Presidentti Trumpin Twitter-tilin poisto ja Parler-sivuston heittäminen ulos Amazonin pilvestä on ollut alkuviikon uutinen ja herättänyt valtavan kuhinan itse ytimessä eli sosiaalisessa mediassa. Nettiaktiivit huutavat sananvapauden perään ja vertaavat Trumpin vaientamista Natsi-Saksaan tai Neuvostoliiton pimeisiin vuosiin.
Muutama oma havainto seuraa.
Ensinnäkään Twitter ei sulkenut presidentti Trumpin tiliä. Se toimii edelleen nimellä @POTUS (President of The United States). Pian sen takaa viestii uusi presidentti Joe Biden.
Sen sijaan Twitter poisti yksityishenkilö Donald Trumpin tilin, joka käytti presidentin asemaansa muiden poliitikkojen kunnian loukkaamiseen ("Low IQ person"), disinformaation ja valheiden levittämiseen, vaalivilpistä valehtelemiseen ja kehotti epäsuorasti (mutta ymmärrettävästi) kannattajiaan kapinaan, kun hänelle epämieluinen, mutta täysin gallupien mukainen, vaalitulos paljastui.
Donald Trumpin tiliä ei suljettu väärien mielipiteiden vaan palvelun käyttöehtojen vastaisen toiminnan vuoksi. Siksi kyse ei ollut sensuurista vaan arkijärjestä.
 |
| Käyttösopimus antaa Twitterille kaikki oikeudet tilin sulkemiseen. |
Donald Trump, sinä ja minä olemme sitoutuneet somepalveluiden ehtoihin, kun olemme rekisteröityneet palveluun ja klikanneet Hyväksyn ehdot -painiketta. Olemme sopineet, että noudatan palvelun määräämiä käyttöehtoja ja annan sille oikeuden poistaa tilini. "We may suspend or terminate your account... for any or no reason" - mistä tahansa syystä tai ilman syytä.
Koska kyseessä on vapaaehtoinen sopimus, eikä palvelun käyttö edes maksa mitään, kyse ei tämänkään vuoksi voi olla sensuurista vaan sopimusrikkomuksesta.
Sensuurista valittavat eivät ymmärrä sananvapauden olemusta. Se ei todellakaan tarkoita oikeutta sanoa mitä tahansa nimettömästi, eikä edes nimelläkään. Lisäksi sen käytöstä voi olla seurauksia, kuten juuri tilin menettäminen. Monet Capitol-kukkulalle hyökänneet ovat menettäneet työpaikkansa.
Tilanne on kuitenkin uusi, sillä ensi kertaa viestintä on näin laajasti kaupallisten yritysten varassa. Niillä on lähtökohtaisesti oikeus valita asiakkaansa. Takavuosina ravintolaan vaadittiin pikkutakki ja kravatti, vielä 1960-luvulla naisia ei päästetty sisään ilman miespuolista seuralaista.
Vielä nytkin ravintola voi poistaa huonosti käyttäytyvän ja muita häiritsevän asiakkaan. Jos syö omia eväitä ravintolan pöydässä, kahmii sormin katkarapuja buffetista tai häiritsee humaltuneena muita ruokailijoita, ei voi väittää ravintolan olevan velvoitettu palvelemaan -- ei vaikka olisi maksanut siitä.
Alko voi valtiollisen monopolin asemasta huolimatta kieltäytyä myymästä pulloa asiakkaalle. Humalatilan lisäksi syynä voi olla se, että aikuisella on seuranaan alaikäinen tai suorastaan lapsi. Tästä oli jokin aika sitten kirjoituskin Hesarissa. Alkolla on täysi harkintavalta asiakkaiden palvelemisen suhteen. (Sama käytäntö on USA:ssa, eivät välttämättä myy edes viinipulloa, jos asiakkaalla on alaikäinen mukanaan).
Jonkun mielestä Twitter ja Facebook ovat niin määräävässä asemassa, että ne ovat viestinnän monopoleja, ja siksi ne eivät saisi rajata käyttäjiään.
Someyhtiöt eivät ole viestinnän monopoleja, vaikka omassa some-kuplassa voi siltä näyttääkin. Twitter on edelleen pienen piirin juttu, jonka kohut eivät kiinnostaisi suurta yleisöä ellei perinteinen media uutisoisi niitä. Jokaisen lähipiiristä löytyy runsaasti ihmisiä, jotka eivät ole Twitterissä ja joita ei vähääkään kiinnosta, mitä kohuja siellä kuplii.
Niin ikään jotkut pitävät internetiä ylimaallisena paikkana, jossa pitäisi vallita äärimmäinen vapaus. Ei se niin mene. Pohjimmiltaan internet on vain joukko kaupallisia ja epäkaupallisia paikkoja, jotka on yhdistetty toisiinsa tcp/ip-protokollalla. Internet on tavallisen yhteiskunnan kuva. Lait ja arvot heijastuvat myös nettiin, joskin kansallisina ne sekoittuvat keskenään.
Silti viime viikon tapahtumat herättävät paljon kysymyksiä. Nettijäteille on kertynyt huomattavasti valtaa ilman selvää juridista asemaa. Niistä on tullut vallankäyttäjiä, mutta lainsäädännön puuttuessa ne vastaavat lähinnä osakkeenomistajilleen. Käytännön valtaa käyttävät algoritmit, joita kukaan ei tunnu hallitsevan. Ne suosivat kiistanalaisia, raflaavia postauksia, ja nauttivat aiheuttamastaan kuohunnasta.
Sillä some-yhtiöt elävät kohuista ja pöhinästä. Donald Trump oli vuosia Twitterin paras myyntimies. Hänen toimiaan katsottiin läpi sormien, kunnes vasta viimeinen tempaus katkaisi kamelin selän -- sopivasti juuri silloin, kun kausi oli lopuillaan eikä Trumpista olisi ollut Twitterille enää hyötyä.
Meidän käyttäjien asema on vielä ristiriitaisempi. Olemme töissä someyhtiöillä, koska tuotamme niiden sisällön. Emme kuitenkaan saa palkkaa, vaan maksamme työllämme palvelusta -- ja sitten yhtiö tekee rahansa myymällä meidän huomiomme mainostajille.
On aivan selvä, että niin EU kuin USA tulevat luomaan uutta sääntelyä some-jättejä varten. Sen seurauksena palveluiden luonne voi muuttua oleellisesti nykyisestä.
Olen hyvin pitkälti samaa mieltä Petteri Järvisen kanssa. Näin se juuri menee. Moni somehörhö kuvittelee, että netissä voidaan sanoa mitä tahansa. Toinen ääripää on taas ammattiloukkaantujat, jotka kauhistelevat, tyrmistyvät ja järkyttyvät mitä kummallisimmista asioista, joita normaali tallaaja ei edes noteeraa. Kumpaankin päähän kaivataan kohtuutta.
VastaaPoistaRon Paul kirjoitti facebookkiin asiallisen ja some-yhtiöitä kohtaan hyvin kriittisen artikkelin, joka on myös luettavissa hänen omalta palvelimelta
VastaaPoistahttp://www.ronpaulinstitute.org/archives/featured-articles/2021/january/11/the-war-on-terror-comes-home/
On spekuloitu, että Ron lensi facebookista pellolle tuon kirjoituksen vuoksi. On aivan turha vedota tuohon "ne ovat yksityisiä yrityksiä, saavat tehdä mitä lystäävät ja palvella ketä haluavat" -sloganiin. Nuo yritykset alkavat olla liian vahvassa asemassa nyky-yhteiskunnassa, niillä on huomattava määrä valtaa käytössä. Valtaa ilman demokraattista valvontaa. Isoja monopoleja on pilkottu aiemminkin ja mm. microsoftia on aikoinaan syynätty hyvinkin tarkasti. Ei ihan samasta asiasta, mutta kuitenkin sen takia, että oli liian iso tekijä. Somejätit ovat isoja tekijöitä ja ne pitäisi saada jotenkin vähemmän vaikutusvaltaisiksi.
Kaikki ns asiantuntijat tuntuvat olevan kovasti varmoja, että vaalivilppiä ei ollut. Tämän kertainen näköjään sillä perusteella, että hänen mukaansa äänet jakautuivat kyselyjen mukaisella tavalla. Ilmeisesti koska 2016 niin ei käynyt, tuli demokraateille silloin oikeus virittää väärennetyn asiakirjan perusteelle Mullerin tutkinta, joka kahdeksi ja puoleksi vuodeksi takasi ns. luotettavalle medialle mahdollisuuden vyöryttää nimettömien lähteiden vuotamaa "breaking newsia" aamusta iltaan ja illasta aamuun.
VastaaPoistaMitenkä mainstream media mahtoi blogistin mielestä onnistua tiedonvälityksessä. Propagandisteinahan ne nykyään kyllä onnistuvat erinomaisesti.
Tai miten rehellisenä blogisti piti median ja sosiaalisen median yhtiöiden toimia kaksi viikkoa ennen vaaleja Hunterin uutisoinnin osalta. Menikö rehellisten vaalien konseptin mukaan?
Tavallisempi ns. asiantuntijaperustelu vaalien rehellisyydelle on näyttänyt olevan sanoa oikeusistuinten hylänneen kaikki vaaleista tehdyt valitukset. Olen yrittänyt kuunnella, mihin oikeustapauksiin oikein viitataan. En todellakaan tiedä, eikä kukaan asiasta puhuva jostain syystä koskaan sellaista esimerkkiä ole ainakaan minun kuullen tuonut julki.
Vuoden 2016 jälkeen demokraatit ahkeroivat vaalien järjestämisestä yhteensä satoja uusia lakeja osavaltioissa. Presidentin vaalien järjestämisestä säännellään myös liittovaltion perustuslaissa. Teksasin osavaltio yhdessä 17 muun osavaltion kanssa vaati liittovaltion Korkeinta oikeutta tutkimaan osavaltiotason lainsäädännön perustuslaillisuus. Ainakin maallikon mielestä ristiriidat ovat ilmeisiä.
Sen sijaan, että olisi ottanut asian tutkiakseen Korkein oikeus (tai yksi sen tuomari) ilmoitti, että se miten vaali järjestetään vaikkapa Georgiassa, on Georgian asia. Ei siis Teksasin asia. Niinpä asian käsitellyt ns. liberaalituomari katsoi, että Korkeimman oikeuden ei tarvitse asiaa tutkia.
Periaatteessa ainoa paikka, jossa asiaan olisi enää edes teoriassa voitu vaikuttaa, olisi ollut 6.1. Nyt vallassa olevien tietojen mukaan Trump olisi itse aiheuttanut asian käsittelyn keskeytymisen. Koska käsittely typistyi, menetti amerikkalainen yleisö samalla viimeisen mahdollisuuden ymmärtää presidentin näkemys vaalien varastamisesta, koska valtavirtamedia ei sitä kertonut eikä tule kertomaankaan. Eikä tieto vastedes kulje edes sosiaalisessa mediassa.
Vaalien järjestäminen on osavaltioiden vastuulla ja lait poikkeavat toisistaan. En ole nähnyt edes varteenotettavaa epäilystä merkittävästä vaalivilpistä. Sen sijaan olen nähnyt Giulianin väittävän Dominion-äänestyskoneiden olevan kytköksissä Venezuelaan ja että ääniä olisi laskettu niin Saksassa kuin Espanjassakin. Eihän näissä ole mitään järkeä, saati että olisi todisteita. Sen sijaan Dominion haastoi väitteitä esittäneen Sidney Powellin oikeuteen ja vaati 1,3 miljardin dollarin korvauksia valheellisista väitteistä.
VastaaPoistaTrump väitti miljoonien äänestäneen laittomasti jo 2016, vaikka hän voitti vaalit. Mitään todisteita ei tietenkään esitetty. Trump väitti myös Georgian uusintavaalien olleen väärennettyjä, vaikka niitä varmasti seurattiin erittäin tarkoin. Trumpin oma uskottavuus aiheessa on siten nolla.
Mikään tarkistuslaskenta ei ole osoittanut selvää vilppiä yhdessäkään osavaltiossa. Outoa on sekin, että demokraatit saivat odotettua vähemmän ääniä senaatin ja kongressin vaaleissa. Mikseivät väärentäneet niitäkin?
Ei, mikään logiikka tai havainto ei tue väitettä massiivisesta vaalien varastamisesta. Kyse on vain Trumpin omasta kuvitelmasta.
No et ilmeisesti ole aikaisemmin tutustunut Dominioniin. Se on enemmän kuin kymmenen vuotta ollut tapetilla, mutta ymmärtääkseni huolta ovat tähän asti olleet jakamassa lähinnä demokraatit, esim. Elisabeth Warren ja Amy Klobuchar, jotka ovat varoitelleet järjestelmän luotettavuusonelmista.
VastaaPoistaItse en asiaa tietenkää tunne, mutta voin vain yrittää arvioida asiantuntijoiksi esittäytyvien ammattitaitoa ja arvostelukykyä. Alla olevassa kuulemistilaisuudessa esimerkiksi välillä 48 - 61 joku armeijan tiedustelu-upseeri ja Giulian puhuvat Dominionista:
https://www.youtube.com/watch?v=vfBD0JpeKEw&t=176s
Seuraavassa taas joku professori tekee tilastoanalyysiä:
https://www.youtube.com/watch?v=Ztu5Y5obWPk
Ihmettelet, miksi tarkistuslaskenta eiosoittanut selvää vilppiä. Trumpin vaatimushan tarkistuslaskenta oli, mutta hän tarkoitti, että ennen kaikkea äänten oikeellisuus varmistetaan. Nythän jätettiin kaikki tarkistukset tekemättä, joka mm. johti siihen, että kun aikaisemmin postiäänistä on yleensä hylätty esim 5% ja ylöspäin, nyt hylättyjä postiääniä oli 0,2%. Tai esim. läpi meni Trumpin lakiteamin valituksesta huolimatta
pari tuhatta ääntä Georgiassa äänestäjillä, joiden rekisteritiedoissa oli sama osoite: koska laki vaatii, että äänestäjä asuu Georiassa. Tänään sitten huomasin, että Project Veritas oli onnistunut salaa nauhoittamaan ko ceon keskustelua asiasta. Löytyy projectin kotisivulta helposti.
On myös hyviä syitä epäillä, että itse tyhjiä lomakkeita on väärennetty. Joten vaikka lasketaan ne samat äänet miten monta kerta tahansa, se ei tietenkään muuta äänestyksen tulosta. Ja senhän Trump ilmoitti välittömästi, kun kuuli, miten tarkastuslaskenta tullaan tekemään.
Jne
Tiedustelu-upseeri kuulostaa mielenkiintoiselta. Mahdoton arvioida tarkemmin, kun ei tiedä toisen osapuolen perusteluja. Joka tapauksessa Pennsylvanian korkein oikeus hylkäsi valitukset, joten ilmeisesti todisteita ei ollut.
VastaaPoistaTrumpin oma tiedote 20.12.2020 perustuu lähinnä allekirjoitusten tarkistuksen epäilyihin. Jos tiedustelu-upseerin lausunnossa olisi ollut jotain raskauttavaa, Trump olisi epäilemättä tarttunut siihen.
USA:n äänestyskoneet ovat epäluotettavia eikä Trump tehnyt mitään asian korjaamiseksi neljän vuoden kaudellaan. Luultavaa on, että virheitä (tahallisia tai tahattomia) oli myös Trumpin eduksi.
Pennsylvanian korkeimman oikeuden materiaali vaaleihin liittyvistä valituksista ja päätöksistä löytyy sivulta http://www.pacourts.us/news-and-statistics/cases-of-public-interest/election-2020.
VastaaPoistaLainaus muualta: "Yhdysvalloissa perustuslain 1. lisäys kieltää kongressia säätämästä sananvapautta rajoittavaa lakia. Tekno-oligarkkien harjoittamaa sensuuria perustuslaki ei siis koske, koska sensuuria harjoittaa yksityinen yritys. Oligarkkiyhtiöt ovat juridisesti internet-palvelujen tarjoajia ja niitä säätelee Communications Decency Actin luku 230. Sen mukaan yhtäkään internet-palvelun tarjoajaa ei käsitellä julkaisijana eikä se näin voi olla juridisessa vastuussa palvelun käyttäjien lähettämistä viesteistä. Käytönnössä sosiaalisen media voidaan rinnastaa puhelinyhtiöön, joka ei puutu asiakkaidensa puheluiden sisältöön."
VastaaPoistaTämä antaa vasemmistolle mahdollisuuden sensuroida kenen tahansa väärän mielipiteen omaavan kirjoitusta missä ja milloin tahansa kuten nyt tapahtuu.
Viimeksi vasemmisto hyökkäsi kongressirakennukseen kun Brett Kavanaughin nimitystä koskeva kuuleminen oli meneillään Senaatissa, 70 mielenosoittajaa tunkeutui istuntosaliin 3.4.2018. Näistä 61 joutui syytteeseen eikä ketään ammuttu.
Hieman vaaralliselta tuntuu nyt tämä Trumpin vaientamisyritys.
VastaaPoistaTulee kuitenkin muistaa, että juridisen ja oikeutuksen nillityksen vastapainona on kymmeniä miljoonia ihmisiä, jotka pitää Trumpia edelleen viimeisenä toivonaan. Trump tietää tämän ja kaikkinaiset yrittämät ei aktivoi vain itse Trumpia, vaan myös valtavan määrän Trumpin nimeen vannovia.
Kansakuntia on tuhoutunut kautta historian tällaiseen ihan samanlaiseen showhun. Juju kun on siinä, että ne kymmenet miljoonat ihmiset (nyt tässä maailman ajassa) on taas kerran niitä, joilla ei ole yhtään mitään menetettävää. Niiltä on kaikki viety jo aikoja sitten ja kuuppa on niin sanotusti täynnä. Ne voi vain saada, ja jos eivät saa niin ainakin saavat vietyä sen kaikilta heidän mielestään "oikeudettomasti" ansainneilta pois.
Kaikki hyökkäykset tai vaientamisyritykset Trumpia vastaan on kuin bensaa joka odottaa vain sitä tulitikkua.
Silloin on ihan se ja sama onko se jokin somejätti tehnyt oikein tai väärin kun koko maa palaa.
Tässä asiassa eurooppalaiset johtajat ovat ilmiselvästi paljon älykkäämpiä. Ehkä kokemuksesta, koska se viime kertahan oli nimenomaan täällä euroopassa, ihan täällä suomessakin. Tämä somejättijuttu on nyt ihan vihoviimeinen asia, jota justiinsa nyt tulee miettiä. Nyt on paljon isompi ja vakavampi ongelma. Ne somejutut olisi pitänyt hoitaa jo vuosia sitten mutta kun ei taas pystytty ja kyetty kun se raha puhuu.
Onnea yrittämään.
No oikeastaan Pennsylvania osavaltion korkein oikeus menetteli ilmeisesti itsekin perustuslain vastaisella tavalla määrätessään postiäänien hyväksymiselle jatkoaikaa yli vaalipäivän. Nimittäin perustuslaki määrää, että vaalien järjestäminen tapahtuu lainsäätäjän päätöksillä, toisin sanoen lakeja säätämällä, eikä niin että joku tuomioistuin alkaa säätää asioita. Siitä joku liittovaltion KOn tuomarikin totesi ja määräsi erottelemaan postiäänet erikseen mahdollista myöhempää oikeustarkastelua varten. Mitä siis ei tullut.
VastaaPoistaNiitä todisteita taas on paljon. Suuri osa niistä on kerätty kirjallisina valaehtoisina todistuksina. Eli tuo mainittu everstikin on allekirjoittanut tuollaisen affidavitin. Jos lausunto osoittautuu valheelliseksi, seurauksena on ainakin vuoden ehdoton vankeus.
Muuta aineistoa on esimerkiksi vahingossa videoitu vaalihuoneen tilanne, jossa valvontakamera kuvaa vaalihuoneistoa, jossa laskenta on käynnissä. Vaalivirkailijat eivät siis tiedä koko kamerasta. Sitten supervisor ilmoittaa, että laskenta lopetetaan siltä päivältä. Ääntenlaskijat ja muut vaalivirkailijat plus lehdistö lähtee pois. Paikalle jää notkumaan kuitenkin muistaakseni neljä henkilöä ja ko supervisor. Kun kaikki muut työntekijät ja tiedotusvälineiden edustajat olivat lähteneet, jengi kaivoi esiin piilossa olleita laatikoita ja saivat ne lasketuksi muistaakseni suunnilleen kolmessa tunnissa. (Laskeminen tässä siis tarkoittaa, että äänet syötetään siihen Dominioniin.)
Ai niin. Sanoit että pitäisi kuulla toisen osapuolen perusteita. Niinhän tietysti olisi ja luuisi, että yhtiöllä olisi intressi asiassa. Heiltä ei kuitenkaan heru minkäänlaisia lausuntoja ja jollakin tavoin on pystytty estämään, että noita laitteitakaan ei saa antaa kenenkään tarkastettaviksi. Ymmärtääkseni tuo everstin porukkakin on joutunut tutkimaan laitteen pelkästään hakkeroimalla.
Niin että toiveesi tuskin toteutuu.
Jne.
Sehän ei riitä vaikka jonkinlaisen manipulointimahdollisuuden pystyisi periaatteessa osoittamaan. Pitää pystyä osoittamaan manipulointi. Ja sitä ei ole massamittakaavassa jolla olisi vaikutusta tulokseen pystytty osoittamaan. Ja kuten sanottu, Trumpilla oli 4 vuotta aikaa vaikuttaa siihen että äänestysjärjestelmä olisi mahdollisimman luotettava, mutta nähtävästi ei sitten jostain syystä sitä tehnyt.
VastaaPoistaVaikka Pennsylvania olisi kääntynyt Trumpille, se ei olisi tehnyt hänestä voittajaa. Mahdoton kuvitella, että useassa osavaltiossa olisi tehty laajamittaisia huijauksia ilman, että hankkeet olisivat paljastuneet. Vaikea kuvitella myöskään, että vain demokraatit olisivat huijanneet, vaikka he odottivat voittoa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTodistustaakka vaalien vilpillisyydestä on sillä, joka väittää vilppiä tapahtuneen. Pertti Ilmari väittää, että todisteita on paljon, mutta on selvää, että me emme täältä käsin voi netin ja somen välityksellä arvioida näiden todisteiden luotettavuutta tai merkitystä. Sen sijaan on vähintäänkin yhtä selvää, että Trumpin massiivinen juristiarmeija on takuuvarmasti tarttunut jokaikiseen todistetta edes etäisesti muistuttavaan seikkaan ja vienyt ne tuomioistuinten arvioitaviksi kymmenissä ja kymmenissä eri oikeusjutuissa. Mitään sellaista, joka osoittaisi vilppiä tapahtuneen, ei ole tullut esiin, ja jos olisi, niin tuomioistuimen olisi täytynyt siihen jollakin tavalla reagoida päätöksessään. Trumpin juristit olisivat puolestaan tämän jälkeen kailottaneet asiasta suureen ääneen eri foorumeilla.
VastaaPoistaValaehtoisten todistajanlausuntojen huono puoli on se, että todistajaan voidaan vaikuttaa lukuisin eri keinoin: todistaja voi trump-hurmiossaan antaa tahallaan väärän todistuksen, jota on mahdotonta osoittaa vääräksi ("näin omin silmin, kun vaalivirkailija heitti ääniä roskikseen"). Kiinnijäämisen riski on siis hyvin pieni. Lisäksi myös perinteiset keinot (raha, uhkailu jne.) voivat helposti vaikuttaa todistajanlausuntoihin.
Aina voidaan tietysti väittää, että salaliitto siellä ja salaliitto tuolla, mutta nämä ovat argumentteja, joita on mahdoton kumota (sama kuin yrittäisi todistaa, että jumalaa ei ole olemassa). Siksi niitä ei tule huomioida ja kaiken lisäksi myös näiden salaliittoväitteiden osalta todistustaakka on niiden esittäjällä.
"Pohjimmiltaan internet on vain joukko kaupallisia ja epäkaupallisia paikkoja, jotka on yhdistetty toisiinsa tcp/ip-protokollalla."
VastaaPoistaInternetiä perustettaessa ei varmasti ymmärretty, kuinka paljon algoritmeja siihen tulee myöhemmin liittymään. Asiakaspäässä Javascript kehitettiin vasta 1995 ja vähän myöhemmin evästeet. Palvelinten puolella hakualgoritmeista alettiin puhua Googlen hakukoneen myötä 1990-luvun lopulla. Kaikki nämä herättivät aluksi pelkoja, mutta ne on käytännössä hyväksytty ja unohdettu, kun sille ei mitään mahda. Nykypäivänä on itsestäänselvyys, että suosituilla verkkosivulla ajetaan kolmannen osapuolen (somejättien) koodia. Puhelimien sovelluksissakin on algoritmeja.
Tulee mieleen se kuuluisa tekoälyn määritelmä, jossa tekoäly todetaan olevan aina seuraavan mutkan takana. Vaikka tekoälyä olisi jo kuinka käytössä, sen vaatimus kasvaa syödessä...
Miten EU voisi puuttua algoritmeihin? Edes algoritmien julkaiseminen avoimena lähdekoodina ei taitaisi auttaa mitään, koska ne ovat monimutkaisia ja kehittyvät jatkuvasti.
" Trumpin massiivinen juristiarmeija on takuuvarmasti tarttunut jokaikiseen todistetta edes etäisesti muistuttavaan seikkaan ja vienyt ne tuomioistuinten arvioitaviksi kymmenissä ja kymmenissä eri oikeusjutuissa."
VastaaPoistaTaas on siis löytynyt joku, joka kertoo kymmenistä oikeusjutuista, joissa väitetyt rikkomukset tai rikokset on käsitelty. Silti ei vieläkään kuulla ensimmäistäkään yksilöityä tietoa missä, koska tai minkälaisesta kanteesta.
Katso PerttiIlmari vaikka täältä yli 60 keissiä:
Poistahttps://en.wikipedia.org/wiki/Post-election_lawsuits_related_to_the_2020_United_States_presidential_election
Pertti Ilmari väittää, että todisteita on paljon, mutta on selvää, että me emme täältä käsin voi netin ja somen välityksellä arvioida näiden todisteiden luotettavuutta tai merkitystä.
VastaaPoistaJos todisteita olisi "paljon", paikalliset viranomaiset olisivat varmasti tutkineet niitä. Ei koko hallinto voi olla salaliitossa Trumpia vastaan, pikemminkin päinvastoin.
Lisäksi maalaisjärki sanoo, ettei vaaleja voitu varastaa, kuten Trump kannattajineen väittää. Biden sai 81 268 757 ääntä ja Trump 74 216 722. Vaikka vaali ei suora olekaan, Biden voitti 7 052 035 äänellä. Hän myös johti kaikissa mielipidemittauksissa koko vuoden 2020 ajan, joten tulos oli täysin odotettu. Yksittäisen vaalipiirin epäselvyydet eivät voisi mitenkään muuttaa tulosta, ja todennäköisesti tahattomia tai tahallisia virheitä tapahtui myös Trumpin eduksi.
Sen sijaan Trump väitti jo 2016 vaalien olleen vääriä, koska miljoonat äänestivät laittomasti. Hän toisti varkausväitteitä myös Georgian uusintavaaleista, vaikka niitä valvottiin takuulla erittäin tarkasti. Trumpin uskottavuus asiassa on siten täysin nolla.
USA:n vaalijärjestelmä on läpimätä, koska osavaltiot päättävät laeista ja piirikunnat vaalien toteuttamisesta. Käytössä on vanhoja epäluotettavia koneita ja kerralla äänestetään niin monesta kohdasta, että perusjenkki menee vähemmästäkin ymmälleen. Trumpin hallinnolla olisi ollut neljä vuotta aikaa parantaa asioita.
Lisäksi voter suppression takaa, etteivät vähemmistö ja köyhät äänestä liian aktiivisesti. Tältä osin USA:n vaalijärjestelmä on demokratian häpeäpilkku. Koronan vuoksi nyt jouduttiin hyväksymään postiäänestys, mikä aktivoi vähemmistöjä ja tuotti lisä-ääniä Bidenille. Voi spekuloida, olisiko USA:ssa ollut viime vuosina yhtään republikaanipresidenttiä, jos vaalit olisi toteutettu länsimaiden tapaan ja äänestysvilkkaus olisi ollut sen mukaisesti edes 50 %.
Tässä hyvä ja kattava WIkipedia-yhteenveto aiheesta:
VastaaPoistahttps://en.wikipedia.org/wiki/Attempts_to_overturn_the_2020_United_States_presidential_election#Stop_the_Steal
Muutama vasta-argumentti Petterille
VastaaPoistaPaljolla tarkoitin, että jossain vaiheessa kuulin, että noita valaehtoisia todistajalausuntoja oli siihen mennessä kerätty jotain vähän toistatuhatta. Sen lisäksi netissäkin on näytetty erilaista videomateriaalia erilaisista kummallisuuksista. Lisäksi on tietysti se merkillisyys, että poikkeuksellisten vaalijärjestelyjen perustuslaillisuuttakaan KO ei suostunut varmistamaan. Ja lisäksi on kysymyksiä, jotka vaatisi tutkimista, esim ovatko Dominionit verkossa vai eivät, koska niin ei saisi olla.
( Sitä paitsi se Dominion on muutenkin aikamoinen matolaatikko. Kts video, kohdasta 2:08 eteenpäin.
https://www.youtube.com/watch?v=yjMBj88z8yc )
Minun tiedossani ei ole, että mitään näistä asioista olisi käsitelty missään oikeusistuimessa, mikä ei tietenkään todista että ei olisi, mutta jos olisi, luulisi siitä löytyvän muutakin vakuutta kuin maalaisjärki.
Minulle suositeltiin Wikipedian artikkelia, johon oli kerätty tietoja liittyen vaalien yhteydessä nostettuihin kanteisiin (mahtaakohan olla oikea termi?). Kun noista aikanaan uutisoitiin Suomessakin, sain käsityksen, jonka jossain aikaisemmin keskustelussa muotoilin tyyliin, että oikeusistuimet eivät ole ottaneet niitä käsiteltäväkseen. Nyt tässä wiki-artikkelissa (pop-up’ssa) selitetään, että ”Nearly all the suits were dismissed or droped due to lack of evidence”. Yhden tapauksen osalta selitetään, mitä tämä “lack” siinä yhteydessä tarkoittaa. Siinä kampanja oli Pennsylvaniassa vaatinut hylkäämään 7000 000 ääntä. Oikeus arvioi, että esitetyt todisteet eivät millään riitä perustelemaan seitsemän miljoonan äänen kumoamista ja sen vuoksi dismissasi jutun. Ok, seitsemän miljoonaa kuulostaakin aikamoiselta. Mutta ääniero Pennsylvaniassa oli noin 80 000.
Toinen selitetty tapaus oli se korkeimpaan oikeuteen lähetetty kanne, joka ilmeisesti kuului ryhmään ”droped”, jossa oikeus kieltäytyi käsittelemästä asiaa ”for lack of standing”, ts. katsoi että koko asia ei kuulu Teksasille.
Minun kielessäni yllä sanottu tarkoittaa, että ainoatakaan oikeudenkäyntiä asianympärillä ei todellisuudessa ole käyty. Kuitenkin noihin affidavitteihin sisältyy varsin painavankin tuntuisia juttuja, joita ainakin pitäisi yrittää tutkia, jos halutaan säilyttää jonkinlainen luottamus vaalijärjestelmään. Mutta ainakaan Suomeen asti ei näy, että paikallinen poliisi tai FBI olisi kiinnittänyt niihin mitään olennaista huomiota. Ja sama käsitys näyttää olevan kyseisillä lausunnon antajillakin.
Petteri sanoo, että Biden voitti vaalit 7 052 035 äänellä. Minusta olisi asianmukaisempaa sanoa, että Biden voitti vaalit 10 000 - 20 000 äänellä Georgiassa, Wisconsissa ja Arizonassa.
Se miksi Trump ei korjannut läpimätää vaalijärjestelmää sen enempää kuin hänen edeltäjänsäkään taitaa johtua siitä, että se ei ole presidentin toimivallassa. Säännöt vaalien järjestämisestä säädetään osavaltioiden lainsäädännöllä.
VastaaPoistaSen sijaan hän kyllä yritti estää postiäänestyksen ulottamisen kaikkiin äänioikeutettuihin, mikä laski liikkeelle valtavan määrän äänestyslomakkeita, jotka eivät välttämättä edes tavoittaneet asianomaisia äänestäjiä tai jotka muuten jäivät jonnekin. Kun tähän lisätään, että postiäänien tarkastukset lähes lopetettiin (mikä näkyy hylättyjen määrissä) niin järjestelmän uskottavuus ei ainakaan lisääntynyt.
Petteri puhuu voter suppressionista, mutta onko siitä jotain todellista tietoa? Jim Crow -laeista on jo aikaa ja maailma muuttuu. Silti mustien asemaa edelleen arvioidaan kuin elettäisiin 1960-luvulla. Vähän sama kun BLM selittää, että poliisi ampuu erityisellä mielihyvällä mustia kansalaisia. Kun asiaa on vuoden 2015 jälkeen alettu enemmän tutkia, tulokset ovat ainakin tähän mennessä olleet ennakko-odotusten vastaisia: vaikka poliisi sinänsä kohtelee mustia kovakouraisemmin kuin valkoisia, asia näyttää kääntyvän toisinpäin, kun tullaan ampumisiin. Poliisi ampuu todennäköisemmin valkoisen, myös aseettoman, kuin mustan vastaavassa tilanteessa.
Muistaakseni Michiganin Kongressin republikaanien kuulemistilaisuudessa kaksi intialaislähtöistä vaalivirkailijaa, jotka olivat selostamassa omien lausuntojensa taustoja, ihmettelivät, miten voi olla että Yhdysvalloissa ei äänestäjältä voida edellyttää henkilöllisyystodistusta, kun asiasta ei aiheudu mitään ongelmaa edes heidän synnyinmaassaan.
Intialaiset eivät vielä tienneet, että henkilötodistuksen hankkiminen on mustille vaikeaa ja siksi sen vaatiminen olisi supressionia.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPertti Ilmari on tyypillinen salaliittoteoreetikko, joka hakee omille näkemyksilleen tukea etsimällä verkosta omaa näkemystään tukevaa materiaalia. Aika naurettava väite on esimerkiksi, että USAn vaalijärjestelmä olisi "läpimätä". Kyseessä on kuitenkin lähes maailman vanhin demokratia.
VastaaPoistaItse en lähde menemään yksityiskohtiin, vaan perustaan oman kantani seuraavaan faktaan. Puolueettomat kansainväliset vaalitarkkailijat eivät havainneet USAn vaaleissa merkittävää vilppiä tai merkittäviä virheitä.
USAn vaalijärjestelmä ei ole täydellinen. Se on kuitenkin toimiva. Parannettavaa riittää aina ja kaikille.
Jokainen löytää netistä juuri omia ajatuksiaan vahvistavia "todisteita", varsinkin Youtube-videoina. Tämän huomasin itse jo 11.9.2001 jälkimainingeissa. Salaliittovideot kukoistivat ja osa niistä oli hyvinkin uskottavia, päätyi jopa Suomen televisioon (Loose change). Nyt 20 vuotta myöhemmin mitään todisteita inside jobista ei ole edelleenkään löytynyt, mutta salaliittoihin uskovat eivät silti muuta mieltään.
VastaaPoistaEn ole asiantuntija USA:n äänestämisessä, kuten eivät muutkaan nettikeskustelijat. Siksi täytyy pitää pää kylmänä ja käyttää maalaisjärkeä.
USA:n äänestyskoneista on puhuttu ainakin koko 2000-luku, alkaen äärimmäisen täpärästä Al Gore vs. Bush -vaalista. Äänestyskoneita on tutkittu ja analysoitu, koska pelättiin Venäjän hyökkäävän niiden kautta vaaleihin. En usko, että 2020-vaalit olivat tämän suhteen ainakaan huonommat kuin 2016-vaalit, joissa Trump voitti (äärimmäisen niukasti, hävisi popular votesin ja yllätti kaikki ennustajat). Jos vaaleissa huijattiin, se tapahtui 2016.
Trump olisi voinut puuttua äänestykseen aikaisemmin, mutta hankalat henkilöllisyystodistukset ovat aina pelanneet republikaanien pussiin. Nyt korona yllätti ja moni äänesti ensi kertaa, kun se tuli riittävän helpoksi. Sen seurauksena Biden sai yli 7 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump. Vaikka jokin piirikunta tai jopa osavaltio olisi kääntynyt toiseksi, Biden olisi pysynyt voittajana. Laajamittainen petos useissa osavaltioissa kenenkään paljastamatta asiaa on Trumpin ylläpitämää salaliittoa.
USA:ssa äänestäjäksi pitää rekisteröityä, homma ei käy niin helposti kuin meillä. Siinä yhteydessä henkilöllisyys tarkistetaan. En ymmärrä intialaislähtöisten kommenttia, että vaaleissa voisi äänestää ilman henkkaria. Mikseivät republikaanit sitten hyödyntäneet tilaisuutta, jos se oli niin helppoa?
Voter suppressionista on laaja Wikipedia-artikkeli https://en.wikipedia.org/wiki/Voter_suppression_in_the_United_States. Se osoittaa myös, miten kaikista vaaleista seuraa kanteita ja tuloksista riidellään oikeudessa.
Sidney Powell esitti mielikuvituksellisia väitteitä vaalien väärentämisestä. Nyt Dominion on haastanut hänet oikeuteen vaatien 1,3 miljardin dollarin vahingonkorvauksia maineensa pilaamisesta. Nyt jos koskaan Powellin luulisi esittävän todisteensa, kun kyseessä on hänen oma asemansa.
Ei USA mikään banaanivaltio ole. Kyllä viranomaiset (ja varsinkin juristit!) tarttuisivat selviin väärinkäytöksiin. Nyt jopa republikaaneja edustavat paikallisjohtajat ja maan korkeimmat turvallisuusviranomaiset pitävät vaaleja turvallisina ja tulosta oikeana. Tämän rinnalla Trumpin väitteet tuloksen varastamisesta voi jättää omaan arvoonsa, kun muistaa herran aiemmat, täysin perustelemattomat väärennysväitteet.
Ei, voittoa ei varastettu Trumpilta eikä salaliittoa ollut.
Vielä yksi maalaisjärjen asia: Biden oli gallupeissa johdossa, Trump selvästi perässä. Kummalla olisi ollut suurempi intressi vaalituloksen väärentämiseen?
VastaaPoistaJa jos demokraatit olisivat väärentäneet tuloksen, miksi he tyytyivät vain presidenttiin ja jättivät kongressin sekä senaatin paitsioon? Demokraattien tulos senaatin ja kongressin vaaleissa oli odotettua huonompi.
Tunnettu konservatiivijulkaisu American Thinker pyytää anteeksi aiheettomia väitteitään Dominion-äänestyskoneista: https://www.americanthinker.com/blog/2021/01/statement.html
VastaaPoistaMutta entä se alkuperäinen kysymys - onko somejätti vain kuplassa toimiva juttu, vai onko se valtamediaa? Onko OK poistaa itselle epämiellyttävät kommentoijat?
VastaaPoistaSinällään voidaan argumentoida, että joku twitter on niin läpikäyvä setti, että siihen postaaminen on kuin STT:n uutinen. (tarkoittaen että siellä käytännössä kaikki menee eteenpäin). Kyse on siis siitä että onko twitter jonkinlaiden moderoitu uutispalvelu, vai STT:n tyyppinen tiedonvälityspalvelu. Toki STT:a suorempi, johtuen uudesta teknologiasta.
On aika perustavanlaatuinen kysymys, mitä twitter on. Jos se on tiedonvälitystä, ei liene ok, että arbitraarisesti käyttäjiä bannataan ja sensuroidaan. Jos se on uutispalvelu, niin silloin moderointi pitää olla selkeää ja läpinäkyvää. Nyt ollaan oikeasti aika uusilla vesillä.
Ajatekaa tuota STT casea. Jos on vaikka STT oy, niin miltä kuullostaisi jos se sanoo että herra Järvinen on nyt bannattu, eikä press releaseja enää hyväksytä??? Koska kyse on vanhasta mediasta, olisi tilaisuus syrjintäkanteeseen jopa, eikö?
Minusta tämä ei ole lainkaan niin suoraviivaista.
Miksi Twitter olisi uutispalvelu? Sehän on vain yksi netin viihdepalvelu, jossa sisällön tuottavat lähes yksinomaan yksityiset kansalaiset. Suurin osa twiiteistä on nykyään ihan läppää ja viihdettä. Ei Twitteriä voi mitenkään rinnastaa STT:hen, jonka omat toimittajat tekevät ammatikseen uutistyötä ja levittävät yritysten mediatiedotteita.
VastaaPoistaKääntäen: pitäisikö Twitterillä olla velvollisuus antaa alustansa kaikkien käyttöön (vieläpä ilmaiseksi) ja sallia mikä tahansa propaganda, vaikkapa ääri-islamistinen viestintä suomeksi? Eikö Twitter saisi määritellä omia käyttöehtojaan ja myös valvoa niitä?
Ylen radio-ohjelma algoritmien vallasta: Määräävätkö algoritmit eli tietotekniset ohjeet elämääsi? Onko kyse vallankäytöstä?
VastaaPoistaSalaliittoteoreetikot eivät ymmärrä, että tekoälyllä on valtaa.
Oma epäily algoritmien vallasta: Google tuppaa suosittamaan yritysten näkökulmaa kuluttajien kustannuksella. Politiikka ei taida olla tekoälylle olennainen aihe. Miksi olisi, koska se voi vaikuttaa ilman heitä.
Kuulun itsekin vahvasti "ne ovat kaupallisia yrityksiä ja tekevät mitä lystäävät saadakseen rahaa"-koulukuntaan, mitä tulee somejätteihin ja sananvapauteen. Piilaakson etiikkaan vahvasti kuitenkin kuuluu se, että start up-vaiheessa mennään siitä mistä aita on matalin ja huolehditaan sitten lain kirjaimista myöhemmin kun on rahaa lobata ja palkata asianajajia.
VastaaPoistaNyt on mielenkiintoista seurata Australian taistelua Googlea vastaan. Jos Australia "voittaa", niin sehän saattaa käynnistää muissakin maissa samanlaisia intressejä kupata äveriäitä amerikkalaisyhtiöitä kansallisen lainsäädännön avulla. Se voisi jo käynnistää näissä jäteissä ihan oikean halun muuttua tai ainakin saada aikaan uusjaon somejättien keskuudessa.
Ainoastaan satunnaisuuteen perutuva suosittelu- tai priorisointialgoritmi voi olla täysin puolueeton.
VastaaPoistaJos korvaisimme kaikki netin suosittelut ja priorisoinnit satunnaisuudella, niin luulen että suurimmalle osalle tulisi melko pian ikävä näitä nykyisiä epätäydellisiä ja puolueellisia algoritmeja.