"Kahdeksan kymmenestä [startup-menestyksestä] olisi Suomessa laittomia", sanoi Risto Siilasmaa SuomiAreenan tilaisuudessa maaliskuussa 2016. Sen jälkeen lause on levinnyt muuallekin, joten on syytä ampua se alas ennen kuin väite alkaa toteuttaa itseään. Ei ole mitään syytä, miksi suomalaisten pitäisi itse kampittaa itseään ja luoda psykologia esteitä sinne, missä niitä ei ole.
Ilmeisesti Siilasmaa viittasi Tekniikka ja Talous -lehden kirjoitukseen 26.12.2015 "Byrokraatti-Suomi tyrmää kahdeksan maailman kymmenestä arvokkaimmasta startupista", jossa sanotaan näin:
"Suomi on disruptiiviselle eli kokonaisen toimialan mahdollisesti mullistavalle startupille vaikea paikka toimia. Kymmenestä maailman arvokkaimmasta listaamattomasta yhtiöstä kahdeksaa voi Suomessa pitää laittomana tai vähintäänkin niiden liiketoiminnan aloittamista juridisesti hyvin raskaana."
Tässä on totta vähintäänkin puolet. Kaikissa länsimaissa lainsäädäntö ohjaa vakiintuneita yrityksiä. Lain tarkoitus on epäilemättä hyvä -- suojella kuluttajaa, ympäristöä ja työntekijöitä -- mutta se tekee toimialoja mullistavien ideoiden toteuttamisen vaikeaksi. Lait muuttuvat paljon hitaammin kuin teknologia, joka juuri kehittyy jättiaskelin. Samalla jokainen eturyhmä puolustaa äänekkäästi omia asemiaan heikennyksiä vastaan. Kukaan ei saisi menettää, kaikkien pitäisi voittaa. Yhtälö on mahdoton.
On helppoa laittaa asioita byroslavian syyksi. Kamux-autoketjun keskeytettyä pörssilistautumisensa poimin Hesarin uutiskommenteista seuraavan helmen:
Kamuxissa kyse oli siitä, että bensat maksettiin pimeästi.
Suomi on samassa joukossa muiden EU-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa. Joitakin aloja meillä säädellään ehkä turhankin tarkasti (rakentaminen, ravintola-ala ym), mutta toisaalta Suomen muutosvastarinta on vähäistä verrattuna Saksaan tai Ranskaan. Jälkimmäisessä taksit mellakoivat Uberia vastaan kadulla ja sen johtajia pidätetään. Tästä huolimatta Ranskasta on saanut alkunsa monia teknologia-alan startupeja ja maalla oli oma osasto niin viime marraskuun Slushissa kuin tammikuun CESissäkin.
Myös Yhdysvalloissa valitetaan verotuksen ja liiallisen sääntelyn tekevän yrityksen perustamisesta liian vaikeaa: Have you tried to start a business recently? That used to be the American dream. But after seven years of endless and tedious regulation and taxation, it is nearly unaffordable to do so...Why isn’t everyone upset that federal regulations and taxes have steered us onto the wrong course? Olisiko niin, että yrittäjien mielestä sääntelyä on aina liikaa?
Tekniikka ja Talous -lehden jutussa startupeja kommentoi teknologiaan erikoistunut juristi Jaakko Lindgren. Wall Street Journalin lista 10 maailman arvokkaimmasta listaamattomasta yhtiöstä sisältää monia meillekin tuttuja nimiä. Lindgrenin mukaan niistä vain kaksi (Xiaomi ja Flipkart) olisivat ongelmattomia Suomessa.
Entä ne loput kahdeksan? Katsotaanpa (listaus on näköjään vähän muuttunut vuodenvaihteesta, mihin Lindgrenin kommentointi perustui).
Uber. Totta, Uber on ristiriidassa EU-maiden lain kanssa, joka erottelee yksityisen ja ammattimaisen liikenteen. Jälkimmäisiltä vaaditaan lupia, pätevyyksiä ja laajempia vakuutuksia. Uber on herättänyt kiistoja myös USA:ssa. Ajajan aseman lisäksi joukkokanne on nostettu myös yhtiön hinnoittelusta.
Niin -- joukkokanne. Niitä Suomessa ei ole ollut vielä yhtään. Jos sääntely meillä vaikeuttaa yrityksen perustamista, hyvitys tulee myöhemmin. Yrityksen ei tarvitse ensitöikseen palkata juristia eikä suojautua jenkkityyliin valtavilta oikeudellisilta riskeiltä.
Airbnb. Majoitustoimintaa säädellään, joten kodin vuokraaminen on meillä juridisesti ongelmallista.
Palantir. Henkilödatan keräämiseen ja analytiikkaan erikoistuneen yrityksen toiminta olisi varmasti hankalaa EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi, mutta ehkä se ei ole yksinomaan huono asia?
Snapchat. Tämä palvelu olisi aivan hyvin voitu keksiä Suomessa, ainakaan juridista estettä ei ole.
Didi Kuaidi. Kiinasta alkunsa saanut uber-klooni (kuten myös Dubain Careem). Samat ongelmat kuin Uberilla.
SpaceX. Kaupallisten avaruusmatkojen tarjoaminen tuskin jäisi kiinni suomalaisesta lainsäädännöstä. Onko jokin laki, joka ne kieltäisi? Ilmailu- ja henkilökuljetusmääräykset ovat tiukkoja kaikkialla, ja hyvästä syystä.
Pinterest. Tekijänoikeuslain vuoksi arvellaan, että Pinterestiä olisi mahdoton perustaa EU-alueella. Aihe on herättänyt kiistaa myös Yhdysvalloissa ja kuvien omistajat ovat nostaneet kanteita niin käyttäjiä kuin yhtiötäkin vastaan. Maallikkona arvelen, ettei Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain tässä suhteessa eroa eurooppalaisesta, onhan sekin kehitetty suojaamaan suurten elokuva- ja levy-yhtiöiden etuja. Muistetaan myös, että ruotsalaiset kehittivät Spotifyn ja ranskalaiset Deezerin.
Dropbox. Listan viimeinen on mukana aivan väärin perustein. Tietenkin Dropboxin tiedostojen sijainti on ongelma Suomelle, koska palvelimet ovat EU-alueen ulkopuolella. Jos suomalainen startup olisi keksinyt oman Dropboxin, palvelimet olisivat meillä ja ongelmat amerikkalaisilla.
Byroslavia ei estä perustamasta Suomeen startupeja, jopa disruptiivisia sellaisia. Paljon suurempi este on riskirahan vähäisyydessä (0,4 mrd euroa vs 80 mrd $), vaikeudessa hankkia riittävän suuri käyttäjämassa ja siinä, että meiltä puuttuu miljoona meksikolaista, jotka pienellä palkalla kuljettavat, huoltavat ja hoitavat startupien likaisen työn. Pakolaisvastaisuus on niin korkea, että tällaista halpatyövoimaa Suomeen tuskin syntyy jatkossakaan -- ja hyvä niin. Meidän pitää etsiä kilpailutekijämme muualta.
Tekstiä muokattu 16.6.2016
Ilmeisesti Siilasmaa viittasi Tekniikka ja Talous -lehden kirjoitukseen 26.12.2015 "Byrokraatti-Suomi tyrmää kahdeksan maailman kymmenestä arvokkaimmasta startupista", jossa sanotaan näin:
"Suomi on disruptiiviselle eli kokonaisen toimialan mahdollisesti mullistavalle startupille vaikea paikka toimia. Kymmenestä maailman arvokkaimmasta listaamattomasta yhtiöstä kahdeksaa voi Suomessa pitää laittomana tai vähintäänkin niiden liiketoiminnan aloittamista juridisesti hyvin raskaana."
Tässä on totta vähintäänkin puolet. Kaikissa länsimaissa lainsäädäntö ohjaa vakiintuneita yrityksiä. Lain tarkoitus on epäilemättä hyvä -- suojella kuluttajaa, ympäristöä ja työntekijöitä -- mutta se tekee toimialoja mullistavien ideoiden toteuttamisen vaikeaksi. Lait muuttuvat paljon hitaammin kuin teknologia, joka juuri kehittyy jättiaskelin. Samalla jokainen eturyhmä puolustaa äänekkäästi omia asemiaan heikennyksiä vastaan. Kukaan ei saisi menettää, kaikkien pitäisi voittaa. Yhtälö on mahdoton.
On helppoa laittaa asioita byroslavian syyksi. Kamux-autoketjun keskeytettyä pörssilistautumisensa poimin Hesarin uutiskommenteista seuraavan helmen:
 |
| "Miksei palkkaa voi maksaa bensana?" |
Suomi on samassa joukossa muiden EU-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa. Joitakin aloja meillä säädellään ehkä turhankin tarkasti (rakentaminen, ravintola-ala ym), mutta toisaalta Suomen muutosvastarinta on vähäistä verrattuna Saksaan tai Ranskaan. Jälkimmäisessä taksit mellakoivat Uberia vastaan kadulla ja sen johtajia pidätetään. Tästä huolimatta Ranskasta on saanut alkunsa monia teknologia-alan startupeja ja maalla oli oma osasto niin viime marraskuun Slushissa kuin tammikuun CESissäkin.
 |
| Liikaa veroja ja sääntelyä myös USAssa. |
Tekniikka ja Talous -lehden jutussa startupeja kommentoi teknologiaan erikoistunut juristi Jaakko Lindgren. Wall Street Journalin lista 10 maailman arvokkaimmasta listaamattomasta yhtiöstä sisältää monia meillekin tuttuja nimiä. Lindgrenin mukaan niistä vain kaksi (Xiaomi ja Flipkart) olisivat ongelmattomia Suomessa.
 |
| Top 10 listaamattomat yritykset (WSJ) |
Uber. Totta, Uber on ristiriidassa EU-maiden lain kanssa, joka erottelee yksityisen ja ammattimaisen liikenteen. Jälkimmäisiltä vaaditaan lupia, pätevyyksiä ja laajempia vakuutuksia. Uber on herättänyt kiistoja myös USA:ssa. Ajajan aseman lisäksi joukkokanne on nostettu myös yhtiön hinnoittelusta.
Niin -- joukkokanne. Niitä Suomessa ei ole ollut vielä yhtään. Jos sääntely meillä vaikeuttaa yrityksen perustamista, hyvitys tulee myöhemmin. Yrityksen ei tarvitse ensitöikseen palkata juristia eikä suojautua jenkkityyliin valtavilta oikeudellisilta riskeiltä.
Airbnb. Majoitustoimintaa säädellään, joten kodin vuokraaminen on meillä juridisesti ongelmallista.
Palantir. Henkilödatan keräämiseen ja analytiikkaan erikoistuneen yrityksen toiminta olisi varmasti hankalaa EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi, mutta ehkä se ei ole yksinomaan huono asia?
Snapchat. Tämä palvelu olisi aivan hyvin voitu keksiä Suomessa, ainakaan juridista estettä ei ole.
Didi Kuaidi. Kiinasta alkunsa saanut uber-klooni (kuten myös Dubain Careem). Samat ongelmat kuin Uberilla.
SpaceX. Kaupallisten avaruusmatkojen tarjoaminen tuskin jäisi kiinni suomalaisesta lainsäädännöstä. Onko jokin laki, joka ne kieltäisi? Ilmailu- ja henkilökuljetusmääräykset ovat tiukkoja kaikkialla, ja hyvästä syystä.
Pinterest. Tekijänoikeuslain vuoksi arvellaan, että Pinterestiä olisi mahdoton perustaa EU-alueella. Aihe on herättänyt kiistaa myös Yhdysvalloissa ja kuvien omistajat ovat nostaneet kanteita niin käyttäjiä kuin yhtiötäkin vastaan. Maallikkona arvelen, ettei Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain tässä suhteessa eroa eurooppalaisesta, onhan sekin kehitetty suojaamaan suurten elokuva- ja levy-yhtiöiden etuja. Muistetaan myös, että ruotsalaiset kehittivät Spotifyn ja ranskalaiset Deezerin.
Dropbox. Listan viimeinen on mukana aivan väärin perustein. Tietenkin Dropboxin tiedostojen sijainti on ongelma Suomelle, koska palvelimet ovat EU-alueen ulkopuolella. Jos suomalainen startup olisi keksinyt oman Dropboxin, palvelimet olisivat meillä ja ongelmat amerikkalaisilla.
Byroslavia ei estä perustamasta Suomeen startupeja, jopa disruptiivisia sellaisia. Paljon suurempi este on riskirahan vähäisyydessä (0,4 mrd euroa vs 80 mrd $), vaikeudessa hankkia riittävän suuri käyttäjämassa ja siinä, että meiltä puuttuu miljoona meksikolaista, jotka pienellä palkalla kuljettavat, huoltavat ja hoitavat startupien likaisen työn. Pakolaisvastaisuus on niin korkea, että tällaista halpatyövoimaa Suomeen tuskin syntyy jatkossakaan -- ja hyvä niin. Meidän pitää etsiä kilpailutekijämme muualta.
Tekstiä muokattu 16.6.2016
Meksikolaiset eivät ole pakolaisia, eivätkä pakolaisina tai turvapaikanhakijoina maahan tulleet ole niitä maahanmuuttajia, jotka täälläkään työllistyisivät.
VastaaPoista