"Uberin varustama kuljettajaton rekka teki ensimmäisen kaupallisen kuljetuksen toimittamalla täyden lastin olutta 190 kilometrin matkan Coloradossa".
Kauppalehden uutinen lokakuun lopussa sai hieraisemaan silmiä -- onko tekniikka jo näin pitkällä?
No, ei ollut. Jutussa kerrottiin, että kuljettaja oli mukana ja ohjasi rekan ensin moottoritielle ja aikanaan sieltä pois. Rekka kulki itsekseen vain moottoritiellä, aikaisin aamulla kun liikennettä oli vähän ja sää oli hyvä. Kaiken lisäksi rekka kulki poliisisaattueessa. Kyseessä oli lähinnä Uberin mainostemppu, sillä rekassa käytettiin sen kesällä ostaman Otto-yhtiön teknologiaa.
Ei olla vielä lähelläkään tilannetta, jossa panimo voisi lähettää 50 000 tölkin olutlastin ilman ihmiskäden ohjausta muun liikenteen sekaan ja olettaa sen päätyvän ehjänä perille. Tahtotila on kuitenkin kova, sillä kuljettajan poistaminen säästäisi palkkakustannuksia, mutta ennen kaikkea se tehostaisi kuljetuksia. Robotti kun ei tarvitse lepoaikoja eikä kahvitaukoja.
Yhdysvalloissa rekkamiesten kohtalo kiinnostaa monia, sillä American Trucking Associationsin mukaan
kuskeja on maassa peräti kolme miljoonaa. Rekkakuski on miesten yleisin ammatti. Jos robotisaatio tekee heidät työttömäksi, Trump saa lisää ääniä ja kehityksellä tulee olemaan muitakin yhteiskunnallisia vaikutuksia.
 |
| Drivers wanted - tällä hetkellä rekkakuskeista on pulaa. |
Tällä hetkellä tilanne on päinvastainen: rekkakuskin ammatti on raskas ja tylsä, joten alalla on 48 000 kuljettajan vaje. Monen rekan perässä lukeekin puhelinnumero ja uusia kuljettajia houkutteleva teksti. Mikäli tekninen kehitys jatkuu nykyisellään, jonain päivänä kysyntä hiipuu ja koulutuksen tulisi ennakoida käänne hyvissä ajoin. Mutta milloin olemme niin pitkällä?
"Tulevaisuudessa rekkakuskista tulee lähinnä apukuljettaja, joka ajaa rekkaa kaupunkialueilla, ja moottoritielle päästyä luovuttaa ohjauksen automatiikalle... kuljettaja säilyy rekassa nähtävissä olevan tulevaisuuden ajan", sanoi Otto-yhtiön perustaja ja pääjohtaja Bloombergin haastattelussa. Automatiikan ansiosta kuljettaja voi levätä matkan aikana, mikä tekee ajosta turvallisempaa ja yhtiölle taloudellisempaa.
 |
| Iowa 80, maailman suurin rekkaparkki Walcotissa, Iowassa. |
Täysin automaattista rekkaa saamme odottaa vielä pitkään, kenties vuosikymmeniä -- sillä ajaminen ei ole pelkkää tekniikkaa vaan sosiaalista toimintaa. Moottoriteiden ja kaupunkien verkostossa rekan on jonotettava ulos liittymistä ja vaihdettava kaistoja yhteistyössä muiden autojen kanssa. Tällaisen vuorovaikutuksen ohjelmointi tuntuu likipitäen mahdottomalta. Jos itse jonottaisit ruuhkassa kaistavaihtoa, tekisitkö tilaa robottirekalle? Amerikassa jonot ovat pitkiä ja autoilijat siksi itsekkäitä.
 |
| Näillä Nevadan teillä osaa ajaa robottikin. |
Nevadan autiomaassa tiet ovat viivasuoria ja tilaa riittää, mutta sielläkin voi sattua yllätyksiä. Keskellä ei-mitään tulee vastaan poliisiauto väärää kaistaa ja komentaa kaikki autoilijat ajamaan pientareelle. Onkohan Teslan autopilotti ohjelmoitu tällaisen tilanteen varalta?
 |
| Mitähän robottiauto tuumaisi tästä? |
Suomessa ongelmana ovat talvet, jolloin lumi peittää kaistat ja liikennemerkit.
 |
| Uudenmaankatu helmikuussa on vaikea paikka ihmiskuskillekin. |
Todennäköisesti rekkakuskit säilyttävät työnsä vielä pitkään, vaikka automatiikka helpottaakin ajamista. Automaattisille rekoille saatetaan myös varata kokonaan omia kaistoja tai teitä, vähän kuten HOV-kaistat (High Occupancy Vehicle, vähintään kaksi ihmistä henkilöautossa) nykyään.
Turvallisuus on yksi robottirekkoja puoltava tekijä, ainakin teoriassa. USA:n tilastojen mukaan rekka on osallisena joka 10. onnettomuudessa (enkä yhtään ihmettele nähtyäni miten aggressiivisesti ne ajavat). Vuonna 2014 rekkakolareissa kuoli yli 3600 ihmistä. Tilasto ei kuitenkaan kerro, kuinka usein syy oli rekan ja kuinka usein henkilöauton, tai kuinka moni onnettomuuksista oli tahallinen itsemurha.
Onkin kiinnostava nähdä, miten robottirekka ohjelmoidaan suhtautumaan tahallisiin kolareihin. Pitäisikö rekan aina väistää vastaantulevaa henkilöautoa, silläkin uhalla että rekka osuu sivullisiin autoihin ja tuottaa syyttömiä uhreja?
Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Miten robottiauto selviää talviliikenteessä, kun lumi tukkii anturit ja pimentää kamerat? Entä tietyömaat, joissa on ajettava sulkuviivojen yli ja väärällä kaistalla?
 |
| Miten robottiauto hahmottaisi tämän työmaan? |
Tesla edustaa tämän päivän kehittyneintä autopilottia. Yksi parhaista Youtube-videoista on kuljettajan kommentoima
45 minuutin työmatka, josta autopilotti hoitaa 85 % matka-ajasta. Myös Benny Hill -musiikin säestyksellä pyörivä
nopeutettu video on hauska. Pian julkistettavan uuden autopilottiversion pitäisi olla entistä parempi. Ensimmäiset 80 prosenttia autolla ajamisesta ovat helppoja, mutta ne loput 20 prosenttia ovatkin sitten hyvin vaikeita. Robottiautolta vaadittava osaaminen kasvaa ekspontentiaalisesti pyrittäessä kohti 100 prosenttia.
Insinöörien unelma täysin autonomisesta autosta voi osoittautua saavuttamattomaksi unelmaksi, mutta se ei haittaa. Asiakkaat ja yhteiskunta hyötyvät paljon enemmän automaatti- ja turvaominaisuuksien kehittymisestä sekä liikenteen kokonaisuuden hallinnasta.
 |
| Yle TV-uutiset tänään 28.11.2016 |
Älykäs liikenne on matka, jonka lopussa häämöttävät tämän hetken taikasanat: robotisaatio ja digitalisaatio. On mediaseksikästä ennustaa rekkakuskien joukkotyöttömyyttä ja jopa autoilun kieltämistä ihmisiltä, mutta todellisuus tulee olemaan arkisempi -- ainakin lähimmän vuosikymmenen ajan.
Lisäys 2.12.2016: Yhdysvalloissa kuluttajajärjestö
vaatii Teslaa lopettamaan autopilotin mainostamisen. Teslan markkinointi lupaa enemmän kuin mihin tekniikka vielä pystyy.
Siirtymävaihe ihmiskuskeista robottiautoihin on hankalaa. Ja siirtymävaihehan saattaa kestää vuoden, kymmenen vuotta tai vuosisadan.
VastaaPoistaSitten jos/kun kaikki liikenne toimii automaattisesti niin koneet synkronoivat liikkumisensa suhteessa toisiinsa, ei tarvita turvavälejä kun moottoritielläkin kaikki ajoneubot osaatat kiihdyttää ja jarruttaa samaan aikaan.
Vaikea veikata kummalle siirtymävaihe aiheuttaa enemmän vaikeuksia: ihmiskuskeille robottien seassa, vai robottikuskeille ihmisautoilijoiden seassa.
"Sitten jos/kun kaikki liikenne toimii automaattisesti niin koneet synkronoivat liikkumisensa suhteessa toisiinsa..."
VastaaPoistaSuuri muutos tapahtuu varmasti juuri tässä. Vaikka tekoäly korvaakin työtä, myös tietoliikenne ja anturitekniikka tekee mahdolliseksi etäohjauksen. (Ohjauslaitteisto on jo nykyään osittain epäsuora, sähköistetty.) Ammattikuljettajan ei tarvitse enää ajaa samaa autoa kaikkialla, vaan hän voi hallitaan autoryhmää tietyllä, tutulla alueella. Kuljettaja voi erikoistua talviselle asutusalueelle, ja hoitaa liikennettä keikkatyönä.
Juniakin kuljettaa ihminen, vaikka raideliikennetilanteen kompleksuus ei ole lähelläkään tieliikenteen tasoa, vähemmän liikkuvia osia joista kaikkien tilanne lienee aika tarkkaan tiedossa.
VastaaPoistaMeriliikenteen automatisointia on myös pohdittu varsin pitkään, tuloksetta. Merellä ei ole kaistoja, vastaantulevaa, sivuavaa tai risteävää liikennettä saatikka nopeusrajoituksia. Tässähän olisi pätevälle automaattiohjausjärjestelmälle hyvä tilaisuus osoittaa automaattiliikenteen edut. Ja edelleen siis paljon helpommassa laskentaympäristössä kuin tieliikenne. Navigoinniksihan tuota tiellä liikkkumistakin kutsutaan, vaikka sanan merkitys lieneekin jo laajentunut. Satamissa ja väylillä tarvitaan asiantuntemusta jota laivallakaan ei ole, eli siis luotseja, tähän ei taida hulluimmatkaan visionäärit sentään ehdottaa google-autosta kehittyvää tekniikkaa.
Kuten ylläolevasta voi tulkita, en usko oikeita automaattiohjaaviaautoja tulevan vielä pitkään aikaan, oikeastaan en usko että niitä tulee koskaan.
Liikenteen mullistaminen alle usean vuosikymmenen on mielestäni mahdotonta. Jo käyttövoiman (bensiini, diesel > kaasu, sähkö) muutoksille on voimakas vastapaine, saati sitten robottiautoihin siirtymisessä. Nykymuotoinen autoilu on historialtaan kutakuinkin yhtenevä ja riippuvainen nykymuotoisen yhteiskuntarakenteen (eli 1900 - luvulla kehittyneen teknologiayhteiskunnan) historian kanssa. Yhteiskunnan muutokset muokkaavat autoilua, jos edes nekään.
Jotenkin jopa näin alan kehitystyön kanssa etäisesti tekemisissä olevana olen siis skeptinen kovin optimistisiin arvioihin robottiautoista. Jos toisaalta sellaisen lähitulevaisuudessa normaaliauton hinnalla saa, niin kyllähän insinööriä kiinnostaa.
Robottiautot ovat mahdollisia, mutta tehtävä on vaikeampi kuin arvaammekaan - kyse ei ole pelkästä tekniikasta. Lisäksi autot vaativat muutoksia liikenteen infrastruktuuriin, mikä on erittäin hidasta. Vertailukohtaa voi hakea vaikka sähköautoista, joiden läpimurtoa on odotettu jo 30 vuoden ajan.
VastaaPoistaOlen usein eri mieltä Petteri Järvisen kanssa, mutta autonomisten autojen suhteen olen harvinaisen samaa mieltä. Täysin automaattinen auto / liikenne on vielä kaukana.
VastaaPoistaOn mediaseksikästä ennustaa rekkakuskien joukkotyöttömyyttä ja jopa autoilun kieltämistä ihmisiltä, mutta todellisuus tulee olemaan arkisempi
Juuri näin. Lisäksi näitä ajatuksia esittävän viher- vasemmiston edustajat esiintyvät yleensä ylimielisesti ja leimaavat tyhmiksi niitä, jotka muuta väittävät. Autonomisten autojen suhteen tulee käymään niin, että asiasta kohkataan aikansa, kunnes se unohtuu. Se steppi, jolla autot saadaan ajamaan itsenäisesti se loputkin 20 prosenttia, on vielä ottamatta ja taitaa olla aika kaukana.
"Tesla edustaa tämän päivän kehittyneintä autopilottia."
VastaaPoistaTuskin edustaa. Tesla ei ole vielä edes aloittanut kamppailua sellaisten ongelmien kanssa, joita Google on yrittänyt ratkoa jo vuosikausia. Google on myös myöntänyt, että hankalaa on. Lähes kaikki onnistuu, mutta ei sitten kuitenkaan, mikä estää järjestelmän käyttöönoton.
Vaikea mitata, mutta Teslan autopilotti on kuitenkin myynnissä ja käytössä eri maissa. Google on pyrkinyt kehittämään autoa, jossa ei olisi ohjauslaitteita lainkaan, ja siksi sen autot ovat rajoitetummassa käytössä (tietääkseni vain Piilaakson alueella).
VastaaPoista"Miten robottiauto selviää talviliikenteessä, kun lumi tukkii anturit ja pimentää kamerat? Entä tietyömaat, joissa on ajettava sulkuviivojen yli ja väärällä kaistalla?"
VastaaPoistaNo, eihän kaikkea voi saada. Yhtä hyvin voisi ihmetellä, miten kännykkä selviää saunassa 120 asteen löylyissä ja sen jälkeen avantoon pulahtamisen? Ja tämän perään todeta, etteivät kännykät tule yleiseen käyttöön vielä vuosiin tämän takia.
Olen huomannut, että uudet tekniikat teilataan usein tämäntapaisilla kommenteilla. Harvoin keksitään mitään "yleistekniikkaa" joka toimii aina ja kaikkialla ja missä olosuhteissa tahansa. Eri ympäristöihin tehdään sinne sopiva oma ratkaisu.
Kuljettajaton rekka tai auto sopii jonnekin muttei joka paikkaan ja kaikkiin olosuhteisiin.
Lentokoneiden autopilottikaan ei taivu aivan kaikkeen.
Ilman kuljettajaa kulkevat junat ja metrokin ovat vaikea asia ainakin Suomessa, vaikka ne kulkevat ikäänkuin "suljetulla alueella". Saati sitten autot.
Väitetään, että tulevaisuudessa ihmisten autoilu tullaan kieltämään turvallisuussyistä ja vain robotit saavat ajaa. Jotta niin kävisi, autojen pitäisi selvitä kaikissa olosuhteissa. Lisäksi sääolot voivat muuttua kesken matkan, jolloin avustettukin ajaminen voi tuottaa ikäviä yllätyksiä.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että ammattikuskeja tarvitaan vielä pitkän aikaa. On niin monia tilanteita, joihin kone ei taivu. Esimerkiksi vaarallisten aineiden lähetys, erilaiset sääolosuhteet ja kaikenmaailman muuttujat vaikuttavat pitkillä matkoilla niin paljon. Hauska muuten lukea, että Yhdysvalloissa on noin hurjasti rekkakuskeja, enpä ole tiennytkään!
VastaaPoista