Se, että viimeiseksi osavaltioksi jäi Connecticut, joka on vajaan tunnin ajomatkan päässä JFK:n lentokentästä, oli puhdasta sattumaa. Käytyäni eri syistä noin kymmenessä osavaltiossa suunnittelin tarkoituksella muutaman autoloman kiertämään harvinaisempia paikkoja. Arkansas, Nebraska, Montana ja Pohjois-Dakota ovat alueita, joihin kukaan ei joudu vahingossa (ja harva edes tarkoituksella). Kesken kaiken herännyt idea kuvata osavaltioiden rajalla olevat tervetulokyltit mutkisti projektia, koska piti käydä muutamassa osavaltiossa uudelleen vain kyltin vuoksi.
Alun perin kiinnostukseni USAhan heräsi työmatkoilla. Näin, miten monipuolinen ja kiehtova maa USA on, jolloin syntyi halu nähdä loputkin -- ja nimenomaan autolla, sillä USA on kuin tehty autoilua varten. Autolla pääsee joka paikkaan, samoin majoittuminen ja ruokailu on suunniteltu autoilijoita varten. Bensa on edullista, mutta toisaalta etäisyydet ovat pitkiä. Esimerkiksi Teksasin osavaltio on pinta-alaltaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. Ja osavaltioita on tosiaan 50 kappaletta. Alaska ja Havaiji vaativat erilliset matkat (Tiesitkö muuten, että Alaskan pääkaupunki on osavaltioiden pääkaupungeista ainoa, johon ei voi ajaa autolla? En minäkään).
Suomalaiset tuntevat USAsta lähinnä New Yorkin ja Los Angelesin, ja luulevat sen jälkeen tietävänsä jotain Yhdysvalloista. Todellinen USA avautuu valtavana panoraamana näiden kaupunkien välissä, ja sen todellisuus on aika lailla erilainen kuin tv-sarjojen ja elokuvien välittämä kuva antaa ymmärtää.
Autoilemalla eri puolilla Yhdysvaltoja olen saanut pintapuolisen käsityksen maasta. Sen perusteella uskallan sanoa vain, että kaikki yleistykset ovat vaarallisia, koska maa on niin tavattoman laaja ja monimuotoinen. Eurooppalaisen vapaamielinen Kalifornia ja Itärannikko ovat kuin eri planeetalta maatalous- ja teollisuusvaltaisiin osavaltioihin verrattuna. Siksi suomalaisten ja etenkin median on ollut vaikea ymmärtää Trumpin suosiota, mikä kertoo enemmän mediasta kuin Trumpista.
Trump on vahvoilla New Hampshiressa. |
Monument Valley - monesta elokuvasta tuttu maisema Utahin ja Arizonan rajalla. |
Näissä maisemissa autoilijan sielu lepää (Joshua Tree Natural Park, Kalifornia). |
Seuraavassa vielä muutama sekalainen havainto.
USA on lähes tyhjä
Suurin osa USAsta on autiota, melkeinpä tyhjää. Autiomaata, metsää ja valtavia peltoja on silmänkantamattomiin. Monet pienet kylät ovat autioituneet asukkaiden muutettua kaupunkeihin. Jälkeensä he ovat jättäneet hylättyjä bensa-asemia, rapistuvia ruokapaikkoja ja ränsistyneitä taloja.
Hylätty taukopaikkarakennus Alabamassa. |
Loputtomasti ei mitään Oklahoman ja Kansasin rajalla. |
Intiaanisodat
Eurooppalaisten mamujen tullessa alkoivat konfliktit paikallisen väestön kanssa. Tämä vaihe ei ole mitenkään kunniakas Yhdysvaltojen historian kannalta, olivathan monet mamuista seikkailijoita tai suoranaisia rikollisia, jotka olivat jättäneet kaiken taakseen lähtiessään aloittamaan uutta elämää rapakon toisella puolella.
Fighting terrorism since 1492 (Tuba City, Arizona). |
Intiaanisotien traagisimmat tapahtumat sattuivat Oklahoman ja Coloradon alueilla, eivätkä ne olleet mitään taisteluita vaan raukkamaisia terrori-iskuja. Washitan verilöylyn (1868) paikalla on nyt muistomerkki, jonka kommenttiseinä kertoo, ettei kaikkea historiaa opeteta kouluissa vieläkään.
"I honestly never knew any of these acts and coming here just blew my mind". |
Aggressiivinen liikenne
Autojen suuri määrä ja vähäinen joukkoliikenne tuottavat valtavia liikenneruuhkia. Los Angelesin sadan kilometrin taajama-alue on yhtä jonotusta, liikennevaloissa seisomista ja iltaisin viiden kaistan leveydeltä seisovia ruuhkia. Työmatkaliikenne syö monta tuntia päivästä. Jep, avoautot ovat hienoja ja Tyynen valtameren rantatie houkutteleva, mutta näissä oloissa autosta on enemmän haittaa kuin iloa.
Jonojen vastapainoksi maanteillä ajetaan reippaasti ja aggressiivisesti. Kaistaa vaihdetaan viime tipassa ja monta kertaa peräkkäin, mikä johtaa helposti onnettomuuksiin. Myös isot rekat ajavat ronskisti eivätkä arkaile ohituksia ahtaissakaan paikoissa tai pienillä nopeuseroilla.
Yksi perustelu robottiautojen kehittämiselle on liikennekuolemien vähentäminen. Vaihtoehtona olisi opettaa amerikkalaiset ajamaan.
Bensan hinta vaihtelee suuresti osavaltiokohtaisista veroista johtuen. Tänä syksynä alimmat näkemäni hinnat olivat selvästi alle kaksi taalaa gallonalta (3,8 litraa), mikä vastaa noin 0,45 euroa litralta. Halpuus on kuitenkin näennäistä, sillä etäisyydet ovat pitkiä ja kaikkialle on lähes pakko mennä autolla. Polkupyörä, kävely tai julkinen liikenne (metro) ovat vaihtoehtoja vain joissain kaupungeissa.
USA on täynnä sääntöjä
Suomalaiset kuvittelevat usein, että vapaa USA on vastakohta Suomen ylisääntelylle. Todellisuus on jotain muuta, sillä sääntöjä ja rajoituksia riittää. Lait vaihtelevat osavaltiokohtaisesti, mutta myös piirikuntien (county) välillä on eroja, etenkin alkoholin myynnissä. Esimerkiksi Arkansasissa valtava Wall-Mart-tavaratalo ei myynyt edes olutta, koska se oli piirikunnassa kielletty; naapurikylässä myynti oli taas sallittua.
Polttopuiden tuominen osavaltioon kielletty. |
Roskaaminen kielletty 10 000 dollarin sakon uhalla. |
New Mexicon kaupunkialueella ei saa pyhänä myydä edes olutta. |
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta
"Matkustan ulkomaille oppiakseni tuntemaan kotimaata", sanoi joku ja oli oikeassa. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on viime aikoina arvosteltu pahoinvointiyhteiskunnaksi ja on kysytty, mitä sana edes tarkoittaa. USAssa liikkuessa meille tuttu termi avautuu uudella tavalla. Hyvinvointiyhteiskunta on sitä, ettei kenenkään tarvitse työntää ostoskärryjä suurkaupungin kadulla ruokaa etsien eikä nuoren äidin ei tarvitse kerjätä liikennevaloissa vauva sylissään rahaa autoilijoilta.
Yksityinen, läpikaupallinen terveydenhuolto on johtanut siihen, että joka kolmas tv-mainos liittyy lääkkeisiin tai sairaaloihin. Hymyilevät asiantuntijalääkärit lupaavat parasta hoitoa ja uusinta teknologiaa syöpäsi hoitoon – tietenkin vain, jos vakuutuksesi hyväksyy sen. Potilaat kehuvat saaneensa elämänilonsa ja liikkumiskykynsä takaisin. Lääkitystä mainostetaan jokaiseen vaivaan.
Ehkä hyvinvointiyhteiskuntaan voi laskea myös sivistyksen. USAssa riittää, että tuntee oman piirikunnan asiat, miksi vaivata päätään osavaltion saati jonkin merentakaisen vieraan valtion asioilla? Eurooppalainen voi kummeksua tällaista ajattelua, mutta kuinka moni meistä tuntee USAn asioita? Kuinka moni osaisi sijoittaa kartalle Wyomingin, Rhode Islandin tai edes New Hampshiren?
Kansan tietämättömyyttä on käytetty härskisti hyväksi tämän syksyn vaaleissa. Pari viikkoa sitten käydessäni televisiossa pyöri runsaasti tuleviin vaaleihin (muihinkin kuin presidenttiin) liittyviä mainoksia. Yksikään ei kehunut omaa ehdokasta, kaikissa keskityttiin kilpailevan ehdokkaan haukkumiseen ja tämän virheiden listaamiseen.
Armeijan vaikutus näkyy kaikkialla
Sotateollisuuden suuri merkitys ja armeijan vaikutusvalta näkyy kaikkialla. Varuskunnat ja asetehtaat ovat monissa kaupungeissa suurin työllistäjä, joten niillä on myös poliittista valtaa. Aseriisunta olisi kauhistus ja johtaisi laajaan työttömyyteen. Moottoriteitä ja siltoja on omistettu eri sotien veteraaneille. Palkka-armeija houkuttelee uusia työntekijöitä näyttävillä mainoksilla.
Merijalkaväen mainos. |
Drone-valmistaja yhteisönsä palveluksessa. |
"Proud military" - sinun kuvasi tähän. |
"Terveuloa kotiin, sotilaat" |
Kaiken kaikkiaan USA on valtavan iso maa, jota on helppo suositella autolla liikkuvalle matkaajalle – kunhan jaksaa istua autossa ja muistaa välttää suurkaupunkeja. Ystävälliset ihmiset kruunaavat upeiden maisemien ja lukemattomien luonnonpuistojen tuottamat elämykset.
Väitetään, että henkilökunta on ystävällistä vain juomarahojen vuoksi. Se ei pidä paikkaansa. Välittömyys on sisäsyntyistä. Se voi olla pinnallista -- mutta hei, pinnallinenkin ystävällisyys on parempaa kuin suomalainen syvällinen jurous.
Lisää matkavalokuvia Kuvat.fi-galleriassa.
Olen itsekin huomannut, että Yhdysvalloissa ihmiset eivät ota sääntöjä kovin vakavasti. Johtuu varmaan juuri siitä, että sääntöjä on joka paikassa niin paljon. Ilmeisesti sakot esim. roskaamisesta on suuria, jotta ihmiset ottaisivat asian vakavasti. Asian huomaa myös ulkomailla, jossa jenkkituristit viisveisaavat erilaisista kielloista.
VastaaPoista"jossa ratsuväki tuhosi ystävällismielisen intiaanikylän, jonka asukkaista 2/3 oli naisia ja lapsia" Onkohan USAlaisilla tämä veressä? Kuulostaa ihan My Lai -verilöyylytä reilu 100v tuon jälkeen.
VastaaPoistaLait kannattaisi ottaa vakavasti, koska rangaistukset ovat ankaria. Esim. entinen edustajainhuoneen puhemies on vankilassa strukturoinnista, eli rahojen nostamisesta omalta tililtä (suurissa määrissä, mutta pienissä erissä). Lakeja on niin paljon että niitä on tavallisen kansalaisenkin vaikea olla rikkomatta.
VastaaPoistaTrumpin suosio johtuu varmaankin köyhien ihmisten protestista. Mutta Trump on mielestäni vaarallisen tasapainoton ihminen presidentiksi. Saa nähdä miten käy.
Kuinka moni muistaa, että Alaska ja Suomi ovat olleet osa samaa valtiota?
VastaaPoistaHyvä pointti - ajatella, että joskus Suomesta on voinut matkustaa Alaskaan joutumatta ulkomaille!
VastaaPoistaOlipa kiva matkakertomus! Ja kivat kuvat, erityisesti kylttigalleria on hauska. Kiitos blogi-isännälle.
VastaaPoista(Ihmislajiin kuuluvaisuutta todistaessa katukylttitunnistustehtävässä on ilmiselvien kylttien lisäksi yhdessä kuvassa liikennemerkki. Eikö se katukyltti? Merkitsin sen kyltiksi ja sain toisenkin tunnistustehtävän.)
VastaaPoistaTunnistustehtävät tulevat Googlelta eivätkä näy kirjautumisen vuoksi minulle lainkaan, joten niihin en osaa ottaa kantaa.
VastaaPoistaIlmavoimien tukokohtien sirotteluun ympäri maata on periaattessa kaksi syytä: Kepuilu ja kansalliskaarti.
VastaaPoistaPoliitikot haluavat tietenkin pitää kiinni äänestysalueensa hyvistä työnantajista, ilmavoimien tukikohta työllistää suoraan ja välillisesti valtavan määrän väkeä. Tukikohdan sulkeminen virkakauden aikana olisi takuuvarma kuolinisku kenen tahansa poliitikon uralle.
Ilmavoimissa kansalliskaartin toiminta on aktiivista, siellä on paljon liikennelentäjiä jotka palvelevat viikoista - kuukauteen parin vuoden välein. Samoin kenttähenkilöstöä kutsutaan riviin ihan säännöllisesti. Kai se on kätevää ylläpitää sotilaslentokenttiä ympäri maata kun kerran ammattihenkilöstökin on siroteltu ympäriinsä.
Wow, aikamoinen saavutus! Mielenkiintoisia havaintoja ja kiinnostavaa juttua, kiitokset.
VastaaPoistaAmerikan puolustusjärjestelmää - kuten muidenkaan isojen maiden puolustusjärjestelmiä - ei ole suunniteltu vain ulkoisen uhan varalle. Ennen kaikkea ne on suunniteltu sisäisten uhkien varalle. Armeijoiden ensisijainen tehtävä kaikkialla maailmassa on ylläpitää maan sisäistä järjestystä ja estää jo olemassaolollaan esimerkiksi vallankaappausten uhkaa. Jos on tiedossa, että armeija on lojaali nykyiselle päättäjäkunnalle, ei vallankaappauksia edes yritetä tehdä kuin vaalien kautta. Jos tilanne on toinen, kuten joissain maissa on käynyt, ja armeija vaihtaa puolta, sisäinen vallanpitäjä saattaa vaihtua aika helpostikin. Nykyisenä digiaikanakin valtiovaltaa on hankala pitää hallussaan, jos armeija tukeekin jotain muuta vallanpitäjää. Poliisijärjestelmien laajentumisen myötä poliisi huolehtii nykyään joiltain osin samasta tehtävästä kuin mikä armeijoiden tehtävä on ollut vuosisatojen ja vuosituhansienkin ajan, mutta vain joiltain osin. Vasta armeijoiden toissijainen tehtävä on varautuminen rajojen ulkopuolelta tuleviin uhkiin.
VastaaPoistaYmmärrän kansalliskaartin monet varikot tätä taustaa vasten, mutta ilmavoimien tukikohdat pommittajineen menevät yli. Eivät ne edes sovellu lähialueilla käytettäviksi. Kyse täytyy olla aluepolitiikasta ja armeijan PR-toiminnasta.
VastaaPoistaAmerikassa on moni suomalainenkin pitänyt lakeja vitsinä ja joutunut pahoihin ongelmiin viranomaisten kanssa. Siellä tulee helposti linnatuomio suomalaiselle. Muistetaan myös että virkamiehen vastustaminen ja loukkaaminenkin ovat jo rikoksia.
VastaaPoista>Tiesitkö muuten, että Alaskan pääkaupunki on
VastaaPoista>osavaltioiden pääkaupungeista ainoa,
>johon ei voi ajaa autolla? En minäkään.
Lisäys: myöskään Hawaijin pääkaupunkiin Honoluluun ei voi ajaa autolla.
Jep, mutta useimmat tietävät Havaijin olevan saari - harva tietää, että myös Alaskan pääkaupunki on saaressa, ja vieläpä niin kaukana, ettei sinne ole edes siltoja.
VastaaPoistaKorjaan vielä muutaman epätarkkuuden ettei lukjoille jää väärää kuvaa asiasta.
VastaaPoistaAlaskan pääkaupunki Juneau ei ole saaressa vaan tukevasti Pohjois-Amerikan mantereella. Lähin tie on joko Hainesissa tai Skagwayssä, n. 70-80 km linnuntietä. Tien puuttuminen johtuu todennäköisesti siitä että kaupunki on rannikolla isojen vuorten ympäröimänä. Tien rakentaminen olisi todennäköisesti liian kallista hyötyihin nähden. Juneauhun pääsee autolla, tosin välillä täytyy laittaa auto lauttaan (laivaan).
Voisin itse kuvitella, että ilmavoimien tukikohtien hajasijoituksessa on kyse myös strategiasta. Sataa tukikohtaa siellä täällä on vaikeampaa tuhota kuin paria kolmea jättitukikohtaa.
VastaaPoistaTietenkin asia on vähän niinkin, että ilmavoimien on helpompi harjoitella harvaan asutulla alueella ja toisaalta on myös varmaan aika lailla sama, missä jotkin strategiset pommikoneet USAn alueella sijaitsevat. Niillähän voi joka tapauksessa lentää toiselle puolelle maapalloa.
Alaskan pääkaupunki Juneau ei ole saaressa vaan tukevasti Pohjois-Amerikan mantereella.
VastaaPoistaOlet tietenkin oikeassa, Juneaun edustalla on tosin Douglas-saari (West Juneau) mutta asutus on pääasiassa mantereen puoleisella kaistaleella. Juuri tämä tekee asian vielä erikoisemmaksi. Ja valtatie 7 on vain suora pätkä, joka alkaa tyhjästä ja loppuu tyhjään. Kiinnostavan erikoinen paikka! Isot risteilyalukset pysähtyvät kaupungissa.
Alaska on mielenkiintoinen osavaltio. Asukkaita yhteensä vain n. 700.000. Juneau on Alaskan kolmanneksi suurin kaupunki! asukkaita 30.000. Alaskan 10 suurinta kaupunkia asukaslukuineen ovat:
VastaaPoistaAnchorage 291826
Fairbanks 31535
Juneau 31275
Sitka 8881
Ketchikan 8050
Wasilla 7831
Kenai 7100
Kodiak 6130
Bethel 6080
Palmer 5937
Alaskassa on erikoista sekin, ettei osavaltiossa ole kuin yksi iso tie, joka vie Anchoragesta pohjoiseen (Fairbanksiin ja edelleen kapeana Prudhoe Bayhin) ja etelässä Homer-nimiseen kylään (johon itsekin ajoin). Fairbanksista tie jatkuu Kanadaan ja edelleen USA:han asti. Matkaa ajamalla Anchoragesta Seattleen tulisi 2263 mailia - siinäpä oikein seikkailureitti!
VastaaPoista