Kirjoitan tätä junassa matkalla Helsingistä Tampereelle. Päiväjunassa on väljää, moni tekee läppäri auki työasioita, toiset räpläävät älypuhelintaan muuten vaan.
Mieleen nousee tunnin juna -hanke. Sen tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Turun välinen matka-aika 75 minuuttiin nykyisestä vajaasta parista tunnista. Näin syntyisi 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialue, joka säästäisi aikaa ja lisäisi tehokkuutta. Hintalappu on huima: kaksi miljardia euroa.
Onko työmatka-ajan lyhentäminen vanhentunut paradigma? Pitäisikö mieluummin panostaa siihen, että ihmiset voivat aloittaa ja lopettaa työpäivänsä jo junamatkan aikana? Tai edes hoitaa junassa nykyistä paremmin asioitaan puhelinsoitoilla, muita häiritsemättä ja tietosuojaa vaarantamatta? Miksi nopeuttaa vanhaan tapaan työntekijöiden matkaa kotoa töihin ja takaisin, kun tavoitteena pitäisi olla työtehon parantaminen ja ajankäytön tehostaminen?
Matkustamisen kirjo on paljon laajempi kuin aiemmin, eikä VR ole elänyt ajassa mukana. VR pyrkii edelleen kuljettamaan ihmisiä edullisesti (ja nykyään myös vihreästi) paikasta toiseen, suurena joukkona. Mukana oleva työmatkalaiset joutuvat sovittamaan läppärinsä ja työasiansa perinteisiä matkustajia varten suunniteltuun kaavaan. Se näkyi hyvin Tampere-Helsinki-junassa:
Etätyöntekijöitä ei ole otettu huomioon uutena, nopeasti kasvavana kohderyhmänä. Tunnin junaa tarjotaan yrityksenä poistaa etätyön tarve. Entä jos lähtökohta onkin väärä? Etätyötä pitäisi helpottaa, ei poistaa.
Ensimmäinen parannuskohde olisi nettiyhteys, joka junassa pätkii ja hidastelee satunnaisesti. Aihe on teknisesti hankala (juna on vaativampi ympäristö kuin lentokone, lisäksi yhteyden pitäisi olla asiakkaalle ilmainen), mutta jo prosentti tunnin junan kustannuksista (20 miljoonaa euroa) tekisi ihmeitä asialle ja muutenkin hyvää 5G:lle. Paljonko maksaisi 5G-tukiasemien lisääminen jokaiseen junaradan sähkötolppaan tärkeimmillä osuuksilla?
Voisi tehdä paljon muutakin. VR:n junien istuimet ovat Finnairin koneisiin verrattuina epämukavat. Niitä ei ole tarkoitettukaan työntekoon. Pistorasioita löytyy sentään hyvin, mutta kunnon työtasoja tai neuvottelutiloja ei. Extraluokka eroaa tavallisesta vain siinä, että tarjolla on termoskannu kahvia ja päivän lehdet. Työtilat ja penkit ovat yhtä epämukavia.
Yritysten konttoreilla omista työhuoneista on pitkälti luovuttu, työntekijät valtaavat vapaana olevan pisteen ja avaavat läppärinsä sen päälle. Miksei tämä tila voisi olla jo junassa? Silloin työntekijä tuntisi olevansa toimistolla jo heti, kun astuu sisään. Tunnin juna nopeutuisi minuutin junaksi.
Miten olisi erillinen duunivaunu, jossa olisi erilaisia työtiloja ja seinustalla riittävästi puhelinkoppeja luottamuksellisten puheluiden hoitamiseen? Vaunun päässä voisi olla vielä oikea kahvila tai sohva torkkuja varten.
VR:n vanha ajattelu näkyy ravintolavaunussa, jossa myydään perusmatkustajille lihapyöryköitä ja jossa perusihmiset kittaavat kaljaa aikansa kuluksi.
Entä, jos duunivaunu olisikin kahvila Starbucksin tai Espresso Housen tapaan? Ei kaljaa eikä ruokaa lainkaan. Monet pitävät toimistoaan kahvilassa läppärin kanssa, miksei tuo kahvila voisi olla junassa? Entä jos VR vuokraisi yhden vaunun jollekin kahvilayrittäjälle?
Nämä ajatukset tulivat nopeasti mieleen, niitä saa vapaasti kehitellä pidemmälle.
Kaikki eivät voi tehdä työtään junamatkan aikana, joten fyysiselle liikkumiselle on jatkossakin tarvetta. Kahden miljardin investointi Turun ja Helsingin välisen junan nopeuttamiseen kuulostaa kuitenkin valtavalta investoinnilta vanhaan ajatteluun. Duunivaunu-malli katsoisi tulevaisuuteen ja hyödyttäisi työmatkailua koko Suomessa.
Muokattu 24.1.2020
Mieleen nousee tunnin juna -hanke. Sen tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Turun välinen matka-aika 75 minuuttiin nykyisestä vajaasta parista tunnista. Näin syntyisi 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialue, joka säästäisi aikaa ja lisäisi tehokkuutta. Hintalappu on huima: kaksi miljardia euroa.
Onko työmatka-ajan lyhentäminen vanhentunut paradigma? Pitäisikö mieluummin panostaa siihen, että ihmiset voivat aloittaa ja lopettaa työpäivänsä jo junamatkan aikana? Tai edes hoitaa junassa nykyistä paremmin asioitaan puhelinsoitoilla, muita häiritsemättä ja tietosuojaa vaarantamatta? Miksi nopeuttaa vanhaan tapaan työntekijöiden matkaa kotoa töihin ja takaisin, kun tavoitteena pitäisi olla työtehon parantaminen ja ajankäytön tehostaminen?
Matkustamisen kirjo on paljon laajempi kuin aiemmin, eikä VR ole elänyt ajassa mukana. VR pyrkii edelleen kuljettamaan ihmisiä edullisesti (ja nykyään myös vihreästi) paikasta toiseen, suurena joukkona. Mukana oleva työmatkalaiset joutuvat sovittamaan läppärinsä ja työasiansa perinteisiä matkustajia varten suunniteltuun kaavaan. Se näkyi hyvin Tampere-Helsinki-junassa:
 |
| Etätyöntekijät joutuvat sopeutumaan perinteisen matkustajan kaavaan. |
Ensimmäinen parannuskohde olisi nettiyhteys, joka junassa pätkii ja hidastelee satunnaisesti. Aihe on teknisesti hankala (juna on vaativampi ympäristö kuin lentokone, lisäksi yhteyden pitäisi olla asiakkaalle ilmainen), mutta jo prosentti tunnin junan kustannuksista (20 miljoonaa euroa) tekisi ihmeitä asialle ja muutenkin hyvää 5G:lle. Paljonko maksaisi 5G-tukiasemien lisääminen jokaiseen junaradan sähkötolppaan tärkeimmillä osuuksilla?
Voisi tehdä paljon muutakin. VR:n junien istuimet ovat Finnairin koneisiin verrattuina epämukavat. Niitä ei ole tarkoitettukaan työntekoon. Pistorasioita löytyy sentään hyvin, mutta kunnon työtasoja tai neuvottelutiloja ei. Extraluokka eroaa tavallisesta vain siinä, että tarjolla on termoskannu kahvia ja päivän lehdet. Työtilat ja penkit ovat yhtä epämukavia.
Yritysten konttoreilla omista työhuoneista on pitkälti luovuttu, työntekijät valtaavat vapaana olevan pisteen ja avaavat läppärinsä sen päälle. Miksei tämä tila voisi olla jo junassa? Silloin työntekijä tuntisi olevansa toimistolla jo heti, kun astuu sisään. Tunnin juna nopeutuisi minuutin junaksi.
Miten olisi erillinen duunivaunu, jossa olisi erilaisia työtiloja ja seinustalla riittävästi puhelinkoppeja luottamuksellisten puheluiden hoitamiseen? Vaunun päässä voisi olla vielä oikea kahvila tai sohva torkkuja varten.
VR:n vanha ajattelu näkyy ravintolavaunussa, jossa myydään perusmatkustajille lihapyöryköitä ja jossa perusihmiset kittaavat kaljaa aikansa kuluksi.
 |
| VR:n ravintoLAvaunu tuo mieleen 70-luvun eikä ole tarkoitettukaan etätöihin. |
Kaikki eivät voi tehdä työtään junamatkan aikana, joten fyysiselle liikkumiselle on jatkossakin tarvetta. Kahden miljardin investointi Turun ja Helsingin välisen junan nopeuttamiseen kuulostaa kuitenkin valtavalta investoinnilta vanhaan ajatteluun. Duunivaunu-malli katsoisi tulevaisuuteen ja hyödyttäisi työmatkailua koko Suomessa.
Muokattu 24.1.2020
Asun Korsossa ja käyn julkisilla töissä Helsingin keskustassa. Sieltä katsottuna "Tunnin juna" -mainokset ovat ärsyttäneet, koska näyttää turkulaisten liikennöintiä halutaan nopeuttaa mutta lähiliikenteessä tarjotaan vain huononnuksia.
VastaaPoistaKorso on hyvä esimerkki: 25km Helsingistä, päärata menee keskeltä ja näppärästi kahden moottoritien (Lahdentie ja Tuusulantie) välissä. Täältä on perinteisesti ollut junan lisäksi muutama suorahko bussilinja Helsinkiin myös sivummalta, eli tyypillisesti lapsiperhekkin pärjäsi omakotitalossakin yhdellä autolla.
Aika moni on valinnut asunnon siten että passaa työssäkäyntiin. Esim Korson Vierumäestä pääsi yhdellä bussilla kivasti Tuusulan motaria Pasilaan ja Sörnäisiin, Korson Metsolasta puolestaan pääsi Arabiaan jne.
Nyt suorat bussilinjat on ajettu alas, jäljellä on enää syöttöliikennettä lähijunaan. Ja samaan aikaan tietenkin lähijunaa huononnettiin, sille tuli lisää välipysähdyksiä. Se tekee matkan niin työlääksi että monet ovat luopuneet bussista ja hankkineet perheeseen toisen auton.
Samoin hämeenlinnalaisilla olisi ehkä jotain sanottavaa heiltä viedystä tunnin junasta (tosin nyt niitä on kai palautettu).
VastaaPoistaNäin se julkisuus ja politiikka toimivat: otetaan yksi hanke, johon huomio keskittyy, ja luvataan sille suuria. Pienemmät hankkeet unohtuvat, vaikka niillä olisi iso vaikutus kokonaisuuteen. Mitä järkeä on rakentaa tunnin junia toisille ja ottaa niitä toisilta pois, jos tavoitteena on työssäkäyntialueiden luominen ja tehokkuuden lisääminen?
Suomessa tuntuu olevan parhaillaan käsittämätön puhelinbuumi. Onkohan se takautumaa Nokia-ajoista...? Rautateiden rakentamispäätökset pitäisi tehdä kuitenkin sadan vuoden perspektiivistä. Rantarata tehtiin 120 vuotta sitten ja sinä aikana on tapahtunut paljon.
VastaaPoistaJoskus reipas sihteerimme bukkasi kabiinin, missä oli kiva tehdä töitä Turun matkalla. Eli teoriassa fasiliteettejakin on. Ei kai kukaan kuitenkaan halua ihan palavereita junassa pitää?
VastaaPoistaMutta se on kyllä totta että nykyaikana kannattaisi useampi vaunu spesialisoida tätä ajatellen: penkit ja pöydät työntekoon sopiviksi, ja 5G yhteys mikä toimii. Joskus tuli matkattua Virginin junalla Lontoosta Manchesteriin, ja siellä sai valita hiljaisen spesiaalivaunun ekassa luokassa ilman lisämaksuja. Netti oli ihan säällinen noin junaksi.
Mutta hoi VR, Nokia, Ericsson ja operaattorit - tossa olis hyvä PoC sauma!
Ammattilaisen vinkki:
VastaaPoistaEkstraluokka on kusetusta, oikea paikka on ravintolavaunun yläkerrassa. Siellä löytyy omaa pöytätilaa, varsinkin päädyn kulmapöydistä. Bonuksena saa hakea kaljaa alakerrasta jos on palaamassa töistä kotiin ja ruoka tuodaan pöytään asti alakerrasta.
Penkitkin on parempia kuin extraluokan puhkipierryt nahkapenkit, lisäksi yläkertaan ei eiksy kukaan ohikulkija, joten saa olla suhteellisen rauhassa.