Elisan 4G-mainos on loistava

Operaattorit ovat ahkeria mainostajia. Heillä on myös rahaa, mikä näkyy kalliisti toteutuissa tv-spoteissa. Raha ei silti takaa onnistumista -- esimerkiksi Elisan taannoinen mainos, jossa orava lähti mittaamaan Elisan verkon kuuluvuutta pystysuunnassa oli ykskantaan typerä.

Yhtä epäonnistunut on Soneran parhaillaan pyörittämä mainos, jossa on blondi uima-altaalla kahden jäätelön kanssa. Kuvaan tulee bodarimies ja koira, joka katselee aidan takaa. Mainos loppuu Soneran logoon. Ei aavistustakaan, mikä tässä oli ideana.

Monet tv-mainokset ovat tekijöiden mielestä loistavia. Niissä voi olla huikeaa mielikuvitusta, kallista tietokonegrafiikkaa tai hauskoja ideoita, jotka tuovat palkintoja kansainvälisissä alan kilpailuissa. Mainoksen tilannut ja työn maksanut asiakas ei silti ole tyytyväinen. Mainoksen pitäisi jättää tuote katsojan mieleen, ei miellyttää markkinoinnin ammattilaisia.

Elisan mormonisaarnaajia parodioiva tv-mainos on ilahduttava poikkeus. Se on kerrassaan hauska ja toistaa tuotteen nimeä ja ominaisuuksia niin monta kertaa, että asia varmasti jää katsojan mieleen.

"Olemme hintasaarnaajat Suomesta"

Yksinkertaisesti sanottuna tämä mainos TOIMII. Samaa ei voi sanoa monesta muusta kampanjasta.

Markkinoitava tuote jää väkisinkin mieleen.

Erityisen osuva mainos on siksi, että se voisi olla täyttä totta. Yhdysvallat on mobiilipalvelujen suhteen kehitysmaa, jossa on riistohinnat. Yksikään operaattori ei myy täysin vapaata datasiirtoa ja mobiilidatan käytössä on muitakin rajoituksia (esimerkiksi yhteyden jakaminen läppärille saatetaan estää).

Mitähän Suomessa vierailevat jenkit ajattelevat mainoksesta? Mainoksen tankeroenglanti sopii hyvin asiayhteyteen.

EU:n sisäisten roaming-maksujen poistuminen, alati kasvavat datamäärät ja investoinnit tuleviin 5G- ym. tekniikoihin saavat kysymään, lupaako Elisa mainoksen lopussa liikoja:

"Ei koskaan typerää datakattoa."

Elisa on nyt sitonut kätensä. Jos datamääriä aletaan joskus rajoittaa, me muistamme tämän mainoksen muustakin kuin hauskasta huumorista.

Älyliikenteen hurja visio: parkkipaikat pois Helsingistä vuoteen 2030 mennessä

Päivän Hesari kuvaa rohkeaa älyliikenteen visiota: viidentoista vuoden kuluttua (2030) Helsingissä ei tarvita enää parkkipaikkoja, koska ihmiset ovat luopuneet henkilöautoistaan ja käyttävät liikkumiseen itsekseen ajavia robottiautoja.

Omasta autosta luopuminen tuottaa suuret taloudelliset säästöt, koska pääomaa ei tarvitse sitoa arvonsa menettävään metallikasaan. Parkkipaikkojen nyt viemä tila voidaan ottaa takaisin kaupunkilaisten haltuun, muuttaa pyöräteiksi ja puistoiksi. Asumisviihtyvyys paranee, liikenneonnettomuudet poistuvat ja saastuminen vähenee.

Visio on hieno, mutta onko sillä mahdollisuuksia toteutua? Liikenne on viimeisiä aloja, joihin digitalisaatio ei ole juurikaan vaikuttanut. Auton omistaminen on hölmöläisen hommaa, koska sen käyttöaste on vain neljä prosenttia. Suurimman osan ajasta auto seisoo täysin toimettomana, vieden vain tilaa muilta. Jotain on pakko tapahtua. Oma lompakko on kuluttajan paras kannustin.

Toisaalta liikenne on ala, joka vaatii valtavia investointeja ja autoihin on sitoutunut valtavasti rahaa. Jos Googlen robottiautot oikeasti tekisivät yksityisautoilun tarpeettomaksi, ihmiset alkaisivat dumpata autojaan ja kärsisivät taloudellisia tappioita, joiden kattamiseen älyliikenteen edullisuus ei riittäisi heidän elinaikanaan. Siksi liikenteen muutokset ovat hitaita, eikä 15 vuotta riitä alkuunkaan näin suureen mullistukseen.

Liikenteen perimmäinen ongelma on siinä, että kaikki tarvitsevat kuljetuspalvelua suunnilleen yhtä aikaa: aamulla töihin ja illalla takaisin. Ruuhkat pysyvät ruuhkina, tehtiin ne sitten omalla autolla tai robottipalveluna.

Älyliikenteen visio muistuttaa nykyistä taksijärjestelmää, sillä erolla että kyydit ovat halvempia koska palkkakustannus poistuu. Mutta joku ne robottiautotkin maksaa. Luopuisitko omasta autostasi, jos taksikyydin hinta puolittuisi? Tai laskisi kolmasosaan? Kuinka halpaa taksin käyttö pitäisi olla, jotta luopuisit omasta autostasi?

Omasta autosta luopuminen ei ole pelkkä kustannuskysymys. Auto on monella paljon enemmän kuin liikkumisväline. Arvostukset voivat toki muuttua. Ennen tärkeä on ase ja hevonen, nyt älypuhelin. Autoilun huippukausi on joka tapauksessa ohi, sillä kaikki länsimaiset tilastot kertovat autoilun vähenevän -- kiitos tietoyhteiskunnan.

Parantunut turvallisuus on kiistanalainen argumentti. Kuinka usein tietokoneesi oikuttelee tai sovelluksesi kaatuu? Kuinka usein verkkopalveluihin murtaudutaan? Vertaa tätä taksien kolarimäärään.

Toinen kiinnostava muuttuja on tietosuoja. Autojen GPS-tiemaksu herätti suurta vastustusta. Älyliikenteessä kaikkea liikennettä on pakkokin seurata reaaliajassa. Haluaisitko antaa tiedot liikkumisestasi järjestelmälle? Entä jos sen takana on (jutussakin mainittu) Google, joka tietää sinusta kaiken muutenkin?

Jonain päivänä älyliikenne korvaa suurten kaupunkien sisäistä liikkumista. Jos liikkuu vain kaupunkialueella, oman auton omistaminen on jo tänä päivänä epätaloudellista. Moni joutuu hankkimaan auton, koska haluaa liikkua myös maalle ja jopa toiseen maahan. Jos älyliikenne haluaa poistaa oman auton tarpeen, sen pitäisi korvata nykyauton kaikki käyttömuodot.

Muutoin käy niin, että ihmiset sitovat edelleen rahojaan autoon ja älyliikenteestä tulee vain lisäkustannus lähiseudun matkoja varten.