Ylen radiossa vietettiin 20.11.2016 salaliittojen iltaa. Tallenne 2,5 tunnin ohjelmasta löytyy Yle Areenasta.
Illan ohjelmassa kuuntelijat soittivat lähetykseen ja kertoivat heitä askarruttaneista salaliitoista tai muista epäilyttävistä tapahtumista. Toimittajat Jukka Mikkola ja Perttu Häkkinen (joka on tehnyt kirjankin aiheesta, Valonkantajat) olivat valmistautuneet iltaan hyvin ja tunsivat eri salaliittoteorioiden taustat kiitettävästi. Siitä huolimatta ohjelmalla oli lähinnä psykologista merkitystä, sillä lopullisia faktoja on vähän ja toinen toistaan hurjempia tarinoita sitäkin enemmän. Se, että soittajan mielestä Marilynin tai JFK:n kuolemassa täytyi olla jotain salattavaa, ei millään tavalla todista, että niin olisi ollut.
Illan mittaan käsiteltiin mm. Hitlerin pakenemista Argentiinaan ja Etelänapamantereelle, Elviksen ja Marilyn Monroen kuolemaa, Estonian uppoamista, Alaskan HAARP-asemaa, Palmen ampumista, Paul McCartneyn vaihtoa toiseen henkilöön, JFK:n salamurhaa ja kuuhun laskeutumista. Yllättäen 9/11-salaliittoa ei käsitelty lainkaan, vaikka siihen liittyy lähiaikojen suurimpia salaliittoepäilyjä.
Muutama asia kiinnitti huomioni. Arkistosta kuultiin (42 minuutin kohdalla) ensimmäinen radiouutinen JFK:n ampumisesta. Toimittaja siteeraa silminnäkijää, jonka mukaan laukaukset tulivat kukkulalta alikäytävän itäpuolelta. Tämä ensikäden tieto olisi merkittävä, ellei samalla kerrottaisi JFK:n tarttuneen rintaansa kolmen laukauksen uhrina. Tiedot eivät selvästikään olleet kovin luotettavia. Jussi Himangan raportti kello 14.25 paikallista aikaa on silti kiinnostavaa kuultavaa.
Saska Saarikoski kirjoitti Hesarissa äskettäin, että salaliitot ovat paljon uskottua vaatimattomampia. Hän sanoo päässeensä kurkistamaan vallan kulissien taakse ja sanoo: "Huonoja uutisia: vallan kulissien takana ei ole mitään". Toteamus herättää toimittajassa epäuskoa (52 min), mutta itse uskon sen hyvin. Suurten maailmantapahtumien takana on usein sattumia tai henkilökohtaisia valintoja, ei suurta suunnitelmaa tai laajaa salaliittoa.
Toisaalta Watergate ja Iran-Contra-skandaali osoittivat, että joskus pinnan alla todellakin on tapahtumia, joita kukaan ei elokuvassa uskoisi.
Erään teorian mukaan natsit pakenivat sodan jälkeen Etelänapamantereelle. Kiinnostavaa kyllä, amerikkalainen amiraali Richard Byrd kertoi lentäneensä etelänavan läpi ja tulleensa ulos pohjoisnavalta (1 h 08 min). Byrdin lennoista liikkuu monia tarinoita, hänen väitetään tavanneen mm. lentäviä lautasia. Arvostetun amiraalin kertomaa ei voi ohittaa ihan höpö-höpönä.
Kuuhun laskeutumisesta on paljon epäilyjä ja asiantuntevalta kuulostavan (töissä IBM:llä, Compaqilla ja Dellillä) soittajan (1 h 17 min) mielestä suora videolähetys kuusta olisi ollut teknisesti mahdoton. Lähetetty filmimateriaali oli aikansa propagandaa. Itse laskeutumista hän ei kiistä.
Keijo Parkkunen sai 1960-luvun lopussa Speden uskomaan teoriansa, jonka mukaan jääkautta ei koskaan ollutkaan (1 h 39 min). Spede teki aiheesta elokuvan, mutta kun se piti esittää televisiossa 70-80-lukujen vaihteessa, ohjelmapäällikön luokse marssi joukko geologeja jotka estivät esityksen, eikä kukaan ole koskaan nähnyt leffaa. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä tässä oikeasti on tapahtunut.
Kohdassa 1 h 52 min kuullaan radioarkiston äänite vuodelta 1971, jossa Heinolan kuuluisan ufo-tapauksen (ns, Imjärven ufo 7.1.1970) silminnäkijä Aarno Heinonen kertoo kokemuksistaan. Hän kohtasi hiihtokaverinsa kanssa lentävän lautasen ja humanoidin, joka mm. otti hänen lantiostaan kiinni kaksin käsin.
Tähän liittyen kohdassa 2 h 17 min ohjelmaan soittaa Leena Vilponen. Hän oli vuorossa sairaanhoitajana poliklinikalla, johon Heinonen tuotiin. Vilponen kuvaa, miten Heinonen oli aidosti hämmentynyt ja liikkui oudosti. Jotain oli selvästi tapahtunut. Vilponen tiivistää muistonsa sanoihin "maailmassa on vielä paljon, jota ei tiedetä".
Niinpä.
Mutta mihin ufot ovat hävinneet? Nyt kaikkialla olisi kameroita, joilla kuvata ja netti, jossa levittää havaintoja. Onkohan ufojen katoamisenkin taustalla salaliitto?
Illan ohjelmassa kuuntelijat soittivat lähetykseen ja kertoivat heitä askarruttaneista salaliitoista tai muista epäilyttävistä tapahtumista. Toimittajat Jukka Mikkola ja Perttu Häkkinen (joka on tehnyt kirjankin aiheesta, Valonkantajat) olivat valmistautuneet iltaan hyvin ja tunsivat eri salaliittoteorioiden taustat kiitettävästi. Siitä huolimatta ohjelmalla oli lähinnä psykologista merkitystä, sillä lopullisia faktoja on vähän ja toinen toistaan hurjempia tarinoita sitäkin enemmän. Se, että soittajan mielestä Marilynin tai JFK:n kuolemassa täytyi olla jotain salattavaa, ei millään tavalla todista, että niin olisi ollut.
Illan mittaan käsiteltiin mm. Hitlerin pakenemista Argentiinaan ja Etelänapamantereelle, Elviksen ja Marilyn Monroen kuolemaa, Estonian uppoamista, Alaskan HAARP-asemaa, Palmen ampumista, Paul McCartneyn vaihtoa toiseen henkilöön, JFK:n salamurhaa ja kuuhun laskeutumista. Yllättäen 9/11-salaliittoa ei käsitelty lainkaan, vaikka siihen liittyy lähiaikojen suurimpia salaliittoepäilyjä.
Muutama asia kiinnitti huomioni. Arkistosta kuultiin (42 minuutin kohdalla) ensimmäinen radiouutinen JFK:n ampumisesta. Toimittaja siteeraa silminnäkijää, jonka mukaan laukaukset tulivat kukkulalta alikäytävän itäpuolelta. Tämä ensikäden tieto olisi merkittävä, ellei samalla kerrottaisi JFK:n tarttuneen rintaansa kolmen laukauksen uhrina. Tiedot eivät selvästikään olleet kovin luotettavia. Jussi Himangan raportti kello 14.25 paikallista aikaa on silti kiinnostavaa kuultavaa.
Saska Saarikoski kirjoitti Hesarissa äskettäin, että salaliitot ovat paljon uskottua vaatimattomampia. Hän sanoo päässeensä kurkistamaan vallan kulissien taakse ja sanoo: "Huonoja uutisia: vallan kulissien takana ei ole mitään". Toteamus herättää toimittajassa epäuskoa (52 min), mutta itse uskon sen hyvin. Suurten maailmantapahtumien takana on usein sattumia tai henkilökohtaisia valintoja, ei suurta suunnitelmaa tai laajaa salaliittoa.
Toisaalta Watergate ja Iran-Contra-skandaali osoittivat, että joskus pinnan alla todellakin on tapahtumia, joita kukaan ei elokuvassa uskoisi.
Erään teorian mukaan natsit pakenivat sodan jälkeen Etelänapamantereelle. Kiinnostavaa kyllä, amerikkalainen amiraali Richard Byrd kertoi lentäneensä etelänavan läpi ja tulleensa ulos pohjoisnavalta (1 h 08 min). Byrdin lennoista liikkuu monia tarinoita, hänen väitetään tavanneen mm. lentäviä lautasia. Arvostetun amiraalin kertomaa ei voi ohittaa ihan höpö-höpönä.
Kuuhun laskeutumisesta on paljon epäilyjä ja asiantuntevalta kuulostavan (töissä IBM:llä, Compaqilla ja Dellillä) soittajan (1 h 17 min) mielestä suora videolähetys kuusta olisi ollut teknisesti mahdoton. Lähetetty filmimateriaali oli aikansa propagandaa. Itse laskeutumista hän ei kiistä.
Keijo Parkkunen sai 1960-luvun lopussa Speden uskomaan teoriansa, jonka mukaan jääkautta ei koskaan ollutkaan (1 h 39 min). Spede teki aiheesta elokuvan, mutta kun se piti esittää televisiossa 70-80-lukujen vaihteessa, ohjelmapäällikön luokse marssi joukko geologeja jotka estivät esityksen, eikä kukaan ole koskaan nähnyt leffaa. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä tässä oikeasti on tapahtunut.
Kohdassa 1 h 52 min kuullaan radioarkiston äänite vuodelta 1971, jossa Heinolan kuuluisan ufo-tapauksen (ns, Imjärven ufo 7.1.1970) silminnäkijä Aarno Heinonen kertoo kokemuksistaan. Hän kohtasi hiihtokaverinsa kanssa lentävän lautasen ja humanoidin, joka mm. otti hänen lantiostaan kiinni kaksin käsin.
Tähän liittyen kohdassa 2 h 17 min ohjelmaan soittaa Leena Vilponen. Hän oli vuorossa sairaanhoitajana poliklinikalla, johon Heinonen tuotiin. Vilponen kuvaa, miten Heinonen oli aidosti hämmentynyt ja liikkui oudosti. Jotain oli selvästi tapahtunut. Vilponen tiivistää muistonsa sanoihin "maailmassa on vielä paljon, jota ei tiedetä".
Niinpä.
Mutta mihin ufot ovat hävinneet? Nyt kaikkialla olisi kameroita, joilla kuvata ja netti, jossa levittää havaintoja. Onkohan ufojen katoamisenkin taustalla salaliitto?