Suomen kirkot drone-ilmakuvissa (tai ainakin 200 ensimmäistä)

Olen kiertänyt vuosina 2020 ja 2021 kuvaamassa Etelä-Suomen kirkkoja dronella. Nyt kasassa on 200 kirkkoa, tavoitteena vähintään tuplata määrä tulevina kesinä. 

Ensimmäiset 54 kirkkoa.

Wikipedian listan mukaan luterilaisia kirkkoja on Suomessa noin 800. Lista on kuten Wikipedia muutenkin, harrastajien ahkeraa työtä, mutta ei virheetön. Esimerkiksi Kauniaisten kirkko puuttuu listalta. 

Miksi kuvata kirkkoja? Olisin voinut valita kuvauskohteeksi jotain muutakin, mutta mitä? Koulut, kirjastot tai kunnantalot ovat paljon uudempia ja yleensä tylsiä.K irkot kertovat Suomen historiasta ja herättävät ajattelemaan historiaa. 

800 kirkkoa köyhässä ja vähäväkisessä maassa tuntuu paljolta. Rakentajat ovat käyttäneet aikaa ja resursseja, joita olisi voitu hyödyntää myös tuon ajan köyhyyden ja kurjuuden poistamiseen. Ilmeisesti aikalaiset kuitenkin katsoivat, että kirkkojen rakentaminen kannattaa. Kirkot antoivat ihmisille yhteisen tavoitteen ja uskoa tulevaisuuteen, kun nälänhädät, sodat ja taudit koettelivat kansakunnan selkärankaa. Voin vain kuvitella, millaista turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta esi-isämme saivat astuessaan kivikirkkoon, kun tavalliset asumukset olivat tuskin vajaa kummempia.

Kirkot ovat kiinnostavia myös siksi, että ne sijaitsevat usein kauniilla paikalla vesistöjen äärellä (kuten Lappajärven kirkko) tai kukkulan päällä (kuten Nummen kirkko). Kirkkokansa on soutanut paikalle ja kirkonkellot ovat kuuluneet kauaksi. Ehkä kaikkia ei olisi huvittanut lähteä lepopäivänä kirkkoon, mutta kirkko oli myös aikansa sosiaalinen media, jossa päivitettiin kuulumiset ja tavattiin muita. Kirkot kertovat myös talouden muutoksista. Joillakin pienillä paikkakunnilla on suhteettoman suuria ja hienoja kirkkoja, kenties muistona entisaikojen vauraudesta.

200 ensimmäistä kuvattua kirkkoa kartalla.

Vieraalla paikkakunnalla ohikulkija vain vilkaisee kirkkoja eikä pane merkille niiden rakenteita. Ilmakuvasta kaikki näkyy uudesta perspektiivistä. Olen ällistynyt, miten monimuotoisia suomalaiset kirkot ovat. Ensimmäisten 200 joukkoon on osunut monia ilahduttavia yllätyksiä, kuten Helsingin Östersundomin pieni puukirkko, Rajamäen hieno funkkisrakennus, moderni Joutjärven kirkko Lahdessa sekä Karkun kirkon erikoiset muodot, Keski-Loimaan italialaistyylinen kupolikirkko, Tampereen Viinikan kirkon sisäpiha ja Köyliön kirkko saaressa. Yläneen kirkko on maasta katsottuna vaikuttava näky, Huhtamon kirkko aivan laajan suon reunassa ja huonon tien päästä mäeltä, puiden keskeltä löytynyt Kuivannon kirkko oli yllätys sekin.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella on runsaasti moderneja kirkkoja, jotka edustavat ihan erilaista ajattelua. Kalevan kirkko on komea, Kannelmäessä on mielenkiintoinen suippomalli ja Hyvinkään kolmiorakenne muistuttaa laskeutunutta Star Wars -alusta. Useimmat ovat kuitenkin varsin tylsiä. Tampereen Hervannassa kirkko on niin tylsä, ettei sitä tunnistaisi kirkoksi ilman tekstiä Hervannan kirkko rakennuksen kyljessä. Jossain määrin tylsiä bongauskohteita ovat myös vanhat 1400-luvun kivikirkot, sillä ulospäin ne ovat kuin samalla muotilla tehtyjä. Niiden sijainnin keskittyminen rannikkoseudulle ja Hämeenlinnan lähistöön kertoo historiasta.

Kirkkojen bongaaminen on avannut uuden ikkunan myös kotimaan maisemiin. Olen aina ajellut pikkuteitä ja kuvannut maisemia, mutta kirkkojen mukaan suunnistaminen on vienyt ihan uusille kylille, joista moni on kesä- ja syysaikaan hämmästyttänyt kauneudellaan.

Moni kirkko on tänä vuonna ollut rakennustelineiden peitossa. Korjausvelka kasvaa koko ajan, eikä kaikilla seurakunnilla riitä niihin varaa. Kun kirkosta eronneiden määrä kasvaa, seurakuntien tulot pienenevät ja kirkkoja joudutaan jopa sulkemaan. Jokelan kirkkoa oltiin syksyllä 2021 jo purkamassa (ja sitten joku varasti sen kellot). 

Kirkkojen lisäksi niitä ympäröivät hautausmaat ovat tutustumisen arvoisia. Niillä kävellessä omat deadlinet ja projektiaikataulut menettävät merkityksensä. Erityisen pysäyttävä näky oli Östersundomin hautausmaalla. Lähekkäin on kaksi hautaa, joista toisessa on 4,5-vuotiaana kuollut Ines Wiktoria Melander ja toisessa 104-vuotiaana kuollut Märtha Elisabet Synnöve Blomqvist. Toisen elämä päättyi jo ennen kuin se ehti alkaakaan, toinen sai sata vuotta enemmän.

Jatkan kirkkojen kuvaamista ensi vuonna. Voit seurata projektin etenemistä kirkkokuvien sivulta https://www.suomi-ilmasta.fi/ (osoite päivitetty 17.7.2023).