Ensi yönä tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta suuresta digisiirtymästä. Yöllä 31.8-1.9.2007 antenniverkon analogiset tv-lähetykset lopettiin ja kaikkien antennitalouksien oli hankittava digiboksit. Tänään asia tuntuu merkityksettömältä, mutta runsas 10 vuotta sitten siitä kiisteltiin ahkerasti ja vastustuksen vuoksi siirtymää lykättiin (alunperin sen piti tapahtua 1.1.2007). Digitalisoinnin myötä piti käynnistyä television uusi aikakausi, joka toisi uusia kanavia ja tietoyhteiskuntapalveluita jokaiseen vastaanottimeen.
Suomen halu ehtiä ensimmäisenä maana digitaalisen television aikaan toteutui, mutta mitään hyötyä siitä ei ollut. Nokia oli jo ajat sitten keskittynyt matkapuhelimiin ja televisio siirtyi yhä enemmän nettiin. Kotien laajakaista kiinnosti, ei digi-tv. Digiboksit olivat satojen miljoonien investointi, jonka käyttöaika jäi hyvin lyhyeksi. Samaan aikaan alkoi taulutelevisioiden vallankumous ja jo seuraavana vuonna pääsimme katsomaan Pekingin olympialaisia teräväpiirtona (siis ne pääsivät, joilla oli siihen laitteet -- tavallisella digiboksilla HD-aikaan ei ollut asiaa).
Eipä ihme, ettei kukaan näin merkkipäivänä halua muistella koko asiaa. Edes Yle, jolle digitalisointi oli tuolloin kaikkein tärkein asia, ei näytä noteeraavan asiaa, vaikka 10 vuotta sitten se pyöritti kanavillaan digi-tv-tietoiskuja. Niissä luvattiin paljon uutta tarjontaa ja muistutettiin katsojia digisovittimen hankinnasta.
Vuoden 2007 aikana tunteet kävivät kuumana mm. siksi, että Yle kielsi tv-signaalinsa muuntamisen analogiseksi. Keskusdigibokseja ei sallittu, kaikkien piti hankkia oma laite, jotta "lisäpalvelut" eivät kärsisi. Jo tulossa olevasta teräväpiirrosta ei saanut puhua, vaikka kaikki tiesivät hankittavan tekniikan olevan jo vanhentunutta. Ylen toimitusjohtaja Jungner joutui digi-tv:n puhemieheksi. Helmikuussa 2008 Taloussanomien haastattelussa hän tyrmäsi teräväpiirron hifistien jutuksi.
Digitalisoinnin piti aloittaa television kultakausi, mutta se taisikin johtaa kauden päättymiseen. Ainakin Nelosen ohjelmajohtaja Sairanen sijoittaa television kultakauden suurta digisiirtymää edeltäneisiin vuosiin. Kanavien määrä kyllä moninkertaistui -- juuri niillä suurilla jenkkikanavilla, joita vastaan digitalisointia lähdettiin tekemään -- mutta katsominen lisääntyi paljon vähemmän. Tuloksena oli halpoja tosi-tv-tuotantoja, pitkiä mainoskatkoja ja sekä Maikkarin että Nelosen talousahdinko. Alan juhlavista vakuutteluista huolimatta kävi juuri niin kuin oli pelättävissä.
Televisio digitalisoitui siirtymällä nettiin ja nyttemmin älypuhelimiin. Koko broadcast-malli vaikuttaa nyt vanhentuneelta ajatukselta. Ihmiset haluavat itse päättää, mitä katsovat ja milloin. Suomen televisioala jäi kansainvälisen sisältö- ja tekniikakehityksen alle. Ylen viidestä kanavasta on jäljellä enää kolme.
Jotain on sentään jäljelläkin: teksti-tv, joka aloitti jo 1981 (sic!), toimii yhä digitelkkareissa. Grafiikka on alkuperäisen karkeaa ja käyttö alkeellista. Alkuperäisiä lienevät myös sen käyttäjät.
Mutta missä viipyvät ne luvatut vuorovaikutteiset tv-mainokset, joissa voi pelata tuotteen hintaa alaspäin tai mahdollisuus klikata juontajan mekkoa ja nähdä kaupan, mistä se on ostettu -- ehkä jopa tilata itselle samanlaisen? Niitä ei edes nettitelevisio ole toteuttanut.
Kuva lisätty 7.9.2017.
Suomen halu ehtiä ensimmäisenä maana digitaalisen television aikaan toteutui, mutta mitään hyötyä siitä ei ollut. Nokia oli jo ajat sitten keskittynyt matkapuhelimiin ja televisio siirtyi yhä enemmän nettiin. Kotien laajakaista kiinnosti, ei digi-tv. Digiboksit olivat satojen miljoonien investointi, jonka käyttöaika jäi hyvin lyhyeksi. Samaan aikaan alkoi taulutelevisioiden vallankumous ja jo seuraavana vuonna pääsimme katsomaan Pekingin olympialaisia teräväpiirtona (siis ne pääsivät, joilla oli siihen laitteet -- tavallisella digiboksilla HD-aikaan ei ollut asiaa).
 |
| Palautettuja digibokseja Verkkokauppa.comin hyllyssä 22.12.2016. |
Vuoden 2007 aikana tunteet kävivät kuumana mm. siksi, että Yle kielsi tv-signaalinsa muuntamisen analogiseksi. Keskusdigibokseja ei sallittu, kaikkien piti hankkia oma laite, jotta "lisäpalvelut" eivät kärsisi. Jo tulossa olevasta teräväpiirrosta ei saanut puhua, vaikka kaikki tiesivät hankittavan tekniikan olevan jo vanhentunutta. Ylen toimitusjohtaja Jungner joutui digi-tv:n puhemieheksi. Helmikuussa 2008 Taloussanomien haastattelussa hän tyrmäsi teräväpiirron hifistien jutuksi.
Digitalisoinnin piti aloittaa television kultakausi, mutta se taisikin johtaa kauden päättymiseen. Ainakin Nelosen ohjelmajohtaja Sairanen sijoittaa television kultakauden suurta digisiirtymää edeltäneisiin vuosiin. Kanavien määrä kyllä moninkertaistui -- juuri niillä suurilla jenkkikanavilla, joita vastaan digitalisointia lähdettiin tekemään -- mutta katsominen lisääntyi paljon vähemmän. Tuloksena oli halpoja tosi-tv-tuotantoja, pitkiä mainoskatkoja ja sekä Maikkarin että Nelosen talousahdinko. Alan juhlavista vakuutteluista huolimatta kävi juuri niin kuin oli pelättävissä.
Televisio digitalisoitui siirtymällä nettiin ja nyttemmin älypuhelimiin. Koko broadcast-malli vaikuttaa nyt vanhentuneelta ajatukselta. Ihmiset haluavat itse päättää, mitä katsovat ja milloin. Suomen televisioala jäi kansainvälisen sisältö- ja tekniikakehityksen alle. Ylen viidestä kanavasta on jäljellä enää kolme.
Jotain on sentään jäljelläkin: teksti-tv, joka aloitti jo 1981 (sic!), toimii yhä digitelkkareissa. Grafiikka on alkuperäisen karkeaa ja käyttö alkeellista. Alkuperäisiä lienevät myös sen käyttäjät.
Mutta missä viipyvät ne luvatut vuorovaikutteiset tv-mainokset, joissa voi pelata tuotteen hintaa alaspäin tai mahdollisuus klikata juontajan mekkoa ja nähdä kaupan, mistä se on ostettu -- ehkä jopa tilata itselle samanlaisen? Niitä ei edes nettitelevisio ole toteuttanut.
Kuva lisätty 7.9.2017.
Asensin luuriini jo vuosia sitten tekstitv-sovelluksen ja se on käytetyin uutissovellus. Nopea, ei turhaa klikkijournalismia, asiat ytimekkäästi ja sm-liigan tulokset (vaikka ei ihan reaaliajassa). Tykkään. Telkkaria ei meillä ole ollut enää vuosiin.
VastaaPoista"Vuoden 2007 aikana tunteet kävivät kuumana mm. siksi, että Yle kielsi tv-signaalinsa muuntamisen analogiseksi."
VastaaPoistaLaiskana ihmisenä siteeraan itseäni vuoden takaa:)
Ylen hallintojohtaja Jussi Tunturi oli vuosikaudet myöntänyt lupia hotelleille ja muille yhteisantennisysteemeille analogiamuunnokseen - tämä siis oli täysin sallittua muutenkin. Jungner myönsi asian itsekin kirjassaan Outolintu, tosin heti perään hän väitti että ennen vuotta 2007 kukaan ei ollut muuntamista halunnutkaan.
Asiasta oli kylläkin kiistelty jo v 2002 lähtien kun Maalahden antenniosuuskunta alkoi jakamaan analogista FST:tä - ja jakoi ilmeisesti vuosia eikä Yle voinut sille mitään. HS uutisoi jo syksyllä 2002 että toiminta on täysin laillista. On täysi mysteeri miten asiasta voitiin kinata vielä v 2007.
Kun Tunturi lähti eläkkeelle koko hallintojohtajan virka lakkautettiin. Äijä joka myöntää "lupia" toimintaan joka on muutenkin sallittua ei liene kovin tarpeellinen.
VastaaPoistaYlen perusteli kieltoa sillä, että "lisäpalvelut" häviäisivät muunnoksen yhteydessä. Tämä oli vanha kanta, ilmeisesti luotu silloin, kun MHP:tä vielä rakennettiin. Vuonna 2007 jäljellä oli enää tekstityskielen valinta. Pitää katsella, löydänkö arkistostani dokumentteja aiheesta.
VastaaPoistaLiittyen tuohon muuntamiseen, sallittua vai ei, niin tietääkseni kodintekniikkaa myyvät ja maahantuovat lobbasivat minkä ehtivät, että muuntamista ei sallittaisi.
VastaaPoistaSiinä oli heillä muutaman kymmenen miljoonan bisnes uhattuna. Mutta sitä, että YLE lähti tähän vedätykseen mukaan on vaikea käsittää.
En tiedä ymmärsikö konversion vastustajat kuinka kalliiksi se tuli verojen ym. muodossa julkisten laitosten ja palveluiden jouduttua väkisin ostamaan kerralla uusia laitteita sairaaloihin, vanhainkoteihin, kouluihin, kirjastoihin jne. joissa hyvin suuressa osassa oltaisiin pärjätty sillä kaapeli-tv:ssä tehdyllä konversiolla muutamia vuosia eteenpäin ja saatu jaksotettua hankinnat pidemmälle aikavälille. Romujen digiboksien kanssa sitten tapeltiin ja vaihdettiin huonosti tomimivia purkkeja useaan kertaan kun valitettiin tekstityksen toimimattomuutta vuosikausia siirtymästä.
Kapelissa konvertoinnin osalta vielä sekin, että mm. Elisa ja Sonera siihen aikaan hankkivat laitteistot ja käyttivät niitä puolen vuoden ajan 2008 Helmikuun loppuun. Osaatteko arvata kuka maksoi viulut hankinnasta vaikka käyttöikää tuli vain 6kk ?
Ja toden totta, hyvä kirjoitust Petteri. Hyvä huomio se, että YLE ei millään lailla noteeraa asiaa nyt siirtymän 10-vuosipäivänä. Ehkä siitäkin voi päätellä jotain, että ovat mieluummin hiljaa kun eivät kehtaa koska väistämättä heidän osuutensa hölmöilyssä oli niin merkittävä.
Uutisen mukaan Topfieldejä huoltanut yritys meni konkurssiin ja yksin tämän merkkisiä bokseja on Suomessa miljoona. Muista merkeistä puhumattakaan. Kaikki eivät ole tallentavia malleja, mutta jos keskihinnaksi lasketaan varovasti 100 euroa, kyse oli heti sadan miljoonan euron bisneksestä. Joten aivan varmasti lobattiin, ja joku teki hankkeessa mahtavan tilin.
VastaaPoistaVielä useampi tosin menetti, sillä kuluttajien ohella kaupalliset kanavat ja kotimaiset tv-toimijat tuhlasivat miljoonia tuloksettomiin kehityshankkeisiin. Ylen Digitasta saamat rahat paloivat digilähetyksiin vuosina 2001-2005 lähes tyhjille katsomoille. Ja Ylen toimitusjohtaja Arne Wessberg kutsuttiin Nokian hallitukseen.
Ei ihme, ettei kukaan asianosaisista halua tänään muistella asiaa. Puhutaan mieluummin Dianan kuoleman 20-vuotispäivästä.
@Petteri
VastaaPoistaKate on tietysti hieman eri asia kun liikevaihto, mutta muuten olen samaa mieltä kaikesta mitä olet tästä asiasta kirjoittanut. Ison tilin tekivät, sitä ei ole epäilystäkään.
Huoltofirman kaatuminen ei varsinaisesti yllätä, niin voi käydä jos on tehnyt
optimistisen sopimuksen ennalta ymmärtämättä sille jäävien vastuiden määrää
joka sitten yllättää ajan myötä.
Mutta toki hieman lohduttaa kun niistä hukatuista miljoonista palautui takaisin maksetuista palkoista kultuksena ja veroina kiertoon, ei se kaikki aivan tuuleen hävinnyt ja koko raha ulkomaille karannut.
Vaikka minulla on sekä Netflix että HBO, niin televisio-ohjelmia tallentavalle laitteelle minulla on edelleen tarvetta. YLE:ltä tulee edelleen vanhoja klassikkoelokuvia, joita ei löydy muualta, samaten Netflixin ja HBO:n tarjonnasta poistuu säännöllisestä osa. Dokumenttipuolella noiden tarjonta on myös melko köykäinen.
VastaaPoistaMutta siihen tallentimeen - kiintolevylliset (sisäiset tai ulkoiset) ovat sidottuja itse laitteeseen, toisella laitteella ei tallennusten katsominen välttämättä onnistu (näin ainakin WBoxeilla). Nettitallenteilla taas on kovin lyhyt säilymisaika. Kiikarissa siis blu ray-levyille tallentava malli jahka nykyisestä boksista pääsee taikasavut pihalle.
Hyvää pohdintaa P.J.!
VastaaPoistaTaisi Digitan myyminen olla paha virhe. Ylellä ei nyt näytä olevan varaa minkäänlaiseen kokeellisempaan kanavaan, jossa voisia digihienouksien kanssa leikkiä.
Kyllä YLE:n teksti-tv on tarpeen ja huomattavasti parempi kuin mtv3 tai nelosen onnettomat kötöstykset.
VastaaPoistaItse en katsele noita mainoskanavia koska en jaksa niitä mainoskatkoja ollenkaan. DNA-TV:llä saa mainosroskan ohitettua nopeasti, jos tapahtuisi vielä automaattisesti niin olisi killer-appi.
Tallentava digiboksi oli mieluinen, käyttäjäkokemusta parantanut edistysaskel. TV Kaista aivan huippu, parasta mitä osasi toivoa. Siitä olisin maksanut enemmänkin. Kun TV Kaista tapettiin, meni maku koko juttuun. Televisiojohtajien kommentit ja oikeusjuttu jätti vastenmielisen mielikuvan, vaikka lähetysoikeuksien haltijat olivatkin toki juridisesti oikeassa. Jos keskustelu olisikin mennyt siihen, mikä on oikeudenmukainen korvaus TV Kaistan käytöstä, niin sen olisin ymmärtänyt ja voinut maksaa kuukausittain selvästi enemmän. Nyt se palvelu, jota pidin oikeaan osuvana dissattiin julkisesti, eikä tilalle ollut tarjota yhtä toimivaa ratkaisua. Paluuta tallentavaan boksiin olen koittanut, mutta se markkina on kovin repaleinen ja ennakkoon ohjelmatietojen selaaminen ei enää houkuttele. Kun kyseessä ei ole mikään elämän kannalta välttämättömyys, vapaa-ajan vieton painopiste suuntautui vain toosaalle.
VastaaPoistaLopputuloksena on tv-kanavien katselun rajoittuminen siihen mitä netin kautta on nähtävissä. Ne aidosti hyvär elokuvat, joita kanavilta toki tulee, menevät ohi huomaamatta. Menetettyjä tilaisuuksia ei murehdi, kun ei tiedä mitä kaikkea missasi. On-demand palveluita käytän, lähinnä Netflixin ja Applen elokuva- ja sarjatarjontaan, silloin kun tekee mieli jotain katsella. MTV:n ja YLE:n uutiset striimaattuna seuraavana aamuna aamupalapöydässä.
Pitänee olla vain iloinen että digiloikan myötä on saanut vieroitettua itsensä irti television liiallisesta seuraamisesta.
T. Martti.
Meillä DNA:n valokuitu/kaapeli-tv asiakkaillahan on outo tilanne.
VastaaPoistaMTV julkisti jo kuukausia sitten, että mtv3 HD muuttuu vapaaseen katseluun, ilman kanavakorttivaatimusta. Samoin tulee uusi SUB HD ja AVA HD kanava.
No arvatkaa vain vapauttiko DNA MTV3:sta ja näkyykö Subia tai avaa teräväpiirtona?
Juu ei. DNA:n foorumilla on kiihkeä keskustelu aiheesta "ahne paskaoperaattori" tyyliin. Koittaa rahastaa kun elisan ja telian asiakkaat ovat saaneet katsella kanavia ilmaiseksi jo siitä alkaen kun asia julkistettiin. DNA ei suostu edes vastaamaan mistä kenkä puristaa. Samoin tietysti myöskin DNA ainoana näistä antennioperaattorina ei myöskään saa MTV3 HD:ta vapaaseen katseluun.
Jotkut Telian asiakkaat kirjoitti, että heillä näkyy jopa nelonen hd ilmaiseksi, vaikkei tätä ole edes nelosen puolelta vielä tehty. Ilmeisesti on jokin erikoisdiili.
Eli siis me maksetaan alati nousevia kaapeli-tv maksuja mutta sisältö on sontaa ja sekin vielä terveisiä 90-luvulta kuvanlaadulla? On tosiaan erikoista katsella 65" ruudulta nykyistä televisiokuvaa, sen vähän mitä nyt vahingossa sattuu moista näkemään.
Komppaan Marttia tuossa asiassa, että tämä tilanne ihan oikeasti on kyllästyttänyt niin paljon jo, koko tämä digitalisaatio-farssi, että tässä ilmoittautuu toinen ketä yksinkertaisesti ei enää katso televisiota. Keskitytään nykyisin ihan muihin harrastuksiin. Koko touhu haisee kuvottavalle rahastukselle. Valtio ryssi koko homman niin kuin tuntuu ryssivän ihan kaiken muunkin mihin tunkee sättäämään. Kaikesta pitäisi maksaa priiman hintaa ja palvelun laatu on pelkkää kuraa, eikä sitä edes yritetä korjata.
Ihmettelen myöskin mainostajia? Eikö näitä kiinnosta, että heidän "saunalahti missionary" mainoksensa näkyy youtubessa tyyliin neljäkoona mutta sitten sama mainos mikä maksaa taatusti enemmän televisiossa on kuvanlaadulla mistä nykyisin saa hädintuskin enää selvää? Onko edes laillista, että ne "pienellä präntätyt" television alareunassa on niin surkealla kuvanlaadulla, ettei niistä saa selvää (paitsi tietty youtubessa samassa mainoksessa)? Luulisi mainostajiltakin tulevan jo painetta televisioyhtiöille, että asiat pitää nyt vain saada kuntoon. En ystäväpiirissäni meinaan tiedä ketään, kellä olisi kaapeli/antennikortti ja linkitykset ynnä muut. Ei siis yhtä ainoaa ystävää! keillä moiset helvetit olisi.
Nämä samat toimijat mitkä ryssi sähköverkon yksityistämisen ja televisioverkon yksityistämisen, ovat nyt yksityistämässä sairaanhoitoa ja junaliikennettä? Tuleekin kuulkaas mielenkiintoiset ajat.
Suomi - entinen pohjolan japani. Nykyinen pohjolan pohjois-korea.
Ongelma on siinä, että kun jokin asia on muotia (esim. yksityistäminen) niin sitä ajavat tahot kuvittelevat tekevänsä hyviä päätöksiä automaattisesti vain muotia seuraamalla. Ajattelulle ei anneta sijaa.
VastaaPoistaDigitelevisio on jo nyt niin vanha asia. TV on netissä yhä enemmän. Miksi tuhlata rahaa kalliiseen digitelevisio teknologiaan kun on halpa netti.
VastaaPoista
VastaaPoistaSharp julkisti juuri 8K kuluttajamallin, joka tulee myyntiin euroopassa 2018 Maaliskuussa, eli hieman yli puolen vuoden päästä.
Mahtaa 70 tuumaisessa SD-kuvaa näyttävät kanavat näyttää mielenkiintoiselta.
Tilanne siinä vaiheessa vastannee vuotta 2012 kun ensimmäiset kuluttajamallin 4K TV:t tulivat myyntiin. Hinnat puolittuivat reilun ensimmäisen vuoden aikana kun kaikilla isoilla valmisajilla oli niitä myynnissä, 2020, 2,5v päästä Tokion Olympialaisten aikoihin, nuo ehkä voisivat olla hinnoiltaan kun 4K nykyisin.
Paljonkohan vuonna 2007 oli käytössä televisioita 4:3 kuvasuhteella? Digi-tv-ohjelmat lähetettiin usein 16:9-suhteella, joten muunnos oli hankala. Se johti mustiin palkkeihin ylä- ja alareunassa. Vaihtoehtona oli piirtää kuva niin, että kuvan sivureunat jäivät ruudun ulkopuolelle. Joskus piti piirtotapaa usein vaihdella näiden välillä.
VastaaPoista@Jari
VastaaPoistaEi siinä mitään isoja ongelmia ollut, toki 4:3 suhteella kuvatut ihmiset näyttivät 16:9 hieman pulskemmilta kuin todellisuudessa. Olihan 16:9 suhteen TV:tä ollut pitkään, minulakin 1997 asti. Videoiden ja DVD:n myötä TV:t osasivat vaihtaa jos oli automaatti päällä tai sitten kaukosäätimellä valiten. Vanha 4:3 TV:hän jos siihen liitti digiboxin niin 16:9 kuvattu näkyi joko mustilla raidoilla tai sitten ihmiset litistyneinä, riippuen boksista ja TV:stä.
Mutta varsin isolla osalla oli jo 2007 16:9 kuvasuhteen TV, ehkä vanhoja matka-tv:tä tai vaistaavia lukuunottamatta.
"Kyllä YLE:n teksti-tv on tarpeen ja huomattavasti parempi kuin mtv3 tai nelosen onnettomat kötöstykset."
VastaaPoistaMTV:n teksti-tv:n uutistarjonta on laajempi kuin ylellä. Nelonen on käytännössä lopettanut teksti-tv:nsä.
"Liittyen tuohon muuntamiseen, sallittua vai ei, niin tietääkseni kodintekniikkaa myyvät ja maahantuovat lobbasivat minkä ehtivät, että muuntamista ei sallittaisi."
VastaaPoistaEn usko että lobbasivat. Tehdään siis massivisesta ja epäsuositusta siirtymästä vielä epäsuositumpi kun joku kaukoidästä bokseja tuova firma niin tahtoo. Ei - ei kannata selittää salaliitolla sellaista minkä voi selittää pelkällä typeryydellä.
Kun asiaa penkoo aina v 2002 lähtien niin muuntamista on vastustanut aina yle ja oikeastaan vain yle. Wessberg kutsuttiin Nokia hallitukseen v 2001. Luulen että jollain kierotuneella tavalla hän näillä digilinjauksilla luuli olevansa Nokian, isänmaan ja ties minkä tietoyhteiskunnan asialla.
Lainauksia Hesarista tuolta ajalta:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004023272.html
" Yleisradio on raivoissaan pohjanmaalaiselle tv-osuuskunnalle, joka on alkanut muuntaa FST:n digitelevisiolähetyksiä analogisiksi ja lähettää niitä edelleen asiakkailleen. Ylimaalahden kylässä Maalahden kunnassa toimivaa osuuskuntaa vaaditaan heti lopettamaan lähetyksensä laittomina.
"Olemme Ylessä keskustelleet asiasta tiiviisti ja kantamme on selvä. Tällainen toiminta vesittää koko digitelevision idean", sanoo Ylen hallintojohtaja Jussi Tunturi ."
"Ainakaan Viestintävirastosta (ent. Telehallintokeskus) Yle ei saa taustatukea. Viraston yleisradioyksikön johtaja Kari Kangas sanoo, ettei sellaista lakia ole, joka kieltäisi osuuskunnan harrastaman lähetysten muunnon.
"Juristimme ovat penkoneet suurennuslasin kanssa niin kotimaisen viestintälainsäädännön kuin EU-direktiivit. Sieltä ei ole löytynyt mitään sellaista, joka tekisi lähetyksistä laittomia", Kangas sanoo."
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004027503.html
"Perustuslain sananvapaudesta seuraa se, että mikäli sananvapauden käytöstä ja ohjelmien jakelusta ei ole säädetty täsmällisiä rajoituksia, ohjelmien jakelu ja vastaanotto kuuluu jakeluyritysten ja käyttäjien vapaaseen toimintaan.
Nykyisiä säännöksiä ei voi myöskään tulkinnallisesti laajentaa loukkaamaan käyttäjien sananvapautta ottaa vastaan viestejä haluamallaan tavalla. Digitelevisiota koskevaa visiota ei voi viedä läpi sanelemalla ja pakottamalla katsojat hankkimaan tietyt laitteet.
Riitta Ollila
oikeustieteen tohtori"
Suomessahan digi-TV nähtiin kansallisena tietotekniikkaprojektina. Digi-TV:n avulla kansalaisista piti tulla IT-huippuosaajia, joten minkäänlaista analogisuuteen jäämistä ei sallittu. Vasta joskus 2005-2006 alkoi järki tulla päähän ja nähtiin, että kyse on vain televisiosta. En tiedä haettiinko tuolla jotain yleistä oikeutusta projektille. Asiasta tehtiin erilaisia julkaisuja, kuten "Digi-TV oppimisessa".
VastaaPoistahttps://books.google.fi/books/about/Digi_tv_oppimisessa.html?id=A3c0KAAACAAJ&redir_esc=y
Hommahan oli tuomittu jo siinä, että se paluukanava perustui modeemiin aikana, jolloin varhaiset omaksujat lopettivat lankalinjansa.
Silti ei liikaa pidä haukkua. Nykyisillä isoilla ruuduilla analogilähetykset olisivat tosi kamalia. Lisäksi tallentava boksi paransi käyttökokemusta merkittävästi. Henkilökohtaisesti hankin boksin 2004 syksyllä ja 2006 kesällä hankin tallentavan.
Vuonna 2007 kuluttajabarometrin mukaan 40 %:lla kotitalouksista oli laajakuva-TV ja määrä kasvoi n. 10 %-yksikön vuosivauhtia. Sinänsä näin koomisen näyn Gigantissa. Ainoan kerran näin, kun joku osti kulutuselektroniikkaa kiroillen.
Digitalisointi itsessään oli tarpeellinen mm. taajuuksien vuoksi, mutta Suomen ei olisi kannattanut kiirehtiä ensimmäisenä ja kärsiä pioneerin kohtalo. Rahaa paloi niin Yleltä kuin kansalaisiltakin ihan turhaan. HD-lähetykset tekivät tuloaan jo silloin, mutta niistä ei saanut puhua. Olisi kannattanut siirtyä suoraan HD-aikaan.
VastaaPoistaLaajakaistan merkitys nähtiin jo 3.12.2003 julkistetussa laajakaistastrategiassa. Miljoonas laajakaistaliittymä asennettiin Lapualla kesäkuussa 2005 - puoli vuotta ennen tavoiteaikaa. Mikään ei kuitenkaan saanut ministeriötä muuttamaan digisiirtymää, johon se oli kerran sitoutunut. Sadan megan laajakaista -hanke julkaistiin pian digisiirtymän jälkeen eli 17.9.2008.
Ei ihme, ettei kukaan nyt halunnut julkisuudessa muistella koko projektia.
Analogiamuunnos oli hankala asia, koska lain mukaan signaali piti välittää verkossa muuttumattomana. Jos siihen tehtiin muutoksia, se voitiin tulkita tekijänoikeudellisesti lähetystoiminnaksi.
"Analogiamuunnos oli hankala asia, koska lain mukaan signaali piti välittää verkossa muuttumattomana. Jos siihen tehtiin muutoksia, se voitiin tulkita tekijänoikeudellisesti lähetystoiminnaksi."
VastaaPoistaTuossa vain pieni hauska yksityiskohta. Tuohon aikaan digiboksit nimenomaan olivat ANALOGIMUUNNOS-koneita. Nehän otti sen digisignaalin ja muunsivat sen analogiseen muotoon, että se voitiin välittää scart-letkua pitkin analogisena sen ajan analogiseen televisiokantaan. Eli tuolla teorialla jokaikinen digiboksi-koti olisi ollut sitten "lähetystoiminnan tuottaja"...
Nythän kysymys ei ollutkaan kuin siitä, että se digiboksi oli vain vähän kauempana... Vaikka talojakamossa. Eihän se laki siihen mitään kantaa ottanutkaan, kuinka "kaukana" se muutos sielä verkossa tehdään, eli onko se siinä television vieressä se topfieldi vai jossain vaikka kellarissa. Niin tai näin, tuohon aikaan jokaikinen digiboksi teki sitä "asiaa". Eli analogimuunnosta! Eli siis suomeksi. Ensin kansa pakotetaan ostamaan digibokseja, eli tavallaan rikkomaan juuri tuota lain periaatetta ja silti kuitenkin tuo laki sen asian taustalla oli juuri noin hämärä.
Tilanne muuttui vasta paljon myöhemmin kun digivirittimet alkoivat olla taulutelevisioiden sisällä. Ensimmäisissä taulutelevisoissakin vielä sisäisessä virittimessä tämä asia tehtiin muuntamalla kun samaan aikaan oli joka tapauksessa analogilähetyksiäkin ja analogiviritin käytössä. Hieman myöhemmin vasta koko prosessi oli puhtaasti digitaalinen.
Digitelevisiohan olisi tullut joka tapauksessa niin kuin kaikkiin muihinkin maapallon maihin. Suomessa vain pioneerin osana rikastutettiin kaukoitää, tehtiin valtava luontoa, ja ihmisten lompakkoa kuormittava täysin turha "peltilaatikko"-vaihe. Olisi vain odotettu muutama hassu vuosi, niin koko laatikkovaihe olisi voitu jättää väliin ja nauttisimme todennäköisesti jo tänä päivänä hd-televisiokuvasta pääasiallisesti. Samalla kaikki ongelmat mitä tästä tuli, olisi voitu välttää. Kuten tämä nykyinen, voisi sanoa digikrapula. Nykyisin ei uskalleta tehdä välttämättömiä asioita ja tekniikka on ajanut suomen ohi.
Itse ymmärrän kyllä sen, että jos tehdään niinkin iso teknologiamuutos kuin mitä ana->digi oli , niin se on mielekästä tehdä kertarykäisyllä. Joskus se kertarykäisy voi olla ainoa vaihtoehto.
VastaaPoistaSitä en taas ymmärrä miksi ei maltettu odottaa teknologian kypsymistä. Nyt hätäiltiin ja jouduttiin käyttämään vielä kehittymässä olevaa settiä. Siis niin lapsenkengissä olevaa, että tekstityksen kanssa oli kompurointia. Siis sellaisen asian kanssa, jonka luulisi olevan melko vaivattomasti toteutettavissa digitaalisesti.
Joku tosiaan teki tässä hyvän tilin, ehkäpä se joku oli junailemassakin tuota hätäilyä. Moraalisesti arveluttava, mutta taloudellisesti tuottava bisnesmalli siis. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
@Timo Koo
VastaaPoistaDigitalisionnissa oli hyvin paljon järkeä tuotanto ja lähetyspäässä, sekä antennipuolella. Mutta kaapelissa on niin paljon kaistaa signaalille, että sinne mahtuisi hyvin ne peruskanavat entisille paikoilleen ilman ongelmia. Näinhän se on tehty ja tehdään vielä pitkälle 2020 luvulle asti useimmissa maissa. Satelliittipuoli oli digitalisoitunut jo aiemmin, koska se edellytti erillistä vastaanotinlaitteistoa, käyttäjäkunta oli vähäisempi ja siirtymä helpompi perustella sitä käyttäville yleensä hieman edistyksellisemmän asenteen johdosta.
Mutta miksi Suomessa oli niin kiire? No, ei ole varmaan yhtä yksittäistä syytä, mutta on olemassa päätöksentekoketju, joka ainakin osaltaan johti siihen.
Suvi Linden viestintäministerinä oli niin etukenossa saadakseen sulan hattuunsa, että Suomi oli ensimmäinen kokonaan analogisesta luopunut maa. Hymy ei hyytynyt, vaikka lunta tuli tupaan ja muualla läntisessä maailmassa aiheestakin naureskeltiin selän takanaSuomalaisten hyväuskoisuudelle ja utopistisille visioille.
Samalla tavalla kuten yllä kirjoitettiin, YLE:llä uskottiin digitalisoinnin tuomiin etuihin, niitä toki tulikin tuotanntopuolella ja uskoi ansaitsevansa brownie pointteja edistäessään LVM:n näkemystä ja sitä kautta lisää taloudellisia resursseja TV-maksun muodossa. Asiassa todettiin kuitenkin käyneen juuri päin vastoin, YLE-maksun tulot laskivat koska osa ihmisistä luopui muutoksen yhteydessä televisosta, joka johti sitten siihen että alettiin miettiä YLE:n rahoitusta yleisemminkin ja YLE-veroon myöhemmin.
Vänkääminen konversiota vastaan kaikin käytettävissä olevin keinoin ja lähteminen digi-tv hypetykseen mukaan satois suoraan kodintekniikkaa tuovien ja myyvien laariin. Jonkun verran hyötyivät myös erillaiset palveluja tarjovat tahot ja antenni-firmat lisätulojen muodossa.
Jääräpäisten yksiniitisesti omaa etuaan ajavien ihmisten aiheuttama tarpeetoman kalliiksi käynyt yhteiskuntakokeilu ja seikkailu, jonka maksajaksi laitettiin kansalaiset heiltä siitä sen enempää kysymättä.
Jos osaisivat edes myöntää virheensä ja hävetä julkisesti niin jotenkin olisi helpoimpi ymmärtää. Virheitä sattuu, mutta jos niitä ei osata myöntää, niin niistä ei osata ottaa oppia jatkoa ajatellen.
... jatko
VastaaPoistaSen verran, että kaapelipuolellakin maksu-tv kanavat oli digitalisoitu jo jonkin aikaa, mutta niissä tehtiin analogia konversio koska tv:t olivat analogisia. Maksu-tv:n puolella laitteet olivat vuokralaitteita ja helpommin vaihdettavissa sen vuoksi. Kaapelissa kuitenkin kulki analogisena peruskanavat. Muualla läntisessä maailmassa lähes joka maassa vielä kulkee analogisia ilmaiskanavia, vastaten suomalaisia muutoksen aikaisa peruskanavia TV1-2, MTV3 ja Nelonen.
Kaupallinen puoli oli jo digitalisoinut lähetysjärjestelmät ja teki konversiota analogisille jonkun vuoden ennen siirtymää.
Keskitetysti konversio kaapelissa peruskanaville ei olisi ollut kalliista eikä edellyttänyt mitään muuta, kuin että 2008 Helmikuun jälkeen olisi jatkettu konversiota. Nyt ne vain puoli vuotta käytössä olleet laitteet purettiin pois. Kai niistä jotain myydessä saatiin, mutta käyttöikää niillä olisi ollut vähintään 5-7 vuotta mitä ammattitason elektroniikka helpoisti kestää jatkuvaa käyttöä.
"Analogiamuunnos oli hankala asia, koska lain mukaan signaali piti välittää verkossa muuttumattomana. Jos siihen tehtiin muutoksia, se voitiin tulkita tekijänoikeudellisesti lähetystoiminnaksi"
VastaaPoistaNyt rupesit toistelemaan Ylen juttuja :)
Kyllähän digisignaali muuttamattomana lähetetään. Jos sama signaali lähetetään myös analogisena niin tekijänoikeuksia valvovan opetusministeriön mukaan edelleenlähettämisellä ei ole mitään teknisiä vaatimuksia. Tekijänoikeustahot eivät siis mitenkään tukeneet Yleä.
Signaalin muuntaminen digitalisesta analogiseksi on ja oli silloin hiusten halkomista.
VastaaPoistaEnsinnäkin signaali on muutettava analogiseksi jossain vaiheessa niin kauan kuin ihmisellä on analogiset silmät ja korvat. (BTW, tästä syystä myös DRM on kuin yrittäisi tehdä vedestä ei märkää, kuten Bruce Scheier, 2006)
Toiseksi, se digitaalinen signaali lähetetään radiotiellä oli radiotie ilmassa tai kaapelissa analogisena. Ne ykköset ja nollat siellä kaapelissakin, kun kyse on coax tai vaikka valokuitu, ovat analogisen signaalin (kantoaallon) kyydissä moduloituna olevaa analogista singaalia, jossa on sovittu millä kynnysarvolla modulaatiossa jokin tietty raja-arvon nousu tai lasku edustaa bitin vaihtumista ykkösestä nollaksi ja päinvastoin. Asia on hyvin helposti oskiloskoopilla tarkastettavissa, kenen tahansa toimesta.
Valokuidussa samoin, laserin valo ei ole 0/1 vaan siinä on kantoaalto ja jota moduloidaan signaalilla ts. sitä kantoaaltoa ei pätkitä (ei siis kuten CW ts. sähkötys) vaan sitä kantoaaltovaloa eräällä tavalla huojutetaan sovitulla tavalla sen kyydissä ratsastavan signaalin tahdissa -- näin vapaamuotoisesti asian muotoillen.
Harvinainen poikkeus digitaalisen signaalin lähettämisestä on rinnakkaissiirto, siinä yhden piuhan tila, differentiaalikoodauksessa tietty negatiivinen tai positiivinen jännite edustaa ykköstä ja toinen nollaa, vastaavasti yksinkertaisemmassa käänteisessä logiikassa 0v (alasvedetty ts. maadoitettu) edustaa nollaa ja tietty kynnysjännite ykköstä. Rinnakkaiskaapeleitea ja -siirtoa ei kuitenkaan juuri käytetä muutaman metrin mittaisia johtimia pidemmillä yhteyksillä, niiden kalleuden, tehohäviöiden aiheuttaman maksimietäisyyden rajoitteiden vuoksi sekä siksi että sarjamuotoisest protokollat ovat niin paljon kätevämpiä ja vähemmän rajoittuneita. (Esim. tästä syystä USB on sarjaväylä, samoin HDMI, Firewire, jne.)
Viimekädessä siis kun sitä "digitaalista" signaalia siirretään hiemankaan pidempiä yhteyksiä, niin joudutaan alimmalla siirtokerroksen tasolla tekemään aina, siis ihan aina, analogiamuunnos ja uudelleen koodaus vastaanotossa. Ja kaikki tämä vieläpä useita kertoja, niin monta kertaa kun välissä on erillisiä fyysisen kerroksen yhteysvälejä. Ja niitähän riittää, jokainen ethernet-piuhan väli, jokainen kytkinten välinen valokuituyhteys, jokainen coax-kaapeli yhteysväli jne.
Höpinät siitä, että signaalia ei saa muuttaa olivat täyttä puppua. Digitaalista analogiamuutos oli ja on edelleen välttämätöntä, muuten ei TV:tä katsota ainakaan missään sitä lähetinyksikköä kauempana.
Hups, korjaan:
VastaaPoistavastaavasti yksinkertaisemmassa käänteisessä logiikassa 0v (alasvedetty ts. maadoitettu) edustaa nollaa ja tietty kynnysjännite ykköstä.
Ei vaan juuri päin vastoin, alasvedetty edustaa ykköstä ja kelluva jänniten sovitun kynnysarvon yli käänteistä arvoa eli nollaa. Tästä syystä nimi on nimenomaisesti käänteinen logiikka. Miksi näin, siksi että se on yksinkerrainen toteuttaa diskreeteilä logiikkalla ja saada luotettava toiminta aikaiseksi.
Pahoittelut, ajatus oli oikein mutta kirjoitin epähuomiossa väärin päin. No eipä sitä tainnut kukaan huomata, kun asialla on vain elektroniikan suunnittelijoille ja toteuttajille merkitystä :)
Etunojaa Ylellä riittää edelleen, kun ovat valinneet television teräväpiirroksi 1920x1080 tarkkuuden. Monet muut ovat tietääkseni pidättäytyneet tästä eri tutkimuksiin vedoten. Suomessa ei ilmeisesti ole halua tai osaamista selvittää ihan perusasioita, eikä ottaa mallia muista maista.
VastaaPoistaOnko tällä sitten merkitystä? Kun nytkin seuraa lentopalloa HD-kanavalta, lentopallossa pallo katoaa kuvasta nopean lyönnin seurauksena. Kuva on lomitettua, enkoodattu muodossa 4:2:0, ja bittinopeus on 7500-9500. Anteeksi vain, nämä kaikki asiat vaikuttavat kuvan laatuun. Ei mikään MPEG-4 AVC tai HVEC ole taikuutta, niin kuin suurin osa tuntuu uskovan.
...jatko
VastaaPoistaSuomen terävempi kuva on näet mahdollista liiketerävyyden kustannuksella. Jos Yle olisi pidättäytymyt tarkkuudessa 720p, pallo luultavasti näkyisi. p tarkoittaa progressiivista, ja sitä että kuva päivittyisi 50 Hz.
Toinen vaihtoehto voisi olla bittinopeuden kasvattaminen vaikka 12 Mbs, joka tarkoittaisi, että Yle Teema & Fem -kanavasta luovuttaisiin. Silloin voitaisiin päästä teoriassa eroon lomituksesta.
Kolmas vaihtoehto on esikäsitellä kuvaa niin, että pallo erottuu esim. oranssina täplänä. Kuvanpakkaus laskee näkyvälle kohteelle suurimman prioriteetin. Toki muu liike-epäterävyys jäisi kuvaan.
"Jos Yle olisi pidättäytymyt tarkkuudessa 720p, pallo luultavasti näkyisi. p tarkoittaa progressiivista, ja sitä että kuva päivittyisi 50 Hz."
VastaaPoistaMTV3 on ollut ainakin kaapeliverkossa koko ajan 720p. Todennäköisesti antenni-verkossakin. Uusista AVA ja SUB HD kanavista en tiedä. Todennäköisesti ovat 720p kun ovat samaa MTV-konsernia. Mutta varmaksi en asiaa tiedä kun kotimainen DNA pihtaa kyseisten kanavien näkymistä, eikä ne vielä DNA:n kaapelissa näy.
Jari, syy on paljon "numeronörteissä", joille 1080i on se parempi, kun siinä on isompi numero. Lomituksen tms. vaikutusta kuvanlaatuun on sitten mahdotonta selittää, kun ja koska 1080 on enemmän, kuin 720.
VastaaPoistaMinusta lomittamaton on aina parempi, vaikka juovamäärä onkin pienempi.
"Jääräpäisten yksiniitisesti omaa etuaan ajavien ihmisten aiheuttama tarpeetoman kalliiksi käynyt yhteiskuntakokeilu ja seikkailu, jonka maksajaksi laitettiin kansalaiset heiltä siitä sen enempää kysymättä.
VastaaPoistaJos osaisivat edes myöntää virheensä ja hävetä julkisesti niin jotenkin olisi helpoimpi ymmärtää. "
Taajuushallinossa takaraja analog-lähetyksille on ihan perusteltu, mutta jos joku alkaa soveltamaan sitä johtoa pitkin menevään lähetykseen, niin kyse on puhtaasti huijauksesta. Analog-palvelu on tällöin operaattorin ja asiakkaan välinen asia.
Jos siis suurimmat tv-yhtiöt ja kaapelioperaattorit juonivat yhdessä takarajan jollekin palvelulle kyseessä on kartelli josta tulee kuluttajille tarpeettomia kuluja.
Lähetin asiasta aikoinaan postia EU:n kilpailuviranomaisille. Sain pitkän ja kohteliaan vastauksen jossa kehotettiin kääntymään Suomen Kilpailuviraston puoleen. Haloo! Eivätkö ne tiedä millainen digibanaanitasavalta Suomi on? En kääntynyt.
Paula: Piti oikein katsoa wikipediasta, mistä lomitus on peräisin. Niin tietysti, se oli analogista kuvaputkitekniikkaa. Sen avulla virkistystaajuus voitiin nostaa 50 hertsiin, kun 25 hertsinen päivitys olisi välkkynyt.
VastaaPoistaNykypäivän laitteet perustuvat täysin erilaiseen tekniikkaan, ja voisi kysyä:
1. Miksi 1080i on ylipäätään olemassa? Kuka omistaa Full HD -kuvaputken?
2. Mikä ihmeen videonpakkausalgoritmi voisi hyötyä siitä, että joka toista viivaa ei tarvitse välittää???
No siis koko lomitus joutaisi historiaan digiaikana, myös näiltä SD-kanavilta.
VastaaPoistaOn kyllä mysteeri miksi digi-tv:n myötä Euroopassa ei siirrytty 576p kuvaan. Se on käytössä Australiassa. USA:ssa sd-kanavat ovat 480p.
VastaaPoistaNetflix on 1080p. Tilasin sen enkä ole sen jälkeen uhrannut montakaan ajatusta sille lähettääkö DNA joskus MTV:tä HD:nä.
"Netflix on 1080p. Tilasin sen enkä ole sen jälkeen uhrannut montakaan ajatusta sille lähettääkö DNA joskus MTV:tä HD:nä."
VastaaPoistaTämähän se ongelma juuri onkin. Netflix, YouTube yms ovat jo pitkään olleet 1080p, ja jopa 4K jos vain laitteistossa on ominaisuudet, ja on tilaus näihin.
Tämän jälkeen kun on katsonut sisältöä joistain näistä smart-tv:ssa olevista palveluista, on se palaaminen kotimaiseen televisiokuvaan vaikka ihan vain iltauutisia katselemaan yhtä tuskaa. Jopa kaapelitelevisiossa kuva muistuttaa jo apollo-kuulähetystä. Suttunen kuva ja valtavasti pakkausvirheitä ja ei voi ymmärtää, miksi kun kaapelissa kerran kaistaa riittää...
Ehkä tuska ei olisi niin suuri, jos ei olisi näitä kilpailevia palveluita, mutta näitä kun on ollut jo vuosikausia.
Minulla on lähiaikoina muuttanut monia ystäviä omakotitaloon. Yleensä näissä on televisioantennit ollu vähän heikossa kunnossa, tai niitä ei vain ole ollenkaan. Eipä nämä ystävät kyllä asian eteen ole tehnyt yhtään mitään. He katselevat netflixiä tai sitten pelaavat pleikkaria vähän tähän tyyliin. Mutta kotimaisesta televisiokuvasta ei tule edes puhetta, se vain ei yksinkertaisesti näy.
En usko kyllä, että kyse olisi niinkään kuvan laadusta vaikka kyllä se tietty sylettää katsoa lätkämatsia televisiokuvasta missä artifaktivirheet kadottaa koko kiekon olemasta... Ennemmin kyse on todennäköisesti sisällöstä.
Niin tai näin, kotimainen (no niin ulkomainen kyllä nykyisin) televisiotoiminta, niin tuotanto, lähetyspäässä kuin jakelupäässäkin on ampunut itseään pahasti jalkaan, pääasiallisesti ahneuksissaan.
Markus: Niin tai näin, kotimainen (no niin ulkomainen kyllä nykyisin) televisiotoiminta, niin tuotanto, lähetyspäässä kuin jakelupäässäkin on ampunut itseään pahasti jalkaan, pääasiallisesti ahneuksissaan.
VastaaPoistaEi kannata nähdä televisiota ihan noin mustavalkoisena. Ylen HD-kanavilla, antenniverkossa kaistanleveys on 8 Mbps (ajoittain jopa 10 Mbps), ja minusta se voittaa Youtuben ja Areenan selvästi. Lomitus ei vaikuta niin paljon, että se kumoaisi leveämmän kaistan tuoman edun.
Tietysti on erityistapauksia, johon netti mukautuu paremmin. Esim. Twitch tukee 60 fps -lähetystä, koska se sopii toimintapeleille. Netflix panostaa sen sijaan tarkkuteen, koska elokuvia ei yleensä tehdä 60 fps -muotoon. Toiseksi, jos kärsii sairaudesta, esim. epilepsiasta tai kuuroudesta, niin tälle voi sopia paremmin jokin nettipalvelu kuin tv.
Minun tuttavapiirissä televisio voi erittäin hyvin.