoitoa tarvitsevista ollut rokottamattomia.
– Rokottamattoman riski joutua tehohoitoon on 33-kertainen täysin rokotettuun henkilöön nähden. Tämä on erittäin merkittävä asia. Ilman rokotuksia sairaanhoitojärjestelmämme olisi nyt romahduspisteessä, Bendel sanoo."
69/1238 vastaa 5,6 prosenttia. Tämän verran tehohoidon potilaista on ollut kahdesti rokotettuja. (Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008446340.html)
Yksinkertaisesti tuota voi katsoa ja huomata että tehohoitoa rasittaa 30% sellaiset ihmiset joilla ei rokotetta ja loput ovat saaneet 1 tai 2 rokotetta. Aina voi jossitella että mitä jos mutta kun tilanne oli tuo niin se on fakta ja STM on itse todennut niin.
VastaaPoistaYhden kerran rokotettujen laskeminen on harhaanjohtavaa, koska on tiedetty, että täysi suoja saadaan vasta kahdella rokotuksella. Puolen vuoden välin vuoksi hoitoon on joutunut ihmisiä, jotka eivät ole ehtineet saada toista pistosta. Nyt yli 80 % on molemmat pistokset.
VastaaPoistaMikä puolen vuoden väli? Suomessa annetaan 3kk päästä toinen rokote eikä minkää puolen vuoden. Ja lisäksi se on Suomen oma valinta antaa 12 viikon välillä vaikka valmistajat suosittavat 3 viikon väliä joten omaa syytä jos ei haluta nopeammin täyttä suojaa.
VastaaPoistaEli kaikki vaaleansiniset palkit STM raportissa(21+päivää ensimmäisen annoksen jälkeen) ovat turhia ja itseaiheutettuja hoitojaksoja koska rokotteiden valmistajien suositus on antaa toinen annos 3 viikon jälkeen ensimmäisestä.
VastaaPoista1. ja 2. rokotteen välissä oli Suomessa 8-12 viikon väli, nyt kolmannelle annokselle on suunniteltu puolen vuoden väliä.
VastaaPoistaMiksi laskea yhden rokotteen saaneita tautitilastoissa, rokotushan on silloin vielä kesken? Jos halutaan mitata rokotuksen hyötyjä, pitää verrata molemmat annokset saaneita (täysin rokotettuja) rokottamattomiin.
Kahdesti rokotettuja on ollut teholla 5,6 % ja rokottamattoman riski joutua teholle on rokottamattomaan verrattuna 33-kertainen. Nämä ovat niitä oleellisia tietoja.
En ihan ymmärrä, mitä vastausta yrität saada tilastoista.
Kuinka ICT-alan ulosannista on tullut lääketieteen Covid19-propagandaa?
VastaaPoistaOtetaan vielä kerran, ROKOTTEIDEN valmistajien ohje on antaa toinen annos 3 viikon päästä ensimmäisestä. Suomi päätti OMASTA tahdosta antaa pidemmällä välillä. Jos joutuu sairaalaan 21+ päivää ensimmäisen rokotteen jälkeen niin silloin se on turha hoitojakso koska rokotteiden valmistajat ovat ohjeistaneet 3 viikon väliin.
VastaaPoistaJa tuo 5,6% tulee koko epidemian ajalta eli siinä on 12kk hoitoja ajalta milloin ei ollut rokotteita tarjolla.
Jutussa puhutaan sairaanhoidosta niin silloin pitää myös ottaa kokonaiskuva huomioon joten tuo pidennetty rokotusväli on otettava huomioon.
VastaaPoistaToinen asia on rokotteiden teho jota sitä pitää katsella eri kulmasta. Silloin huomioidaan vain 2 annokset ja 3 annokset ja 4 annoksen jne...
Eikös siitä ole ihan tutkimustietoa että pidemmällä rokotusvälillä saadaan parempi teho kuin lyhyemmällä? Se valmistajan suositus on vain lyhin mahdollinen rokotusväli jotta toinen rokote tuo lisäsuojaa. Senhän takia meillä on nyt annettu kolmansia rokoteannoksia riskiryhmien lisäksi niille, jotka saivat omat rokotuksensa alussa lyhyellä annosvälillä.
VastaaPoistaOtetaan vielä kerran, ROKOTTEIDEN valmistajien ohje on antaa toinen annos 3 viikon päästä ensimmäisestä.
VastaaPoistaSinulla on sitten eri tietoa kuin esim. Britannian viranomaisilla: "The Guardian-lehden haastattelemien tutkijoiden mukaan kahdeksan viikon rokotusväli Pfizer/BioNTechin rokotteella on tutkimusten mukaan ”ihannepiste”."(Iltalehti).
Kuinka ICT-alan ulosannista on tullut lääketieteen Covid19-propagandaa?
Ei tässä tarvita ICT-osaamista, maalaisjärki riittää. Ja rokotustiedossa kannattaa kuunnella lääketieteen asiantuntijoita nimettömien nettihörhöjen tai Youtube-videoiden sijaan.
On se nyt kumma että lääkevalmistajat antavat "väärä" tieto ja suosittaa 3 viikon väliä. No varmaan yliopiston tutkijoilla on kaikki data mitä esim Pfizerillä rokotteista kun pystyvät sanomaan mikä on oikein.
VastaaPoistaKannattaa siis varmaan kuunnella lääkeyhtiöiden asiantuntijoita...
Koronan vähättelijät laskevat vain kuolleita. Suomessa noin 10 000 pitkän koronan oireista kärsivää. Iltalehden uutinen: "The New England Journal of Medicine -lehden elokuun pääkirjoituksen mukaan luvut ja kehityssuunnat viittaavat siihen, että pitkä korona on seuraava kansanterveydellinen katastrofi."
VastaaPoistaEiköhän tuo korona on tullut jäädäkseen. Niin rokotteetkit.
VastaaPoistaOta tai jätä on toiminut aina, elleivät hallituksen naamat lähde totalitarismia kohti.
On kyllä ollut mielenkiintoista seurata täältä Petterin blogin kommenteista myös rokotevastaisten ihmisten kommentteja, ja sitä kautta yrittää ymmärtää heidän maailmankuvaansa. Ehkä omasta mielestäni tärkein havainto on se, ettei näillä ihmisillä sinällään ole halua taistella tieteellistä tietoa vastaan, kyllähän he myöntyvät oikean tiedon edessä silloin kun se esitetään heille riittävän yksinkertaisessa muodossa ja siten että he pystyvät sen ymmärtämään kokonaisuudessaan. Sen sijaan näissä ihmisissä tuntuu olevan enemmän taipumusta poimia valikoiden haluamanlaisiaan totuuksia tieteen tuloksista, näkemättä kokonaisuutta yksityiskohtien seasta.
VastaaPoistaKoko tieteellinen tutkimusprosessin periaate on liian vaikeasti ymmärrettävissä heille, että miten tiedon määrän lisääntyessä johtopäätelmät elävät ja tarkentuvat ajan myötä vahvemmin tiettyjä johtopäätöksiä kohden. Ja suunta voi myös muuttua ajan kuluessa, eikä etukäteen voi päättää mistä suunnasta totuus löytyy. Eikä asiaa varmasti helpota se, miten medialla on tapana vetää kärjistäviä kohuotsikoita ennen kuin lopullinen totuus on selvitetty riittävällä tarkkuudella.
Toinen asia on sitten tieteellisestä tiedosta täysin irti oleva politikointi. Vaikka tieto maailman todellisesta tilasta olisikin olemassa, ei silti ole yksikäsitteistä että mitä sen asian suhteen kannattaa tehdä. Tämä lisää entisestään hämäännystä ihmisissä, kun ei nähdä eroa sitä että riidelläänkö totuuksista vaiko totuuksien pohjalta tehtävistä toimenpiteistä.
Erityisen selvästi tämä on havaittavissa ilmastonmuutoskeskustelussa. Tiedemiehet ovat päässeet hyvään yksimielisyyteen ilmastonmuutoksen syistä ja siitä seuraavista asioista jo vuosikymmen sitten. Politikointi tarvittavista toimenpiteistä on vasta pääsemässä alkuun, kun tietoisuus asioiden todellisesta tilasta alkaa valkenemaan laajalle yleisölle. Vaikka haluttujen muutosten suhteen on paljon kiistaa, ei taustalla vaikuttavista syistä ole silti tieteen puolesta mitään kiistanalaista.
Rokotteista taas mRNA rokotteet teknologiana on osoittautunut hyvin toimivaksi ja turvalliseksi täsmälääkkeeksi. Itse teknologia on valitettavasti vain harvojen käsissä ja se aiheuttaa tarvetta politikoida myös hyvää teknologiaa vastaan, ainakin niiden maiden osalta jotka haluaisivat korostaa omien ratkaisujensa toimivuutta. Tässä viittaan suoraan siis Venäjään ja heidän omaan Sputnik ohjelmaansa.
Jännä huomata miten aihe siirtyi nopeasti tuosta itse aloituksesta muualle. Tuotiin esiin muita väitteitä asian todistamiseksi vaikka kirjoutuksen pointti eli Milla Tiunin jakama kuva kertoo juurikin rokotteiden toimivan on ja pysyy faktana. Millään koulutustaustalla ei ole väliä tämän ymmärtämisessä, kunhan on käynyt peruskoulun matematiikan ja ymmärtää, että mopokuolemia on vähemmän, kun kukaan ei aja mopolla ja enemmän kun kaikki ajaa mopolla.
VastaaPoistaUusi kommentti on "Omikron on osoitus, että rokote ei toimi" on myös huteralla pohjalla. Omikron on osoitus siitä, että rokotteiden määrän ollessa vähäinen kehittysmaissa on suurella todennäköisyydellä aiheuttanut juurikin tuolla tämän uuden variantin. Jos rokotetuotanto olisi suurempaa ja olisimme voineet lähettää enemmän rokotteita kehitysmaihin emme todennäköisesti puhuisi näin laajasti Omikronista.
VastaaPoistaOmikronin leviäminen on siis osoitus rokotteiden toimivuudesta ja jakeluketjujen tärkeydestä.
Jos katsotaan tarkimman ja parhaan koronaseurannan maan Israelin dataa niin sieltä näkee että on noin 4 kertainen riski sairastua vakavasti ja joutua sairaalaan jos ei ole rokotettu verraten siihen että on 2 annosta. Jos 3 ei anneta ajoissa niin silloin eroa ei juurikaan ole jos aikaa kulunut sen reilut puolivuotta viimeisestä annoksesta. Joten riskit tulee siinä jos 3 annosta viivytellään koska tilanne voi lähteä käsistä suhteellisen nopeasti kuten data näyttää Israelista.
VastaaPoistaMiten voi olla sun sivusta kaksi eri versiota. Siis onko sinulle tullut Juhani Knuuti blogi uusi Suomi viestiä ollenkaan.
VastaaPoistaRokotevastaisia on varmaan aika pieni joukko koronarokotevastaisista.
VastaaPoistaTässä pari syytä miksi en ota koronarokotetta: ensimmäinen on Petterin kaltaiset nillittäjät jotka aukovat päätään 24/7 typeristä rokotekriitikoista ja jotka yrittävät ryhmäpainostamalla saada ihmiset tekemään jotain mihin heillä ei ole halua eikä minkäänlaista velvollisuutta. Toinen on ikäryhmäni eli alle 50-vuotiaiden perusterveiden häviävän pieni todennäköisyys saada paljon puhuttu tehohoitoa vaativa tartunta saati että se olisi kuolemaksi.
Syyllistäminen kuinka tapan kaikki kun en ota rokotetta on omituista kun samaan aikaan kerrotaan kuinka rokotetut välttävät vakavan tautimuodon. Taitaa itse kullakin olla luotto rokotteisiin vähissä vai miten ristiriita pitäisi ymmärtää?
Olen aina suositellut koronarokotteen ottamista kun asia on tullut puheeksi jos kyseessä on eläkeikäinen tai jonkin pohjasairauden omaava siis riskiryhmäläinen. Muiden osalta en ole ottanut kantaa puoleen tai toiseen saati että alkaisin painostamaan tekemään niin kuin itse haluan. Yksilönvapaudet olivat kovassa huudossa vielä tovi sitten vaan eivätpä ole enää. Pakkorokotuksia odotellessa.
Minä haluan katsoa tämän pelin loppuun asti,
VastaaPoistamihin asti (Demokraattisessa) yhteiskunnassa ollaan valmiita menemään jotta ihmiset ottaisivat Mrna-injektion?, kävelläänkö perustuslain yli?, tuleeko pakkorokotukset, syrjitäänkö minua ja kaltaisiani, meneekö työt alta?, saanko sakkoja, joudunko vankilaan, keskitysleirille?
Outoa,
ja jopa hieman kiehtovaa, minä yhteiskunnan vihollinen, kärsin ja kenties menetän kaikkeni vakaumukseni takia.
Elämme valtavan isoja aikoja, näistä ajoista kertoo tulevaisuuden historian kirjat, ja minä olen etupenkissä! :)
"On se nyt kumma että lääkevalmistajat antavat "väärä" tieto ja suosittaa 3 viikon väliä. No varmaan yliopiston tutkijoilla on kaikki data mitä esim Pfizerillä rokotteista kun pystyvät sanomaan mikä on oikein."
VastaaPoistaValmistajilla oli kiire saada riittävän kattava tutkimus aikaiseksi, joten testit tehtiin lyhyellä välillä, jolloin tietysti suositellaan sitä väliä jolla testattiin.
Sitten taas yleinen tietämys rokotuksista puhuu sen puolesta, että rokotusvälin tulee olla pidempi. Ja tämä oli se toinen syy miksi väliä pidennettiin. Ensimmäinen oli yksinkertaisesti se, että rokotteita tuli sen verran hitaasti, että jonkun asteisen rokotuskattavuuden saavuttamiseksi kannatti rokotusväliä kasvattaa.