Vuoden 2018 loppumetreillä saimme jälleen uuden Facebook-tietosuojakohun. Kävi ilmi, että Facebook oli avannut rajapintaansa suurille nettipalveluille, jotta nämä olivat voineet lisätä sovelluksiinsa paremman Facebook-integraation.
Epäluulo Facebookia kohtaan on niin suurta, että jokainen kohu nousee maailmanlaajuiseksi. Suomessakin mediat täyttyivät asiantuntijoiden varoituksista: nyt on viimeinen hetki luopua Facebookista, ennen kuin kaikki yksityisyytemme on mennyttä.
Itse pidän uusinta kohua liioiteltuna. Ei ollut mitään tietoa, että rajapintaa olisi väärinkäytetty. Ilmiselvää sen sijaan oli, että Facebookin tapa suhtautua henkilötietoihin on ollut startup-yrityksille tyypilliseen tapaan huolimaton. Kasvua on haettu kaikin mahdollisin keinoin ja siitä ovat palkinneet niin media kuin sijoittajatkin. Eikä henkilötietoja ole jenkeissä muutenkaan suojattu samalla tavalla kuin Euroopassa. Vasta nyt ilmapiiri siellä alkaa muuttua.
Kaiken huomion kiinnittäminen Facebookiin voi olla jopa vaarallista. Datatalous rapauttaa yksityisyyttä monin eri tavoin. Siinä sopassa Facebook on vain rikkana rokassa.
Itse en kehota kaikkia luopumaan Facebookista. Sen sijaan neuvon punnitsemaan hyötyjä ja haittoja, varsinkin oman ajankäytön suhteen. Lisäksi neuvon käyttämään palvelua vain selaimella. Mobiilisovellus kuluttaa paljon akkua ja pääsee lukemaan helpommin osoite-, sähköposti- ja sijaintitietoja. Selainversio on turvallisempi.
Fakta on, että kaikesta kritiikistä ja julkisesta paheksunnasta huolimatta Facebookista on käyttäjille myös paljon hyötyä.
Vuonna 2019 hyöty saattaa konkretisoitua aivan uudella tavalla. GDPR:n artikla 82 sanoo, että hallinnollisten sanktioiden lisäksi rekisteröidyt voivat hakea korvauksia, mikäli rekisterinpitäjä ei ole noudattanut lain vaatimuksia tai on toiminut huolimattomasti.
Uutta on, ettei käyttäjän tarvitse todistaa kärsimänsä vahingon rahallista arvoa. Riittää, kun vetoaa henkiseen ahdistukeen ja kärsimykseen, joita Facebookin tietovuoto on tuottanut. Ja sitähän jatkuva uutisointi kohuineen kieltämättä tekee.
Tämä avaa kiinnostavan mahdollisuuden: voimme ensi kertaa saada itse rahaa Facebookilta! Emme enää ole pelkkiä datalampaita, joiden tietoja käytetään kauppatavarana.
Miten se käytännössä toimisi? Luultavasti kyseessä olisi EU-kansalaisten yhteinen hanke, tietosuojan joukkokanne, jota jonkin maan tietosuojaviranomainen lähtisi ajamaan. Hakemuksen perusteena pitäisi olla 25.5.2018 jälkeen sattunut Facebookin merkittävä tietovuoto.
Kuinka suuresta summasta voisi olla kyse? Ehkä muutamasta satasesta. Suomalaiset korvaukset henkilötietojen laittomasta urkinnasta ovat olleet 300-800 euroa uhria kohti. Toisaalta EU-viranomainen voi päätyä selvästi korkeampaankin tasoon. Aiempaa oikeuskäytäntöä ei ole, mutta todennäköisesti vuoden 2019 aikana tulemme näkemään paljon muitakin GDPR:n nimissä perittyjä sanktioita.
Ehkä ei siis kannata luopua Facebook-tilistä aivan vielä.
Vuodesta 2019 tulee monin tavoin mielenkiintoinen.
 |
| Uusin Facebook-paljastus oli Hesarin kommentin mukaan kylmäävä. |
Itse pidän uusinta kohua liioiteltuna. Ei ollut mitään tietoa, että rajapintaa olisi väärinkäytetty. Ilmiselvää sen sijaan oli, että Facebookin tapa suhtautua henkilötietoihin on ollut startup-yrityksille tyypilliseen tapaan huolimaton. Kasvua on haettu kaikin mahdollisin keinoin ja siitä ovat palkinneet niin media kuin sijoittajatkin. Eikä henkilötietoja ole jenkeissä muutenkaan suojattu samalla tavalla kuin Euroopassa. Vasta nyt ilmapiiri siellä alkaa muuttua.
Kaiken huomion kiinnittäminen Facebookiin voi olla jopa vaarallista. Datatalous rapauttaa yksityisyyttä monin eri tavoin. Siinä sopassa Facebook on vain rikkana rokassa.
Itse en kehota kaikkia luopumaan Facebookista. Sen sijaan neuvon punnitsemaan hyötyjä ja haittoja, varsinkin oman ajankäytön suhteen. Lisäksi neuvon käyttämään palvelua vain selaimella. Mobiilisovellus kuluttaa paljon akkua ja pääsee lukemaan helpommin osoite-, sähköposti- ja sijaintitietoja. Selainversio on turvallisempi.
Fakta on, että kaikesta kritiikistä ja julkisesta paheksunnasta huolimatta Facebookista on käyttäjille myös paljon hyötyä.
Vuonna 2019 hyöty saattaa konkretisoitua aivan uudella tavalla. GDPR:n artikla 82 sanoo, että hallinnollisten sanktioiden lisäksi rekisteröidyt voivat hakea korvauksia, mikäli rekisterinpitäjä ei ole noudattanut lain vaatimuksia tai on toiminut huolimattomasti.
Uutta on, ettei käyttäjän tarvitse todistaa kärsimänsä vahingon rahallista arvoa. Riittää, kun vetoaa henkiseen ahdistukeen ja kärsimykseen, joita Facebookin tietovuoto on tuottanut. Ja sitähän jatkuva uutisointi kohuineen kieltämättä tekee.
Tämä avaa kiinnostavan mahdollisuuden: voimme ensi kertaa saada itse rahaa Facebookilta! Emme enää ole pelkkiä datalampaita, joiden tietoja käytetään kauppatavarana.
Miten se käytännössä toimisi? Luultavasti kyseessä olisi EU-kansalaisten yhteinen hanke, tietosuojan joukkokanne, jota jonkin maan tietosuojaviranomainen lähtisi ajamaan. Hakemuksen perusteena pitäisi olla 25.5.2018 jälkeen sattunut Facebookin merkittävä tietovuoto.
Kuinka suuresta summasta voisi olla kyse? Ehkä muutamasta satasesta. Suomalaiset korvaukset henkilötietojen laittomasta urkinnasta ovat olleet 300-800 euroa uhria kohti. Toisaalta EU-viranomainen voi päätyä selvästi korkeampaankin tasoon. Aiempaa oikeuskäytäntöä ei ole, mutta todennäköisesti vuoden 2019 aikana tulemme näkemään paljon muitakin GDPR:n nimissä perittyjä sanktioita.
Ehkä ei siis kannata luopua Facebook-tilistä aivan vielä.
Vuodesta 2019 tulee monin tavoin mielenkiintoinen.
Kai huomasit, että Netflixiin on tullut ensimmäinen interaktiivinen elokuva; Dark Mirror.
VastaaPoistaSen oletuspituus on n. 1,5h, mutta kun katsoo kestoa eri kohdissa niin valintojen mukaan se hyppii edestakaisin ja tarinan kokonaiskesto eri juonenkäänteineen on n. 5h 20min. Aika mielenkiintoinen kokeilu. Minun piti laitaa taukotilaan odottamaan parempaa aikaa kun olin käyttänyt n. tunnin aikaa ja kesto näytti 26 minuuttia.
"tietosuojan joukkokanne"
VastaaPoistaTulee paljon paperia, jos toteutuu...
"I read part of it all the way through."
-- Samuel Goldwyn (saattoi olla joku muukin?)