Seuraan säännöllisesti Foxnewsin uutisointia. Yritän siten murtaa kuplani, johon CNN kuuluu itsestäänselvyytenä.
Vielä viime viikolla Foxnewsin uutisointikaan ei osannut kertoa, miten nettineutraliteetista luopuminen kääntyisi kuluttajien eduksi. Nyt he olivat löytäneet aiheesta kirjoittajan, jonka teksti löytyy Foxnewsin etusivulta ja on kuin suoraan FCC:n republikaanisen puheenjohtajan suusta:
Jesse Hathawayn kirjoitus Ending net neutrality will save the internet, not destroy it toistaa kaikki Ajit Pain fraasit siitä, miten netin sääntely on tarpeetonta. "FCC made the right move when it undid an Obama-era power grab commonly referred to as 'net neutrality', ending he agency's micro-management of the internet", teksti alkaa.
FCC:n käyttämä mikromanagerointi-termi on tässä yhteydessä liki naurettava. Vaatimus ei ole mitään mikromanagerointia vaan yleinen periaate olla suosimatta maksua vastaan joitakin toimijoita toisten kustannuksella. Yleensä suosimista kutsutaan bisnekseksi, mutta kun on kyse infrastruktuuriin verrattavasta hyödykkeestä kuten sähkö ja vesi, puolueettomuuden vaatimus on perusteltu.
Lisää republikaanista retoriikkaa: "Under Obama administration, liberal activists took a concept everyone agreed on and warped its definition to satisfy their goal to expand government's power over internet" ja "Truth is that net neutrality was passed by the left-wing Obama administration to give more power over internet to the federal government".
Jessen mielestä Netflixin ja Youtuben kannattaa maksaa operaattorille hieman extraa, jotta heidän videonsa näkyy asiakkaille paremmin -- maksaahan rekkakin enemmän tietullia ruuhkaisilla moottoriteillä.
Jessen vertaus on harhaanjohtava. Netflix ja Youtube maksavat jo nyt yhteydestään enemmän kuin vaikkapa Foxnewsin uutissaitti, koska valtavat datamäärät vaativat nopeampia yhteyksiä eli paksumpia putkia. Samalla tavalla kotiasiakas maksaa vähemmän, jos hän tyytyy 10 megabitin valokuituun ja enemmän, jos haluaa 1000 megabittiä. Perushinta on tällöin 100 megabitissä.
Jessen mukaan asiakas voi aina vaihtaa operaattoria, jos palvelu ei miellytä. Tämäkään ei pidä paikkaansa: useimmilla (46 miljoonalla kotitaloudella) on vain yksi laajakaistaoperaattori, eikä vaihto muutenkaan auta, jos yksi suosii tiettyjä palveluita ja toinen toisia. Osa palveluista kärsii aina.
Jessen vahvin argumentti on sama, jota Pai toisteli ahkerasti: netti kehittyi hyvin ennen Obaman neutraliteettipäätöstä, joten mihin sitä tarvitaan nytkään?
Tämä on sama kuin kysyisi mihin kodeissa tarvitaan valokuitua, onhan sitä ennenkin pärjätty modeemiyhteyksillä? Videopalvelut ovat tehneet netistä kaapeli-tv:n kilpailijan, ja isot kaapelijätit haluavat palata vanhaan malliin, jossa ne pystyvät valitsemaan mitä kanavapaketteja asiakkaille tarjotaan ja millä hinnoilla.
Jessen taustalla on The Heartland Istitute, republikaaninen lobbausorganisaatio ja ajatuspaja, jonka missio on kehittää ja edistää markkinatalouden ratkaisuja sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Heartland Institute on aiemmin lobannut mm. tupakkayhtiöiden puolesta ja vastustaa ilmastonmuutosta.
Teksti on lobbaajan palkkatyö, mutta lukijoiden palautteet ovat aitoja ja siksi kiinnostavia. Yleensä Fox-uutisten kommenteissa kehutaan juttua ja pilkataan vasemmistolaisia, liberaaleja ja Obaman/Hillaryn kannattajia, mutta tällä kertaa on toisin: jopa kommentoijat pitävät tekstiä virheellisenä ja neutraliteetista luopumista kuluttajien kannalta vahingollisena.
Tämä kirjoitus jos mikä osoittaa, miten poliittiseksi USA:n viestintäviranomaisen toiminta on muuttunut. Päätöksen vaikutukset lankeavat tulevina vuosina tavallisten asiakkaiden maksettaviksi. Samalla se antaa kilpailuetua EU-maille ja etenkin Suomelle, jonka rajoittamaton mobiilidata kelpaisi (ongelmistaan huolimatta) maailmanlaajuiseksi esimerkiksi neutraliteetin varmistamisesta.
Vielä viime viikolla Foxnewsin uutisointikaan ei osannut kertoa, miten nettineutraliteetista luopuminen kääntyisi kuluttajien eduksi. Nyt he olivat löytäneet aiheesta kirjoittajan, jonka teksti löytyy Foxnewsin etusivulta ja on kuin suoraan FCC:n republikaanisen puheenjohtajan suusta:
 |
| Foxnews löysi vihdoin jonkun kehumaan neutraliteetin lopettamispäätöstä. |
FCC:n käyttämä mikromanagerointi-termi on tässä yhteydessä liki naurettava. Vaatimus ei ole mitään mikromanagerointia vaan yleinen periaate olla suosimatta maksua vastaan joitakin toimijoita toisten kustannuksella. Yleensä suosimista kutsutaan bisnekseksi, mutta kun on kyse infrastruktuuriin verrattavasta hyödykkeestä kuten sähkö ja vesi, puolueettomuuden vaatimus on perusteltu.
Lisää republikaanista retoriikkaa: "Under Obama administration, liberal activists took a concept everyone agreed on and warped its definition to satisfy their goal to expand government's power over internet" ja "Truth is that net neutrality was passed by the left-wing Obama administration to give more power over internet to the federal government".
Jessen mielestä Netflixin ja Youtuben kannattaa maksaa operaattorille hieman extraa, jotta heidän videonsa näkyy asiakkaille paremmin -- maksaahan rekkakin enemmän tietullia ruuhkaisilla moottoriteillä.
Jessen vertaus on harhaanjohtava. Netflix ja Youtube maksavat jo nyt yhteydestään enemmän kuin vaikkapa Foxnewsin uutissaitti, koska valtavat datamäärät vaativat nopeampia yhteyksiä eli paksumpia putkia. Samalla tavalla kotiasiakas maksaa vähemmän, jos hän tyytyy 10 megabitin valokuituun ja enemmän, jos haluaa 1000 megabittiä. Perushinta on tällöin 100 megabitissä.
Jessen mukaan asiakas voi aina vaihtaa operaattoria, jos palvelu ei miellytä. Tämäkään ei pidä paikkaansa: useimmilla (46 miljoonalla kotitaloudella) on vain yksi laajakaistaoperaattori, eikä vaihto muutenkaan auta, jos yksi suosii tiettyjä palveluita ja toinen toisia. Osa palveluista kärsii aina.
Jessen vahvin argumentti on sama, jota Pai toisteli ahkerasti: netti kehittyi hyvin ennen Obaman neutraliteettipäätöstä, joten mihin sitä tarvitaan nytkään?
Tämä on sama kuin kysyisi mihin kodeissa tarvitaan valokuitua, onhan sitä ennenkin pärjätty modeemiyhteyksillä? Videopalvelut ovat tehneet netistä kaapeli-tv:n kilpailijan, ja isot kaapelijätit haluavat palata vanhaan malliin, jossa ne pystyvät valitsemaan mitä kanavapaketteja asiakkaille tarjotaan ja millä hinnoilla.
Jessen taustalla on The Heartland Istitute, republikaaninen lobbausorganisaatio ja ajatuspaja, jonka missio on kehittää ja edistää markkinatalouden ratkaisuja sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Heartland Institute on aiemmin lobannut mm. tupakkayhtiöiden puolesta ja vastustaa ilmastonmuutosta.
Teksti on lobbaajan palkkatyö, mutta lukijoiden palautteet ovat aitoja ja siksi kiinnostavia. Yleensä Fox-uutisten kommenteissa kehutaan juttua ja pilkataan vasemmistolaisia, liberaaleja ja Obaman/Hillaryn kannattajia, mutta tällä kertaa on toisin: jopa kommentoijat pitävät tekstiä virheellisenä ja neutraliteetista luopumista kuluttajien kannalta vahingollisena.
Tämä kirjoitus jos mikä osoittaa, miten poliittiseksi USA:n viestintäviranomaisen toiminta on muuttunut. Päätöksen vaikutukset lankeavat tulevina vuosina tavallisten asiakkaiden maksettaviksi. Samalla se antaa kilpailuetua EU-maille ja etenkin Suomelle, jonka rajoittamaton mobiilidata kelpaisi (ongelmistaan huolimatta) maailmanlaajuiseksi esimerkiksi neutraliteetin varmistamisesta.
Nettineutraliteetistä joudutaan luopumaan, koska on olemassa liikennettä, jonka täytyy päästä perille kaikissa tilanteissa. Esim. etärobotiikka eli esim. robotti, joka leikkaa ihmistä. Potilasturvallisuus jo vaatii esteetöntä tiedonsiirtoa. Samoin esim. suuret teollisuusrobottikeskittymät vaativat varmaa ja turvallista tiedonsiirtoa. Internet on ollut leikkikenttä mutta nyt sen on pakko aikuistua. Internetistä on tullut niin tärkeä, että tietoliikkennettä joutuvat puolustamaan aseellisesti.
VastaaPoistaTietoliikenteen häirinnästä tulee luultavasti todella rankasti rankaistua.
Nettineutralitetti on näköjään vaikea asia. Kannattaa perehtyä ensin siihen, mistä on kyse.
VastaaPoistaNewSpeak jatkuu, mutta näköjään jopa joillekin republikaaneille termien sekoittaminen ja suoranainen uuskieli menee jo liian selvästi propagandan puolelle.
VastaaPoistaSuomessa suuri yleisö ei ole seurannut asiaa, eivätkä monet ole tietoisia verkkoneutraliteetin merkityksestä, minkä osoittaa tännekin kirjoittavien kommentit tietämättömyydellään. Jenkeissä internet-operaattorit ovat jo yhtä vihattuja kuin lakimiehet. Useimmilla amerikkalaisilla on vuosia ollut huonoja omakohtaisia kokemuksia Comcastin (et al) huijauksesta, huonosta palvelusta ja piilotetuista lisämaksuista. Laskuissa on usein virheitä aina kuluttajan tappioksi, laitteet laskuttavat liikaa ja reklamaaatiot eivät johda mihinkään.
Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu Internetin avulla tehty terrorismi.
VastaaPoistahttps://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/U5fMFab3
Nettiä on pakko valvoa paremmin uhkana ovat erilaiset hyökkäykset ja muut. Tulevaisuudessa luultavasti päätelaite joudutaan rakentamaan siten, että sitä ei pysty helposti kaappaamaan. Tämä vaatii lukuisia erityisteknologioita, jolla taataan päätelaitteen koskemattomuus. Nettineutraliteetti istuu tulevaisuuden valvontayhteiskuntiin heikosti. Uskon että nyky-Kiinan kaltaista valvontaa tullaan tulevaisuudessa pitämään vapautena. Yhdysvallat on muutenkin poliittisesti menossa kohti poliisivaltioa. NSA:n vallan kasvattaminen ja muut vastaavat hankkeet. Tulemme näkemään uskomattoman kovan valvonnan ajan.
Tulevaisuudessa ihmisiä tullaan laittamaan "säilöön" pienistäkin ajatusrikoksista.
US on vielä sekin ongelma, että laitteistot tehdään tai ovat täysin kiinalaisten suunnittelemia.
VastaaPoistaAmerikkalaiset eivät kykene rakentamaan itse infraansa, joten silloin joutuu aina kompromisseihin tai US menettää keskeisiä roolejaan Internettiä hallinnoivissa järjestöissä.
Ciscon tulevaisuus näyttää erittäin epävarmalta ja mobiiliinfraa rakentavia yrityksiä ei ole.
http://marginalrevolution.com/marginalrevolution/2017/11/take-change-mind-net-neutrality.html
VastaaPoistaOlisiko tossa sitten parempi?
Tämä oli poliittinen vääntö (yli)regulaation ja deregulaation välillä. Neutraliteettia puolustettiin turhilla uhkakuvilla
Ei nettineutraliteetti pakottanut mitään ISP:tä ottamaan kuinka paljon tahansa dataa verkkoonsa Netflixiltä tai keneltä muultakaan. Jos Netflix ei maksanut pääsystä lisää kuvanlaatu kärsi. Vain isot yhtiöt ovat suoraan kiinni asiakas-ISP-verkoissa jotka voivat rahastaa pääsystä.
Yrityksillä on valittavissa kymmeniä eri ISP:tä toisin kuin kuluttaja-asiakkailla. Siellä on todellinen kilpailu jo nyt joten ajatus että joku blokkaisi/hidastaisi jotain..
Ennustus: vaikutus nollan luokkaa. Regulaatio saattoi kuitenkin olla haitallinen tulevaisuuden tekniikoiden kannalta joista kukaan ei tiedä mitään.
Monilla tuntuu olevan sellainen kuva, että Netflix ja kumppanit ovat Internetissä jonkinlaisia vapaamatkustajia, jotka eivät maksa mitään siitä, että "tukkivat koko Internetin". Tämä on asia, jonka todenperäisyys jokaisen kannattaisi selvittää ennen sen tyhjäpäistä toistelua. Ne, jotka ovat verkossa ikinä tarjonneet sisältöä, tietävät kyllä tasan tarkkaan, että myös palveluita tarjoavien pitää maksaa käyttämästään kaistasta. Ja ei, kotisivujen pitäminen 50e/vuosi maksavassa webbihotellissa ei vielä välttämättä ole merkittävää sisällöntarjoamista.
VastaaPoistaIsot sisällöntuottajat, kuten Netflix tai Youtube, maksavat melkoisesti siitä, että saavat Internettiin luukuttaa järkyttävllä kaistanleveyksillä dataa. Eivätkä he voi tarjota sisältöään edes mistään yhdestä datakeskuksesta, vaan jakelu on maantieteellisesti pakko hajauttaa, jotta oltaisiin lähellä kuluttajia. Muutoin pitäisi maksaa esim. Atlantin ylittävästä kaistasta älyttömiä summia, eikä se olisi edes teknisesti mahdollista noilla määrillä. Sisällöntuottajat siis maksavat kaistankäytöstään isoja summia, eivätkä todellakaan loisi yksittäisten operaattoreiden verkoissa (Verizon, Comcast, Elisa ja vastaavat).
Palveluntarjojat, tai operaattorit, jotka myyvät internet-yhteyksiä kuluttajille, ovat jo vuosia surutta myyneet kaistaa reilusti yli kapasiteettinsa. He ovat luottaneet siihen, että eivät kaikki kuluttajat kuitenkaan oikeasti käytä sitä ostamaansa kaistaa kokonaan. Tässä on tietty logiikka, mutta myös ihan hiukan huijauksen makua. Toisaalta fakta on, että kaikki eivät oikeasti käytä sitä mobiililaajakaistansa 100Mbps yhteyttä koko aikaa 100Mbps nopeudella. Suurimmalla osalla kuluttajia ei ole sellaiseen tarvetta. Toisaalta, jos on myyty tiettyyn nopeuteen pystyvä yhteys, niin eikö sen silloin pitäisi sitä olla? Selitykset siitä, että Netflixin katselu hidastaisi muiden yhteyksiä on joka tapauksessa pohjimmiltaan valehtelua. Netflix voi hyvinkin olla iso siivu siitä kaistasta, jota kuluttajat käyttävät, mutta he ovat siitä kaistasta myös maksaneet. Hitaus johtuu vain siitä, että operaattorit ovat myyneet kaistaansa yli kapasiteetin.
Kuluttajille yhteyksiä myyneet operaattorit voivat silti nähdä asian niin, että koska Netflixin liikenne on heidän näkökulmastaan melko isoa, pitäisi joko Netflixin tai kuluttajan maksaa kaistankäytöstä vielä lisää, jotta Netflix toimisi kunnolla, eikä sen kaistaa alettaisi kuristamaan. Oikeasti operaattoreiden pitäisi vain joko toimittaa kuluttajille se kaista, jonka ovat myyneetkin tai myöntää se tosiasia, etteivät voi sitä toimittaa.
Mutta: ainakin Netflix tarjoaa ilmaiseksi suoraan internet-operaattoreiden laitetiloihin sijoitettavia järeitä cache-palvelimia, joita voi tarvittaessa ottaa vielä useita ja ripotella niitä verkon eri segmentteihin tasaamaan kaistan kulutusta operaattorin runkoverkossa. Näin ollen tässä taidetaan tulla siihen, että operaattorit vain haluavat paremmat valtit kilpailla myös sisällöntuotannossa ja etsivät siihen uusia aseita sen sijaan, että keskittyisivät vain myymään sitä, mitä heiltä halutaan ostaa: toimivia nettiyhtyksiä.
Koko internet rahoitettiin ja kehitettiin valtion varoilla ja tutkimuksella. Nykyään Comcastin kaltaiset haluavat väittää muuta. Kukapa on kiitollinen järjestelmälle, joka mahdollisti heidänkin liiketoimintansa. Jokainen menestys on tietysti omaa ansiota ja jokainen luonut rikkautensa vain omilla ponnistuksillaan. Vain tappiot ulkoistetaan tai syytetään epäonnesta muita.
VastaaPoistaNetflixillä tuskin on mitään hätää. Mutta jos joku ajatteli seurata liikeideaa, voi unohtaa. Internetin markkinat on jaettu vakiintuneiden toimijoiden kesken, keskittyminen jatkuu ja isosta tulee vielä isompaa. Verkon pioneeriaika on ohi ja villissä lännessä on piikkilankaa. Karja ei saa vaeltaa vapaasti laitumelta toiselle.
Niin kauan kuin muistan niin kaistaa on aina myyty asiakkaalle enemmän kuin verkossa on kapasiteettia. Siihenhän yhteyksien halvat hinnat perustuvat. Ei kai kukaan usko, että jos kaikki siirtäisi nimelliskapasiteetilla, että verkkojen tehot riittäisivät siihen. Netflixin ja muut vie valtavasti kaistaa jos vielä katsellaan korkeilla tarkkuuksilla. Ei ole mikään ihme, että tulee kalliiksi. Monella ei rahat riitä kuin halpaan yhteyteen.
VastaaPoistaIso ongelma tässä lienee, että kaistan kulutus kertyy pieneen osaan vuorokautta. Verkon kapasiteetti pitää mitoittaa piikkikuorman mukaan, jos aiotaan siirtä se mikä siirretään. Verkossa kustannukset johtuvat pitkälti piikkikuormasta.
Ei nettineutraliteetilla ole tekemistä kapasiteetin kanssa. Netflixin kaltaiset toimijat voivat kilpailuttaa operaattoreita ja ostaa yhteyden siltä, joka tarjoaa halvimmalla paksut putket. Lisäksi videon jakelu on hajautettu eri puolille maailmaa kuorman tasaamiseksi.
VastaaPoistaKyse on siitä, että neutraliteetin puuttuessa asiakkaan oma operaattori - jota ei voi kilpailuttaa - voi laskuttaa asiakasta enemmän jos tämä haluaa katsoa Netflixiä ja vähemmän, jos katsoo operaattorin omia videopalveluita. Tämä on epäreilua kilpailua.
Rekkavertaus, johon edellä viitattiin, kuuluisi näin: onko hyväksyttävää, että tien omistaja perii isomman maksun vaikkapa Walmartin rekoilta mutta päästää Fedexin rekat halvemmalla, koska tien omistajalla on hyvät suhteet ja omistusosuus Fedexistä? Tämä merkitsee sitä, että ennen pitkää asiakkaiden ei kannata käydä Walmartissa, koska sen hinnat nousevat, vaan kilpailevissa kaupoissa, joihin Fedex toimittaa tavarat.
Se on selvää, että rekkojen pitää maksaa enemmän kuin henkilöautojen, koska ne kuluttavat tietä enemmän.
”Niin kauan kuin muistan niin kaistaa on aina myyty asiakkaalle enemmän kuin verkossa on kapasiteettia. Siihenhän yhteyksien halvat hinnat perustuvat. Ei kai kukaan usko, että jos kaikki siirtäisi nimelliskapasiteetilla, että verkkojen tehot riittäisivät siihen.”
VastaaPoistaSekoitat nyt asioita. Ei kiinteässä verkossa ole pulaa kaistasta. Yhdysvalloissa Comcast on myöntänyt, että datakatot eivät perustu ruuhkautuneisuuteen, vaan katto on liiketaloudellinen ratkaisu. Jenkeissä AT&T on halunnut estää Applen FaceTime-puhelut verkossaan ja Comcast on halunnut torpata vertaisverkot. Kaikki vastaava datasiirron rajoittaminen on aina perustunut pelkkään liiketoimintamalliin ja ansaintalogiikkaan tai tapahtunut kilpailuasetelman ”tasoittamiseksi”.
https://www.extremetech.com/computing/212376-comcast-admits-that-its-data-caps-are-a-business-decision-not-an-engineering-requirement
”Soneran viestintäjohtaja Tatu Tuominen pitää skenaariota liioiteltuna tai oikeastaan vääränlaisiin olettamiin pohjautuvana. Nettiyhteydet alkavat olla niin nopeita, ettei liikenteen priorisoinnille ole paljonkaan tarvetta, vaan kaikki sovellukset mahtuvat hyvin elämään rinnakkain.”
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/27/laki-suojaa-verkon-tasapuolisuutta-suomessa
Ainahan se on business decision. Kyllä teknologia itsessään mahdollistaa suuremmat nopeudet. Kuitua voidaan laittaa rinnakkain vaikka kuinka paljon. Kapasiteetti kuitenkin väistämättä maksaa.
VastaaPoista”Kapasiteetti kuitenkin väistämättä maksaa.”
VastaaPoistaNiukkuus maksaa kaikkein eniten. Comcast kiristää hitaistakin yhteyksistä turhia lisämaksuja. Hinnan muodustuminen on siellä sakatiedettä, eikä yllätyksiltä tai ylityksiltä juuri kukaan välty. Pula on keinotekoista, ja Comcast on vastaanottanut valtion tukiaisia verkonlaajennukseen, vaikka jättänyt lisäkapasiteetin rakentamisen velvoitteet suorittamatta. Näiden näätien meidän pitäisi sitten uskoa pitävän lupauksensa tasapuolisuuteen ilman velvoittavaa lainsäädäntöä.
Netti on melkein rajaton tuote. Ei se lopu, vaikka joku kauppias sellaista ketunhäntä kainalossa yrittääkin sinulle väittää.
Täytyy muistaa että internet operaattorien täytyy tehdä voittoa. Ne eivät ole mitään hyväntekeväisyyslaitoksia. Monopolit voivat helposti alentaa palvelutasoaan, jos niitä ei pakoteta korkeampaan palvelutasoon.
VastaaPoistaInternet-operaattorit Yhdysvalloissa ja meilläkin ovat hyvin vakavaraisia. USA:ssa katteet ivat huikeat. Meillä on asetettu tietoyhteiskuntakaaressa yleispalveluvelvollisuus. Yhdysvalloissakin internet oli julkinen palvelu title II mukaisesti.
VastaaPoistaInternet on taattava yhteiskunnan infrana kaikille ja verkko-operaattorit on velvoitettava noudattamaan lakia.
Amerikkalaiset viime kädessä tekevät omat päätöksensä. Tällä keskustelulla ei ole vastaanottajaa Amerikassa, siellä sammakotkin lentävät.
VastaaPoista”Tällä keskustelulla ei ole vastaanottajaa Amerikassa...”
VastaaPoistaMikä tapahtuu Yhdysvalloissa, voi tapahtua meilläkin. Meidän on otettava opiksi ja varauduttava internetin vapautta ja verkkoneutraliteettia vastaan kohdistuviin hyökkäyksiin Suomessa. Siksi on hyvä tuntea taustaa, jotta osaa muodostaa valistuneemman kannan törkeään meitäkin koskettavaan asiaan ennen kuin on myöhäistä.
Ei taida suomen presidentin vaaleissa mahtua agendaan.
VastaaPoistaKannattaa lukaista hyvä artikkeli meikäläisestä käytännöstä neutraliteetin suhteen. Uudessa tietoyhteiskuntakaaressa on varauduttu puolustamaan yleispalveluperiaatetta. Tieken Jyrki Kasvilla on mielenkiintoista kerrottavaa.
VastaaPoistahttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/27/laki-suojaa-verkon-tasapuolisuutta-suomessa
”Kun puhutaan isoista rahoista, kuten tässä tapauksessa, en luottaisi kenenkään hyväntahtoisuuteen, vaan pelisäännöt pitää säätää lainsäädännöllä.”
― Jyrki Kasvi
Asiakkaiden jakaminen vuohiin ja lampaisiin on normaali käytäntö markkinataloudessa. Markkinataloudessa eri asiakkaat saavat erilaista palvelua eri hintoihin.
VastaaPoistahttps://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tama-on-kaannekohta-hakkerit-sammuttivat-voimalaitoksen-yrittivat-saada-sen-haltuunsa-6692810
VastaaPoista"Asiakkaiden jakaminen vuohiin ja lampaisiin on normaali käytäntö markkinataloudessa."
VastaaPoistaJos näin on, niin sitten markkinatalouteen on päässyt vaivihkaa pesiytymään virhe, joka täytyy korjata asettamalla selvät pelisäännöt, jotka ovat samat kaikille toimijoille.
Kilpailun rajoittaminen on aina markkinatalouden hengen vastaista. Verkkodatan kohtelu eri tavalla riippuen siitä, kuka tai mikä sovellus datan lähettää, on selvästi vastoin rehdin kilpailun periaatteita.
Kyllä asia on sillälailla, että markkinatalouden perusolemukseen kuuluu asiakkaiden palvelutason differointi voiton maksimoiseksi. Markkinataloudessa asiakkaiden samantapainen kohtelu on koko järjestelmän luonteen vastainen.
VastaaPoistaTätä markkinatalouden perusolemusta ei pysty poistamaan millään lailla; vaan se on järjestelmän perusluonteen mukainen. Asiakkaiden tasavertainen kohtelu on enemmän vasemmistolaista "haihattelua". Markkinatalous on sitä kehittyneempi mitä suurempia erot kohtelussa ovat. Vertaa esimerkiksi kapitalismin suuriin varallisuus- ja tuloeroihin.
http://jpoli.blogspot.fi/2012/11/riisto-ja-luokkasota-ikuista.html
Juuri luokkaerot luovat markkinatalouden dynamiikan ja tehokkuuden. Yhteiskuntaluokkien eriarvoistaminen on juuri markkinakapitalismin kovan ytimen tapa tehostaa yhteiskunnan kokonaistehokkuutta. Tätä on yritetty länsimaissa häivyttää ja osittain siinä on onnistuttukin, mutta markkinatalouden perusominaisuus on juuri suhteiden erilaistaminen eikä tasa-arvo.
Jotkut valehtelevat markkinakapitalismin perusluonteesta joko tietämättään tai tietäen. Ihmiset uskovat satuja.
VastaaPoistaIntian kastijärjestelmä on osoitus luokka- eli kastierojen kapitalismille luontaisesta muodosta. Osa luokkaeroista näkyy nimenomaan kansakuntien tasolla. Siellä puhutaan kansalaisuuksista; Nämä ovat institutionalistettuja yhteiskuntaluokkia.
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=QNJL6nfu__Q
VastaaPoistaVapaa markkinatalous ei toimi ilman suitsia. Hallitsematon kapitalismi johtaa kilpailun eliminoimiseen, keskittymiseen ja lopulta täyteen monopoliin. Tästä blogisti kirjoitti aiemmin erinomaisen viestin, johon voin täysin rinnoin yhtyä.
VastaaPoistaMarkkinatalous: hyvä renki, huono isäntä. Markkinauskovaiset ovat yhtä hurahtaneita kuin aikoinaan palavimmat kommunistit. Aatteen paloa ja poltetun maan taktiikkaa ei kukaan pitkän tähtäimen yhteiskunnallisen rauhan kehittäjä halua. Jo pelkästään suhdannevaihtelujen tasaus vaatii aktiivista puuttumista pörsseihin tai keinotteluun. Vapaata markkinataloutta ei ole olemassakaan, sillä on joko säädelty markkinatalous tai täysin hillitsemätön kaikkien sota kaikkia vastaan.
Silti markkinataloutta perustellaan ylivertaisena juuri siksi, että siinä kilpailu on kovaa mutta rehtiä. Pidetään se sellaisena, ja annetaan valtion huolehtia tasaveroisesta pelikentästä kaikille. Pidetään samalla erossa toisistaan markkinatalous ja kapitalismi. Markkinatalous = terve kilpailu ja innovointi; kapitalismi = suurpääoman ja tuotantolaitteiden keskittyminen harvojen käsiin.
Miten ihmeessä markkinatalous voisi toimia ilman pääoman keskittymistä? Täysin mahdotonta; markkinatalous tarvitsee väistämättä luokkajärjestelmän eli keskittymistä. Täydellistä markkinaa ei esiinny kuin taloustieteen perusoppikirjoissa. Mitä kehittyneempi markkinakapitalismi on;sitä erietyneempiä ovat kaikki tuotannontekijät. Täydellinen markkina on sellainen, jossa kaikki toimivat ovat niin pieniä ettei niillä ole mitään vaikutusta markkinoihin. Tuotekehitys, markkinointi, tuotanto ovat kaikki olemattomia. Ei voi olla tuotekehitystä eikä innovointia. Innovointi on monopolisen kilpailun ominaisuus, eikä missään nimessä markkinoiden. Innovoinnilla pyritään luomaan monopolistinen kilpailu. Missään nimessä kilpailu ei ole tasapuolista. Tälläinen tilanne on täysin mahdoton. Ei Intel ja Microsoft toimi missään täydellisen kilpailun markkinoilla, täysin päinvastoin.
VastaaPoistahttps://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3823385-marx-konferenssissa-kritisoidaan-saalimatta-marxismiakin
VastaaPoistaRiistosta linkki yllä.
"Miten ihmeessä markkinatalous voisi toimia ilman pääoman keskittymistä?"
VastaaPoistaHelposti: kun korporaatio kasvaa liian suureksi ja dominoivaksi markkina-alueellaan, se hajotetaan pienenmmiksi. Lisäksi estetään jo suurta toimijaa yhdistymästä toiseen. Näitä regulointeja on tehty aina. AT&T on hyvä esimerkki julkisen palvelun tietoliikekenneyhtiöistä, joka pilkottiin.
Edelliseen viestiin jäi anteeksiantamattoman paljon lyöntivirheitä, sori niistä, mutta ei ole korjausmahdollisuutta sen jälkeen, kun viestinappulaa on painanut.
VastaaPoistaAsiaan...
AT&T on muuten mainio esimerkki tietyn alan vakiintuneen toimijan ansaintamallille koituvan uhan aiheuttamasta vastarintareaktiosta. Ilman "not invented here" -syndroomaa AT&T voisi omistaa koko internetin. Sama kävi Kodakillekin digifilmiin siirryttäessä, vaikka yhtiöllä oli ollut keksintö hallussa jo kauan.
AT&T oli huolissaan puhelinliiketoimintansa voitoista, kun muuan Paul Baran lähestyi heitä ideallaan hajauttaa verkon yhdyspisteet, noodit eli solmut ja kierrättää data pieninä paketteina useampaa reittiä kohteeseensa. AT&T:n insinöörit nauroivat miehen ulos ja idea sai mennä muille (meidän nettikäyttäjien onneksi).
https://www.wired.com/2011/03/internet-architect-paul-baran-dies-at-84/
"Baran approached AT&T to build such a network. But the company, which at the time had the U.S. telephone monopoly and, backing Baran, could conceivably have also owned the internet, just didn't see the possibilities."
Yritysten kuolema ja konkurssi ovat hyviä asioita. Jos yritykset (ja ihmiset) eläisivät ikuisesti, oltaisiin vielä samojen dinosaurusten kanssa. Yhteiskunnalle on edullista kun Kodak siirtyi ajasta ikuisuuteen. En kyllä yhtään kaipaa Kodakia enkä IBM:ää. Sama koskee muitakin yrityksiä. Sama luonnollisesti pätee esim. Nokian kännypuoleen. Maailma on parempi paikka ilman Nokian kännyköitä. En tarkoita nyky Nokian kännypuolta vaan aikaa ennen sitä.
VastaaPoistaMaailma on parempi paikka elää kun päästiin eroon lankapuhelimista, nyt on tilanne parempi. Ainakin puhekäytössä kännykkä on parempi.
Talouspolitiikkaan kuuluu myös suurvaltapolitiikka.
VastaaPoistahttps://www.nytimes.com/2017/12/18/us/politics/trump-security-strategy-china-russia.html
"Jos yritykset (ja ihmiset) eläisivät ikuisesti, oltaisiin vielä samojen dinosaurusten kanssa."
VastaaPoistaYhteiskunta (valtio) toivottavasti on yhden yrityksen tähdenlentoa pidempi projekti. Siksipä on luontevaa, että valtio säätelee infrastruktuurin rakentamista ja hallinnoi laajempaa kuvaa. Jokainen korporaatio askartelee oman nurkkansa kanssa ja kapeiden henkilökohtaisten etujensa turvaamiseksi voi jopa estää kilpailijaa tuomasta markkinoille uutta tekniikkaa tai ajattelua.
Internet on olemassa, koska (YHdysvaltain) valtio rahoitti ja tuki sitä sen alkuvaiheissa silloin, kun puhelinmonopoli tyytyväisenä ajatteli imperiuminsa kestävän tuhat vuotta (vertauskuvallisesti).
"So the Air Force wanted to build a digital packet-switching network, but AT&T refused. What happened next?
Rand, in 1965, issued a formal recommendation to the Air Force to proceed without AT&T. The Air Force set up a committee to check it out. They concluded yes, it would work, it was technically feasible. They felt the cost would be a little bit higher, but not significantly higher. The costs were a drop in the bucket to what we were already spending. The system could pay for itself in no time."
https://www.wired.com/2001/03/baran/
"But the Air Force got it, and at the end of the 1960s, Defense Department’s Advanced Research Projects Agency built the Arpanet, which was subsequently replaced by the internet as we now know it."
https://www.wired.com/2011/03/internet-architect-paul-baran-dies-at-84/
Kilpailuoikeuden kautta monopolien tai monopolin kaltaisen yritystoiminnan purkaminen on kallista ja vie aikaa. Oikeudenkäyntikulut ovat valtavia ja viimekädessä nekin maksaa kuluttaja. Poliittisesti vaikeaa.
VastaaPoistaJo pelkkä epäily monopolin - siis määräävän markkina-aseman syntymisestä tarkoittaa että yrityskaupalle pitää saada EU:n ja USA:n kilpailuviranomaisten lupa.
VastaaPoistaJa Kodak elää ja voi hyvin:
https://www.washingtonpost.com/news/the-switch/wp/2017/01/06/kodak-says-its-bringing-back-ektachrome-film-and-photographers-everywhere-smile/?utm_term=.5d9138089b0d
Suomessa on yksi esimerkki nettineutraliteettia rikkovasta palvelusta. Kymmenisen vuotta sitten Welho tarjosi ADSL-asiakkaille TV-palveluita. Tuolloin nettiöoitymät olivat liian hitaita TV-ohjelmille. Koska. Liittymä olikin 1 Mbit/so. TV-ohjelmille tarvitsema kaista annettiin tämän päälle. Palvelu ei ollut menestys ja se pian lopetettiin, mutta en ymmärrä miksi sen tarjoamisen olisi pitänyt olla laitonta.
VastaaPoistaToinen tapaus oli viimeaikoina uutisoitu tapaus, jossa muistaakseni Telia tarjosi liittymää, jossa enemmän maksavat VIP asiakkaat saivat etuoikeutetun kaistan ruuhkassa. En näe miksi tämä pitäisi kieltää.
Ymmärrän, että täysi vapaus voi tuntua pelottavalta. Mitä, jos operaattori nokkaa mieluisan sivun. En näe tätä uskottavana pelkona ja tarvittaessa voidaan tehdä järkevää säätelyä täyden sosialismin sijaan.
"... tarvittaessa voidaan tehdä järkevää säätelyä täyden sosialismin sijaan."
VastaaPoistaSosialismin peikolla on kiva pelotella, mutta kun valtio on tässä vapaan kilpailun takuumiehenä. Miksi se ei kelpaa markkinataloususkovaisille?
Koska kapitalismissa kilpailu on vain mantra. Todellisuudessa kaikki haluavat itselleen dominoivan markkina-aseman ja siihen ei vapaa kilpailu sovellu.
Sitä paitsi mitä pahaa on 'sosialismissa', kun se yhdistetään rehtiin markkinatalouteen? Sekatalous on Suomelle oikea tie ja toiminut hyvin jo vuosikymmenet. Se tunnetaan myös nimellä pohjoismainen malli.
Kyllä se Kodak on kokolailla henkitoreissaan. Kilpailuoikeus on kovin kankea tapa lisätä kilpailua. Ei ole Microsoftia saatu hajotettua; vaikka sitäkin on suunniteltu. Isoilla yrityksillä on yleensä hyvät suhteet politiikkoihin, koska ne yleensä sponsoroivat poliitikkoja. Poliitikot harvoin toimivat rahoittajiaan vastaan.
VastaaPoista"Sitä paitsi mitä pahaa on 'sosialismissa', kun se yhdistetään rehtiin markkinatalouteen? Sekatalous on Suomelle oikea tie ja toiminut hyvin jo vuosikymmenet. Se tunnetaan myös nimellä pohjoismainen malli. "
VastaaPoistaEnnen EU-jäsenyyttä Suomessa harrastettiin tällaista "rehtiä markkinataloutta":
https://fi.wikipedia.org/wiki/Finnpap
""Asiakkaiden jakaminen vuohiin ja lampaisiin on normaali käytäntö markkinataloudessa."
VastaaPoistaJos näin on, niin sitten markkinatalouteen on päässyt vaivihkaa pesiytymään virhe, joka täytyy korjata asettamalla selvät pelisäännöt, jotka ovat samat kaikille toimijoille. "
Mitä ihmettä te oikein höpisette? Jos unohdetaan nettineutraliteetti ja mietitään nettiliittymien nykyistä tilannetta, niin todellakin asiakkaat jaettu eri kasteihin.
Jos hankit nettiliittymän, niin mikä on vaikkapa korjausaika? Halutatko 24/7 päivystyksen, operaattori vastaa puhelimeen vaikka jouluaattona kello 03.00 ja vain korjausaika max tuntia? No rahalla saat. Aika harva semmoisesta kuitenkaan haluaa maksaa koska ei kovinkaan moni tarvitse juhannusyönä toimivaa nettiliittymää, mutta hankittavissa se on.
Entä mikä on tilanne, jos kuluttaja tilaa verkkokaupasta yhdet halvat muistit vs yritys tilaa 20 000 eurolla tietokoneita tai palvelimia? Voin omasta kokemuksesta kertoa, että palvelu & hinoittelu on keskimäärin jälkimäisessä tapauksessa hiukkasen eri tasolla...
Pitäisi muuten saada puheluneutraliteetti VOiP-ohjelmiin...
- Syltty
"Miten ihmeessä markkinatalous voisi toimia ilman pääoman keskittymistä? Täysin mahdotonta"
VastaaPoistaNo miten joku joulutori voi toimia ilman pääomien keskittymistä? Ihan helposti. Se on sitten tietenkin eri asia, kun todellisuudessa tuotantoa kasvattamalla saavutetaan mittakaavaetuja. Tehokkaasti toimiva terästehdas ei nyt vaan mitenkään voi olla kovinkaan pieni. Vaikka tietenkin isonkin firman omistus voi olla hyvinkin hajautunutta.
"Täydellinen markkina on sellainen, jossa kaikki toimivat ovat niin pieniä ettei niillä ole mitään vaikutusta markkinoihin. Tuotekehitys, markkinointi, tuotanto ovat kaikki olemattomia."
Ei täydelliset markkinat tarkoita sitä, että firmat ovat olemattoman kokoisia, vaan sitä että firmat ovat markkinan kokoon nähden pieniä. Jos kokonaismarkkinat ovat vaikkapa 100 miljardia niin sadan miljoonan liikevaihtoa tekevä firma on siinä meressä pieni.
"Ei voi olla tuotekehitystä eikä innovointia."
Juu ei voi, niinpä esimerkiksi tyypillinen starup-yrityksen liikevaihto ja tulos onkin miljardiluokkaa..eikun miten se menikään?
"Innovointi on monopolisen kilpailun ominaisuus, eikä missään nimessä markkinoiden."
Minkäslainen monopoli Facebookilla, Googlella tai vaikkapa Uberilla oli, kun ne aloittivat? Nuokin olivat alunperin pieniä autotallifirmoja vaikka nykyään ovatkin monopoliasemassa (paitsi Uber, joka ei siihen tule koskaanpääsemään).
Varmasti jokaisen ympäriltä löytyy vaikka kuinka paljon yrityksiä, jotka pystyvät innovoimaan ja joilla ei ole monopolia. Ja vaikkapa SuperCellillä ei ole koskaan ollut monopolia, eikä koskaan tule olemaankaan sellaista vaikka liikevaihdola mitattuna firma on aivan jättikokoinen.
Ja nimenomaisesti innovointi yleensä loppuu, jos joku yritys saavuttaa omalla alalla monopolin. Mitä kovempi kilpailu, sitä enemmän on pakko keksiä uutta pärjätäkseen. Ei ole ihme, ettei vesilaitoksia löydy koskaan miltään innovaatiot TOP100-ranginglistoilta.
- Syltty
Startupeilla on yleensä jotain sellaista osaamista jota ei muilla ole, tai ainakin saavat sijoittajat uskomaan niin. Täytyy muistaa, että suurin osa startupeista eivät ole mitenkään erityisen voitollisia. Miljardien arvostus tulee sijoittajilta, eikä omistajilta. Ei edes Amazon ole mitenkään erityisen voitollinen.
VastaaPoistahttps://www.forbes.com/sites/jonmarkman/2017/05/23/the-amazon-era-no-profits-no-problem/#633f777d437a
"Blame Amazon.com. The online behemoth cracked the code. Despite posting just a handful of profitable quarters in its two-decade history, it’s the fourth-largest public company at almost $470 billion in market capitalization. Now, its copycats are changing the game."
Miljardiarvostus saadaan aikaan markkinoinnilla sijoittajille. Sijoittajat arvostavat korkealle. Mitkään normaalit tavat lähestyä tälläistä yritystä eivät päde. Sama tietysti koskee Bitcoineja ja muita nykyhössötyksiä. Missään nimessä tälläisten yritysten arvottaminen ei perustu mihinkään vapaan kassavirran diskonttaamiseen vaan paljon enemmän sijoittajille mukavien tarinoiden kerrontaan. Sama tietysti pätee tekoäly- ja bitcoin yrityksiin. Todellinen arvo voi olla pidemmän päälle vähän erilainen. Pidemmän päälle kuplat joko puhkeavat tai sitten yritykset todella ovat niin hyviä kuin kuvitellaan.
Supercellissäkin on paljon unelma höttöä arvostuksessa. Toivottavasti saavat unelmat toteutettua ettei tule valtavaa pettymystä. Menestys on parhaimmillaankin katoavaista.
Pakko kommentoida ketjun ensimmäistä J:n kirjoittamaa viestiä. Jos joku kytkee leikkavan robotin ohjauksen internettiin, henkilö on syytä sulkea suljettuun laitokseen. Mielellään sellaiseen jota valvotaan internetin kautta. Oikeasti teollisuusroboteille ja muille kriittisille järjestelmille tilataan operaattorilta oma kaista tai kuitu. Se voi perustua IP-tekniikaan, mutta kulkee internetistä erillään. Ei siis ole mitään syytä polkea nettineutraliteettia. Joissakin maissa viranomaiset tosin ovat vaatimassa omaa taattua kaistaa internetistä, mutta se taas on hieman eri asia.
VastaaPoista"I rest my case"
Päästä päähän oma kuitu on vaan hirvittävän kallista. Kyllä köyhät teollisuusrobotin käyttäjät pistää halvimmalla mahdollisella tavalla tiedon liikkeeseen ja ei ne ratkaisut kyllä missään omassa piuhassa kulje. Eihän siinä, että hankitaan oma kuituyhteys päästä päähän enää saa mitään säästöä aikaiseksi. Kyllä se robotti leikkaaja sahaa luuta railakkaasti siinä samassa linjassa missä kulkee pornot sun muut instagram tähdet.
VastaaPoistaVoi olla, että jossain rikkaassa maassa asiat ovat niin hassusti, että on oma piuha mutta kyllä suurimmassa osassa maailmaa on asiat ihan toisin. Oletko käynyt esim. Intiassa; kyllä se meininki on ihan erilaista jo ihan perusliikenteessä. Siellä menee naudat samaa katua ihmisten ja kaikenmaailman muiden mönkijöiden kanssa. Ei siellä paljoa kysellä, kuhan päästään eteenpäin.
"Heartland Institute on aiemmin lobannut mm. tupakkayhtiöiden puolesta ja vastustaa ilmastonmuutosta."
VastaaPoistaKyllähän se ainakin minusta on hienoa, että Heartland Institute vastustaa ilmastonmuutosta. Vai tarkoititko tässä jotain muuta?
Vastustaa sitä, että ilmasto muka muuttuisi.
VastaaPoistaTämä on kieltämättä hankala asia sanallisesti, koska ilmaisu "vastustaa ilmastonmuutoksen vastustamista" kuulostaa liki koomiselta. Pitäisi kai sanoa "ei usko ilmastonmuutokseen", mutta organisaatioilla ei voi olla uskoa - vain ihmisillä voi olla. Luultavasti tarkoitus kuitenkin ilmeni asiayhteydestä, jolloin muotoilu kykeni poimimaan tarkkaavaiset lukijat.