Päivän Hesari kuvaa rohkeaa älyliikenteen visiota: viidentoista vuoden kuluttua (2030) Helsingissä ei tarvita enää parkkipaikkoja, koska ihmiset ovat luopuneet henkilöautoistaan ja käyttävät liikkumiseen itsekseen ajavia robottiautoja.
Omasta autosta luopuminen tuottaa suuret taloudelliset säästöt, koska pääomaa ei tarvitse sitoa arvonsa menettävään metallikasaan. Parkkipaikkojen nyt viemä tila voidaan ottaa takaisin kaupunkilaisten haltuun, muuttaa pyöräteiksi ja puistoiksi. Asumisviihtyvyys paranee, liikenneonnettomuudet poistuvat ja saastuminen vähenee.
Visio on hieno, mutta onko sillä mahdollisuuksia toteutua? Liikenne on viimeisiä aloja, joihin digitalisaatio ei ole juurikaan vaikuttanut. Auton omistaminen on hölmöläisen hommaa, koska sen käyttöaste on vain neljä prosenttia. Suurimman osan ajasta auto seisoo täysin toimettomana, vieden vain tilaa muilta. Jotain on pakko tapahtua. Oma lompakko on kuluttajan paras kannustin.
Toisaalta liikenne on ala, joka vaatii valtavia investointeja ja autoihin on sitoutunut valtavasti rahaa. Jos Googlen robottiautot oikeasti tekisivät yksityisautoilun tarpeettomaksi, ihmiset alkaisivat dumpata autojaan ja kärsisivät taloudellisia tappioita, joiden kattamiseen älyliikenteen edullisuus ei riittäisi heidän elinaikanaan. Siksi liikenteen muutokset ovat hitaita, eikä 15 vuotta riitä alkuunkaan näin suureen mullistukseen.
Liikenteen perimmäinen ongelma on siinä, että kaikki tarvitsevat kuljetuspalvelua suunnilleen yhtä aikaa: aamulla töihin ja illalla takaisin. Ruuhkat pysyvät ruuhkina, tehtiin ne sitten omalla autolla tai robottipalveluna.
Älyliikenteen visio muistuttaa nykyistä taksijärjestelmää, sillä erolla että kyydit ovat halvempia koska palkkakustannus poistuu. Mutta joku ne robottiautotkin maksaa. Luopuisitko omasta autostasi, jos taksikyydin hinta puolittuisi? Tai laskisi kolmasosaan? Kuinka halpaa taksin käyttö pitäisi olla, jotta luopuisit omasta autostasi?
Omasta autosta luopuminen ei ole pelkkä kustannuskysymys. Auto on monella paljon enemmän kuin liikkumisväline. Arvostukset voivat toki muuttua. Ennen tärkeä on ase ja hevonen, nyt älypuhelin. Autoilun huippukausi on joka tapauksessa ohi, sillä kaikki länsimaiset tilastot kertovat autoilun vähenevän -- kiitos tietoyhteiskunnan.
Parantunut turvallisuus on kiistanalainen argumentti. Kuinka usein tietokoneesi oikuttelee tai sovelluksesi kaatuu? Kuinka usein verkkopalveluihin murtaudutaan? Vertaa tätä taksien kolarimäärään.
Toinen kiinnostava muuttuja on tietosuoja. Autojen GPS-tiemaksu herätti suurta vastustusta. Älyliikenteessä kaikkea liikennettä on pakkokin seurata reaaliajassa. Haluaisitko antaa tiedot liikkumisestasi järjestelmälle? Entä jos sen takana on (jutussakin mainittu) Google, joka tietää sinusta kaiken muutenkin?
Jonain päivänä älyliikenne korvaa suurten kaupunkien sisäistä liikkumista. Jos liikkuu vain kaupunkialueella, oman auton omistaminen on jo tänä päivänä epätaloudellista. Moni joutuu hankkimaan auton, koska haluaa liikkua myös maalle ja jopa toiseen maahan. Jos älyliikenne haluaa poistaa oman auton tarpeen, sen pitäisi korvata nykyauton kaikki käyttömuodot.
Muutoin käy niin, että ihmiset sitovat edelleen rahojaan autoon ja älyliikenteestä tulee vain lisäkustannus lähiseudun matkoja varten.
Omasta autosta luopuminen tuottaa suuret taloudelliset säästöt, koska pääomaa ei tarvitse sitoa arvonsa menettävään metallikasaan. Parkkipaikkojen nyt viemä tila voidaan ottaa takaisin kaupunkilaisten haltuun, muuttaa pyöräteiksi ja puistoiksi. Asumisviihtyvyys paranee, liikenneonnettomuudet poistuvat ja saastuminen vähenee.
Visio on hieno, mutta onko sillä mahdollisuuksia toteutua? Liikenne on viimeisiä aloja, joihin digitalisaatio ei ole juurikaan vaikuttanut. Auton omistaminen on hölmöläisen hommaa, koska sen käyttöaste on vain neljä prosenttia. Suurimman osan ajasta auto seisoo täysin toimettomana, vieden vain tilaa muilta. Jotain on pakko tapahtua. Oma lompakko on kuluttajan paras kannustin.
Toisaalta liikenne on ala, joka vaatii valtavia investointeja ja autoihin on sitoutunut valtavasti rahaa. Jos Googlen robottiautot oikeasti tekisivät yksityisautoilun tarpeettomaksi, ihmiset alkaisivat dumpata autojaan ja kärsisivät taloudellisia tappioita, joiden kattamiseen älyliikenteen edullisuus ei riittäisi heidän elinaikanaan. Siksi liikenteen muutokset ovat hitaita, eikä 15 vuotta riitä alkuunkaan näin suureen mullistukseen.
Liikenteen perimmäinen ongelma on siinä, että kaikki tarvitsevat kuljetuspalvelua suunnilleen yhtä aikaa: aamulla töihin ja illalla takaisin. Ruuhkat pysyvät ruuhkina, tehtiin ne sitten omalla autolla tai robottipalveluna.
Älyliikenteen visio muistuttaa nykyistä taksijärjestelmää, sillä erolla että kyydit ovat halvempia koska palkkakustannus poistuu. Mutta joku ne robottiautotkin maksaa. Luopuisitko omasta autostasi, jos taksikyydin hinta puolittuisi? Tai laskisi kolmasosaan? Kuinka halpaa taksin käyttö pitäisi olla, jotta luopuisit omasta autostasi?
Omasta autosta luopuminen ei ole pelkkä kustannuskysymys. Auto on monella paljon enemmän kuin liikkumisväline. Arvostukset voivat toki muuttua. Ennen tärkeä on ase ja hevonen, nyt älypuhelin. Autoilun huippukausi on joka tapauksessa ohi, sillä kaikki länsimaiset tilastot kertovat autoilun vähenevän -- kiitos tietoyhteiskunnan.
Parantunut turvallisuus on kiistanalainen argumentti. Kuinka usein tietokoneesi oikuttelee tai sovelluksesi kaatuu? Kuinka usein verkkopalveluihin murtaudutaan? Vertaa tätä taksien kolarimäärään.
Toinen kiinnostava muuttuja on tietosuoja. Autojen GPS-tiemaksu herätti suurta vastustusta. Älyliikenteessä kaikkea liikennettä on pakkokin seurata reaaliajassa. Haluaisitko antaa tiedot liikkumisestasi järjestelmälle? Entä jos sen takana on (jutussakin mainittu) Google, joka tietää sinusta kaiken muutenkin?
Jonain päivänä älyliikenne korvaa suurten kaupunkien sisäistä liikkumista. Jos liikkuu vain kaupunkialueella, oman auton omistaminen on jo tänä päivänä epätaloudellista. Moni joutuu hankkimaan auton, koska haluaa liikkua myös maalle ja jopa toiseen maahan. Jos älyliikenne haluaa poistaa oman auton tarpeen, sen pitäisi korvata nykyauton kaikki käyttömuodot.
Muutoin käy niin, että ihmiset sitovat edelleen rahojaan autoon ja älyliikenteestä tulee vain lisäkustannus lähiseudun matkoja varten.
Juuri noin.
VastaaPoistaJos sanon suoraan niin jalat irti kuten Norsunluutornissa Nokialandiassa, valitun kansan johdossa vain voidaan olla.
Mitenkä koko infrastruktuuri saadaan 15 vuodessa muutettua jos ei oikean kokoisia metroja/asemia osata tehdä.
Kyllä automaattimetro joka menee vain kiskoja pitkin on sentään ihan eri tason asia kuin muuttaa maan päällä ihmisten ja muiden keskellä vapaasti liikkuvat autot automaattiseksi koko kaupungissa.
Eipä silti minä en ainakaan Helsinkiin muuta maksamaan tämmöistä touhua. Helsingin Talvivaara.
Eiköhän anneta muualla ensin testata kaikki toimivaksi ja hinnat järkeviksi.
Sitten vastaa siihen mihin lopulta mennään.
Tulevaisuus 15 vuoden päästä voi olla ihan muuta kuin nyt ajatellaan.
Kuka olisi ajatellut, että Nokian puhelimia sen johtavan jätin ei enään ole olemassa?
Kuka olisi ajatellut että Nokia Commuuttorista ei enään edes puhuta?
Kuka olisi ajatellut että Omppu laitteet on kaikilla taskussa?
Kuka olisi ajatellut että Suomesta pakoon lähteneen Linuxin järjestelmä on suurin puhelimissa?
Moniko Suomalainen ajatteli että TV katsotaan lähes kokonaan netissä ja koko digiuudistus tyhjänpäiväinen ja sekin väärin ajoitettu?
Tarvitseeko jatkaa.....
Fiksuja ajatuksia (paitsi tuo Jounin kommentti).
VastaaPoistaOn syytä miettiä, miten vanhanaikaisesti rakennettu betonikaupunki ja uusin tekniikka voitaisiin parhaiten yhdistää siten ettei viihtyvyys menisi edelleen huonompaan suuntaan. Tälläinen hajautettu julkinen liikenne kenties?
Tulevaisuus 15 vuoden päästä voi olla ihan muuta kuin nyt ajatellaan.
VastaaPoistaEi voi. Uudet laitteet voivat yleistyä nopeasti vain silloin, kun vanhaa painolastia ei ole, tai kun kyse on virtuaalisista netti- ym. palveluista (kuten ohjelmista).
Autoihin, verotukseen, parkkihalleihin, huoltoasemiin ym. on investoitu niin valtavat summat rahaa, ettei tällaista infrastruktuuria niin vain muuteta. Sitä paitsi autojen keski-ikä Suomessa on lähes 14 vuotta. Muutosvoimien hitaus näkyy esim. sähköautojen hitaassa yleistymisessä.
Jaa-a, komppaan Jounia.
VastaaPoistaKyllä noista lukuunottamatta iPhone:n voimakasta vaikutusta ja Androidin nousua sen jälkeen moni asia oli odotettavissa. Nämä kaksi sitten siten, että Apple ensin ja Google reagoi perässä kun Nokia ei epäröi ja lopulta ei kyennyt. Mutta tietäen minkälaista sähläystä puhelinten teko Nokialla oli viime vuosikymmenen puolivälissä niin en yhtään ihmettele, että siinä lopulta hukka peri.
Microsoftin rahkeisiin en uskonut missään vaiheissa, sellaista räpeltämistä mobiilipuolella se oli jo ennen Nokia kauppaa, että tuskin sitä voi korjata kukaan siellä.
Petterille, että vaikka taksilla ajo olisi täysin ilmaista en luopuisi autosta.
Minulla o ollut sellainen tilanne vuosia, että oli aivan sama a) ajan taksilla, b) vuokraan auton (full size car w/ all incurring costs covered) vai ostanko oman auton ja ajan sillä vähentäen kaikki kulut autoilusta poislukien ostohintaa. Päädyin vuokraamaan autoa parisen vuotta ja ajelemaan sillä. Firma tietysti laskutti kaikki kulut asiakkaalta jolle tein töitä paikan päällä :)
Asuin ja autoilin yli 5M asukkaan suurkaupungissa (yli 50000 km/v) ja jossa liikennettä oli todella paljon lähes ympäri vuorokauden ja tuntien mittaisia ruuhkia päivittäin. Myös taksin sai kuitenkin tarvittaessa muutamassa minuutissa todella helposti melkein missä tahansa liikkuikin ja jos olisin joutunut maksamaan itse taksin ts. en olisi voinut laskuttaa sitä eteenpäin niin halpaakin se olisi ollut suomalaiseen taksiin verrattuna.
En ole mikään auto-intoilija enkä harrasta autoilua tai vastaavaa ajan nykyisin alle 10.000 km / vuosi suomessa. Auto omassa käytössä (oma tai pitkäaikaisesti vuokrattu) on kuitenkin niin kätevä, etten edes vakavasti ajatellut että käyttäisin vain taksia tai vastaavaa (edes limoa vaikka sitäkin toki on tullut käytettyä joskus). Auto omassa käytössä tuo hyvin paljon joustavuutta ja vapautta ajankäyttöön. Ei tarvitse suunnitella etukäteen, voi lähteä millä hetkellä hyvänsä, olla lähtemättä viime hetkellä tai vaikka palata hetken kuluttua jos on tarpeen ilman selittelyä kenellekään. Ajan itse ja matkustaessani usein vuokraan auton kohteessa ja pyydän sen kentälle valmiiksi, ellei nyt sitten ole joku lyhyt päivän parin juttu tai kaukoidän maa jossa ajaminen on ulkomaalaiselle hengenvaarallista tai kiellettyä, niin silloin on tyydyttävä taksiin tai hotellin limoon.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että autosta tehdään vähäpäästöisempiä ja ympäristöystävällisempiä, päin vastoin. Samoin odotan, että voin ostaa todella hyvän sähköauton (Tesla on varsin hyvä, mutta vielä kovin uusi omine ongelmineen). Ja jos/ja kun autossa on ajoon liittyvää automatiikaa tai itse ajava auto, niin sekin on OK, mutta ei piäd olettaa että sittenhän autosta voi luopua ja käyttää yhteisautoa. No joillekin se ehkä sopii, mutta kuten edellä -- ei pidä yleistää että se sopii kaikille.
Autoon sitoutuva pääoma ja kiinteät kulut voi joistakin tuntua tarpeettomilta tai olla ongelma, mutta ei pidä yleistää ja ajatella että kaikki tuntevat niin ja haluaisivat autosta eroon.
Minä vain en usko, että helsinkiläöiset virkamiehet ja luottamustoimen haltijat pystyisivät viemään tuollaisen projektin. Eihän täällä pystytä ostamaan edes valmista, avaimet käteen -periaatteella toimivaa kaupunkipyöräjärjestelmää*.
VastaaPoista15 vuotta sitten oli vuosi 2000. Mitä _olennaista_ eroa huomaat silloiseen?
Ks. esim. http://www.onbikeshare.com/
Turhaan ei kannata ryhtyä kieltoja säätämään, jos voidaan antaa markkinoiden ohjata. Esimerkiksi pysäköinnin hinta pitäisi saada sille kuuluvalle, selvästi korkeammalle tasolle, kun osataan huomioida, mihin vaihtoehtoiseen käyttöön keskusta-alueilla pysäköintikäytössä oleva tila voitaisiin antaa.
VastaaPoistaHuomata pitää, että robottiautojen myötä vain kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet poistuvat, sillä vaikkapa jalankulkijalla on edelleen mahdollisuus hypätä auton eteen - silloin robottiautokaan ei ehdi jarruttaa (tosin vahinko jäisi pienemmäksi robottiauton paremman reaktionopeuden ensiosta).
Liekö laajemmin pohdittu, millaisia uusia liiketoimintamalleja automaattisen liikenteen ympärille tulee? Olisivatko tiet jatkossakin yhteiskunnan ylläpidettäviä kuten nyt ja teillä liikkuisi yksityisten yritysten omistamia robottiautoja. Kuluttajat vain tekevät sopimuksen jonkin tällaisen yrityksen kanssa kyytipalvelun toimittamisesta ja lataavat yrityksen tilausapplikaation puhelimeensa.
Niinpä niin.
VastaaPoistaHelsingissä ei ole onnistuttu aikaansaamaan edes toimivaa kaupunkipyöräjärjestelmää.
Metron automatisointi ei lukuisista yritelmistä huolimatta ole onnistunut herra ties kuinka monen vuoden ponnistuksilla.
Liikenneinvestoinnin ovat osoittautuneen yleensä kaksi kertaa suunniteltua kalliimmiksi. tämä ei koske tietotekniikkainvestointeja. ne ovat osoittautuneet viisi kertaa suunniteltua kalliimmiksi.
Sähköautot eivät ole yleistyneet, koska ne ovat tolkuttoman kalliita ja niiden toimintamatka varsinkin talvella on onnettoman lyhyt.
Tähänastisten kokemusten ja nykytietämyksen valossa sanoisin, että ainoa todennäköisesti toteutuva osa tuosta älyliikennevisiosta, on parkkipaikkojen puute.
Itseohjaavien autojen yleistymiseen toki uskon. Jollakin aikavälillä. Sen sijaan en ymmärrä, miksi se pitää sotkea auton omistamiseen. Olisikohan takana jonkinlainen totalitarismin sukuinen ajatuslukko.
"Itseohjaavien autojen yleistymiseen toki uskon. Jollakin aikavälillä. Sen sijaan en ymmärrä, miksi se pitää sotkea auton omistamiseen."
VastaaPoistaOn siinä yhteys: Jos auto ei liiku ilman kuljettajaa, auto on siellä missä sinäkin, ja tarvitset sitä kun haluat taas liikkeelle. Jos auto on itse ajava, se voi lähteä parempaan käyttöön ja uusi tulee paikalle, kun tarvitset kyytiä. Ensimmäisessä tapauksessa käyttämäsi ajoneuvoyksilön omistaminen ei ole ongelma - jälkimmäisessä siinä ei ole järkeä.
Nähdäkseni suurin ongelma ilman kuljettajaa liikkuvien autojen yleistymiselle on täällä Suomessa, että automaattisesti toimivan järjestelmän on vaikea havainnoida, missä tie kulkee ja minne on sopiva pysäköidä. Tämä on erityisen totta, kun maassa on lunta. En tiedä onko ratkaisuksi esitetty mitään uskottavaa teknologiaa.
VastaaPoistaUskoisin ainoan ratkaisun olevan, että teiden ja parkkiruutujen sijainti pitää olla tallennettu auton tietokantaan hyvin tarkasti (esim. 10 cm tarkkuudella). Teille pitäisi rakentaa tukiasemaverkko, jonka avulla auto pystyy paikantamaan itsensä vastaavalla tarkkuudella.
Jos tie on poikki, miten tämä kommunikoidaan autolle? Tielle voi laittaa esteen, jonka eteen auto toki osaa pysähtyä, mutta liikennetukoksen välttämiseksi auton tulisi ymmärtää, että este ei ole hetkeen poistumassa, jotta auto osaa kääntyä ympäri ja ajaa vaihtoehtoista reittiä.
Älyliikenteessä kaikkea liikennettä on pakkokin seurata reaaliajassa. Haluaisitko antaa tiedot liikkumisestasi järjestelmälle?
VastaaPoistaJo nyt antavat esim. bussikortin omistajat tiedot liikkumisestaan järjestelmälle. Tällä alueella olisikin korjattavaa. Nykyaikaisessa kaupungissa asuvan ei pitäisi antaa tietoja itsestään kaikenlaisille tahoille. Mahdollisuus maksaa käteisellä (tai bitcoineilla) tulisi säilyttää myös tulevaisuudessa. Verottajan ym. ei tulisi julkaista yksityishenkilöiden tietoja.
[i]On siinä yhteys: Jos auto ei liiku ilman kuljettajaa, auto on siellä missä sinäkin, ja tarvitset sitä kun haluat taas liikkeelle. Jos auto on itse ajava, se voi lähteä parempaan käyttöön ja uusi tulee paikalle, kun tarvitset kyytiä. Ensimmäisessä tapauksessa käyttämäsi ajoneuvoyksilön omistaminen ei ole ongelma - jälkimmäisessä siinä ei ole järkeä.[/i]
VastaaPoistaOn siinä löyhä yhteys joo, mutta unohdat että oma auto on erinomainen luotettava säilytyspaikka päivän mittaan tarvittaville työ- ja harrastusvälineille.
Skenaario: ehdotatko, että aamulla vien työ salkun hallin pieneen uimakoppiin ja yritän mahduttaa sinne, samoin ilmeisesti golfkärry on mahduttava samaa paikkaan kun töiden jälkeen oli ajatus pelata. Samoin päivän mittaan oli ajatus hakea lounaan jälkeen postista tarvikkeita veneeseen, poiketa viemään ne veneelle jos kerkiää ennen kerhon saunaa, jos ei kerkiä niin osat saa odottaa autossa seuraavaan iltaan kun kerkiää.
Olishan se kieltämättä kätevää aina nostella noita autosta pois, ottaa mukaan minne onkin menossa, golfkärry voisi projektipalaverissa, toimistossa tai aulassa herättää hilpeyttä, mutta märät uhreiluvarusteet ei ehkä saisi yhtä lailla sympatioita kun niitä raahaisi treenikassissa mukana pitkin päivää.
No okei, se siitä ja järki käteen, oma auto jossa tavara säilyy ja kulkee siististi mukana ratkaisee ongelmat.
... jatko
VastaaPoistaOsmo A. Wiio, totesi jo -70 luvulla, että: Ihmisillä on taipumus yliarvoida lyhyen aikavälin muutoksia ja aliarvoida pitkän aikavälin muutoksia. (Wiion tulevaisuuslait, 1. ja 2.)
Edellä olevaan ja moneen itse samaan havaintoon vuosikymmenien aikana perustuen totean, että nyt itseajavista autoista hypetetään tekniikkaa ymmärtämättömien toimesta visioilla, joita ei ihan vähään aikaan oikeasti nähdä käytännössä.
Asia ei jaksaisi kiinnostaa minua edes puolen palaneen eurosentin vertaa niin että jaksaisin siitä tämän pituisen vuodatuksen kirjoittaa ... Ellei näihin visioihin sisältyisi riskiä liiasta etukenosta päätöksenteossa, josta aiheutuu ongelmia ja kustannuksia joista voisi helposti välttyä jos edes ymmärrettäisiin tehdä asian mukaiset riskianalyysit ennen kuin tehdään sitovia päätöksiä.
Lähitulevaisuudessa itseajavien autojen tekniikka yleistyy ensin premium autoihin ja sieltä perus autoihin käytössä olevien itsepysäköinnin, kaistavahdin ja CC:n (cruise-control) jatkoksi siihen että matka-ajossa kuski voi irroittaa otteen ja antaa auton ajaa itse turvallisesti jonossa matka ajoa ja väljässä kaupunkiliikenteessä. Sen lisäksi lähiaikoina yleistyy erikoistilanteiden hallinta, joissa auto reagoi nopeammin kuin kuski olis reagoinut ja estää törmäyksiä ja ajoneuvon hallinnan menettämistä yllättävissä tilanteissa.
Näistä ominaisuuksista on kuitenkin vielä kokonaisuutena hyvin pitkä matka ongelman monimutkaisuutena siihen, että auto selviäisi aivan itsenäisesti todella hyvin kaikista tarvittavista tilanteista, joita ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä, pihoilla, parkkipaikoilla, tietöistä kaikissa keliolosuhteissa joita meillä ja muualla missä autolla ajetaan esiintyy vuosien mittaan.
Tietokone(eet) joita autoon voidaan sijoittaa nyt ja lähitulevaisuudessa ovat edelleen valitettavasti luokkaa nopeita idiootteja, jatkossa vuosittain tietysti yhä nopeampia sellaisia.
Mutta on vielä pitkä matka siihen, että IBM Deep Blue kaltainen järjestelmä voidaan sijoittaa autoon ja sitä myötä autosta tulee aidosti parempi kuski kuin hyvän ja pitkän ajokokemuksen omaava ihminen. Ehdotukset keskitetystä ohjaukseesta ja hajautetusta järjestelmästä, jossa vain osa järjestelmän älystä on autossa ja superlaskenta-osa olisi jossain muualla on myös vielä aika kaukana käytännössä. Puhumattakaan kustannuksista ja resursseista, jotka tarvittaisiin ohjaamaan satoja tuhansia tai miljoonia autoja.
Vasta sen jälkeen voidan ajatella, että ne voisivat ottaa osan julkisen liikenteen tehtävästä ja korvata nykyisiä joukkoliikennemuotoja. Mutta senkään jälkeen tämä uusi julkisen liikenteen muoto ei ratkaise tuolla yllä yhtä esimerkinomaisesti esitettyjä tarpeita ja joita on hyvin monen laisia ja riippuen ihmisten elämäntilaiteista, työstä, harrasteista jne.
Anonyymi: "Tietokone(eet) joita autoon voidaan sijoittaa nyt ja lähitulevaisuudessa ovat edelleen valitettavasti luokkaa nopeita idiootteja, jatkossa vuosittain tietysti yhä nopeampia sellaisia."
VastaaPoistaNiin, tietokoneet kyllä hallitsevat erikoistehtäviä. Koneella on enemmän aisteja. Esim. jää voidaan havaita päätellä valon polarisaatiosta. HYödynnetäänkä jo lämpökameroita?
Mutta kokonaisvaltaiseen ajamiseen on aikaa. Aluksi kaavailtu 2018 ei mitenkään riitä tässä keskusteltuun aiheeseen. 15 vuotta eteenpäin on sitten aika vaikea ennustaa teknologiaa.
"Lähitulevaisuudessa itseajavien autojen tekniikka yleistyy ensin premium autoihin ja sieltä perus autoihin"
Ehkä jossain tulee vastaan sekin aika (ellemme jo elä siinä), ettei tekniikkaa enää kehitetä keskivertoihmisten ehdoilla. Tämä johtuu siitä, että keskivertoihminen on syrjäytetty työmarkkinoilta, eikä hän voi ostovoimallaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Helsinki voitaisiin siis palauttaa täysin autottomaksi kaupungiksi.
Osmo A. Wiio, totesi jo -70 luvulla, että: Ihmisillä on taipumus yliarvoida lyhyen aikavälin muutoksia ja aliarvoida pitkän aikavälin muutoksia.
VastaaPoistaSaman lain ovat keksineet muutkin, jenkeissä ajatus kulkee Amara's law -nimellä (Roy Amara 1925-2007).
Robottiautojen kyvyttömyys reagoida odottamattomiin tai tahallaan aiheutettuihin vaaratilanteisiin tulee vielä olemaan suurempi kompastuskivi kuin kukaan osaa kuvitella, samoin asiaan liittyvä juridiikka.
Tätä ei voi ajatella pelkkänä insinööriongelmana.
Mitenkäs kaikki vähäkään isommat juhlapyhät jolloin väki kaikkoaa kaupungista?
VastaaPoistaJuhannus, pääsiäinen, joulu, jne. Kuinka paljon niitä autoja pitää olla, jotta halukkaat saavat kyydin? Jos autoja on riittävästi, niin keskimääräinen käyttöaste laskee, koska autoja ei tarvita arkena niin paljoa kuin ruuhkahuipuissa.
Vai olisiko vaihtoehtona vain hyväksyä se, että aattona voi jäädä lomamatka tekemättä jos autoa ei saakkaan käyttöön?
Samalla ajatusmallia eteenpäin vieden: Entä normaali viikonlopun sukulointi tms. Kun matkan päätepiste on jossain helsingin (tai pääkaupunkiseudun) ulkopuolella, niin miten voidaan toteuttaa auton saatavuus paluumatkalle järkevällä vasteajalla muuten kuin a) jättämällä auto sinne pihaan/lähettyville odottamaan kutsua paluumatkalle tai b) ennakkovaraus paluumatkan ajankohdasta?
Oman auton suurimpia lisäarvoja on se, että voi liikkua juuri silloin kun siltä tuntuu, ilman ennakkovarausta tai sitoumusta aikatauluun jonkun toisen osapuolen kanssa. Kohta B romuttaa tuon täysin. kohta a vaatii taas lisää autoja seisomaan tyhjänpanttina, eli taas käyttöaste heikentyy.
Auton käyttö tavaravarastona tulikin jo aiemmissa kommenteissa mainittua. Minä en tosiaankaan jaksaisi tyhjentää takakonttia joka ajon jälkeen ja kantaa tavaroita autoon aina liikkeelle lähtiessä. Pakki ja hieman muuta sälää kulkee kätevästi mukana takakontissa, siltä varalta jos tulee tarvetta.
pysäköinnin hinnan nostamisesta sen verran, että se on taas yksi lisä asumiskustannuksiin. Kohta helsingissä pystyy asumaan vain hyvin varakkaat tai ne joiden asumisen yhteiskunta maksaa. Jostain ne verotkin pitäisi saada. Hyvin varakkaita ei joukkona kuitenkaan ole kovinkaan monta ja kun jo nykyisellään yritystoimintaa ajetaan pois helsingistä: kivijalkaliikkeet alkavat katoamaan, teollisuusalueita muutetaan asuinalueiksi (kalasatama, tattarisuo, roihupelto, jne), energialaitoksesta tehdään hiilidioksiidineutraali (= min. 2 centin korotus veroäyriin) jne jne. kyllä tällä menolla saadaan kaupungin kassa kriisiytymään ja ns. hyvät veronmaksajat muuttamaan muualle. Vaan onneksi poliitikkojen ei tarvitse välittää reaaliteeteista ja vihreiden arvojen ajajien tarvitsee välittää vielä vähemmän.
@Jari
VastaaPoistaEhkä jossain tulee vastaan sekin aika (ellemme jo elä siinä), ettei tekniikkaa enää kehitetä keskivertoihmisten ehdoilla. Tämä johtuu siitä, että keskivertoihminen on syrjäytetty työmarkkinoilta, eikä hän voi ostovoimallaan vaikuttaa tulevaisuuteen.
Tietääkseni suurin osa useimpien teknologiaa tuottavien yritysten tuotteista niin volyyminä kuin (raha-)arvon perusteella on edelleen suurimmalle kuluttajajoukolle, jonka tyypillisin* edustaja on edelleen keskituloinen kaupunkilainen.
*) "keskivertoihminen" epäilen vahvasti, että tarkoitit kuitenkin "tyypillistä ihmistä" vaikka käytit väärää termiä.
Keskiverto tarkoittaa geometrista ts. logaritmista keskilukua, se ei ole sama kuin yleisesti ihmisten tarkoittama (aritmeettinen) keskiarvo. Ja keskiarvokin on väärä keskiluku kuvaamaan sitä mitä ihmiset oikeasti tuloja sekä varallisuutta verrattaessa yleensä takoittavat. Oikea keskiluu olisi Moodi ja sen määrittämä tyyppiarvo, josta seuraa että oikea ilmaisu olisi "tyypillinen ihminen" "keskiverto ihminen" tai "keskimääräinen ihminen" sijasta.
Wikipediassa on artikkeli keskiluvuista, mutta hakukoneen tarjoama AMK:n web-sivulta löytyvä versio voi olla monen mielestä havainnollisempi.
Vaikka neljänkymmenen vuoden ajan parin eniten varallisuutta ansainneen prosentin osuus on kiihtyen kasvanut pohjois-amerikassa, niin siitä huolimatta suurituloisimman osan tarve kuluttaa ei kasva samassa suhteessa tulojen kanssa.
Siitä johtuen suurin teknologian markkina on edelleen kellokäyrän muodossa ja korkein kohta keskituloisten kohdalla eikä ylimmät desiilit liene kovin paljon ylempänä kuin alimmat volyymilla arvoituna, mutta rahan arvolla toki paljonkin ylempänä.
Ylimpien desiilien hankinnat yleensä painottuvat laatuun ja hinta on toisarvoinen seikka hankinnoissa ja kulutuksessa, mutta koska heitä on suhteellisen vähän niin suurin markkina ei ole siellä vaan keskituloisissa.
... jatko
VastaaPoistaHelsinki voitaisiin siis palauttaa täysin autottomaksi kaupungiksi.
OK, voisitko hieman avata tuota ja kertoa miten ajattelit, että hoidetaan yritysten ja alueella toimivien kiinteistöjen logistiikka, kiinteistöhuolto, jäte- ja puhtaanapito, kiireelliset ja vähemmän kiireelliset mutta tärkeät toimet kuten palo-, sairas-, liikuntaesteisten-, jne kuljetukset, ym. jossa autojen käytöllä on merkittävä rooli tänä päivänä.
Ajattelitko kenties, että hoidetaan ne tavarafillareilla, palataan hevos- ja käsivetoisten kärryjen käyttöön vai mitä ajattelit autojen tilalle?
Voi tietty olla, että tartuin provoon ja olisi pitänyt jättää kommentoimatta tuota heittoa kokonaan niin järjetön se on, mutta kerro nyt mitä käytännön vaihtoehtoja meillä on muita kuin autoja nyt ja lähitulevaisuudessa järjestää nuo tarpeet.
@Petteri
VastaaPoistaSaman lain ovat keksineet muutkin, jenkeissä ajatus kulkee Amara's law -nimellä (Roy Amara 1925-2007).
Näin on, ajattelin että ehkä Wiion lakeina ja suomeksi ilmaistuna asia olisi ehkä tutumpi ja jos ei ole jo tuttu niin helpommin ymmärrettävissä.
Robottiautojen kyvyttömyys reagoida odottamattomiin tai tahallaan aiheutettuihin vaaratilanteisiin tulee vielä olemaan suurempi kompastuskivi kuin kukaan osaa kuvitella, samoin asiaan liittyvä juridiikka.
Tätä ei voi ajatella pelkkänä insinööriongelmana.
Ei voi ja tässä onkin juuri monen näitä asiota pohtivan ongelma. Pitäisi oppia katsomaan ongelmia monesta näkökulmasta, eikä vain itselle luontaisesta näkökulmasta.
Tämä on juuri se riski jota tuolla ylhäällä aiemmassa kommentissa kuulutin ja joka realisoituu jos otetaan liikaa etunojaa linjauksissa ja päätöksissä, joita sitten myöhemmin kadutaan kun ei ymmärretty miettiä asiaa tarkemmin ja pidemmällä aikajänteellä.
Vanhan sanonnan mukaan tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Luonnollinen seuraus (corollary) tuosta on, että tyhmästä julkisesta päätöksenteosta kärsii koko kansa.
@Anonyymi: Vaikka neljänkymmenen vuoden ajan parin eniten varallisuutta ansainneen prosentin osuus on kiihtyen kasvanut pohjois-amerikassa, niin siitä huolimatta suurituloisimman osan tarve kuluttaa ei kasva samassa suhteessa tulojen kanssa.
VastaaPoistaOstovoima mitataan juuri varallisuuden mukaan, ei tarpeena. Tämä prosenttijengi elää ihan eri taloudessa kuin tyypillinen helsinkiläinen. Miksi nämä rikkaat edes toimisivat helsingin markkinoilla, koska siellä suurta varallisuutta ei ole. Jos he ostaisivat helsingin taksit ja automatisoisivat ne, taksikuskien tulonmenetykset (kaikkien muiden alojen automatisoinnin ohella) heikentäisivät kaupungin ostovoimaa niin, että taksitoiminta olisi kannattamatonta.
Esim. McDonaldsin liiketoiminta perustuu ylemmällä taholla kiinteistöbisnekseen, ei pikaruokatuotantoon.
Nykyinen taloustiede mittaakin ehkä eniten globaalia taloutta, ei tämän rikkaan osan markkinoita.
Vertaa esim 80-lukua. En tunne Helsinkiä, mutta kai sielläkin rakentaminen ja autoilu oli tasa-arvoisempaa.
Voi tietty olla, että tartuin provoon ja olisi pitänyt jättää kommentoimatta tuota heittoa kokonaan niin järjetön se on, mutta kerro nyt mitä käytännön vaihtoehtoja meillä on muita kuin autoja nyt ja lähitulevaisuudessa järjestää nuo tarpeet.
Tarkoitus oli provosoida: On sellainenkin mahdollisuus, että Helsingin talous romahtaa, koska kukaan ei halua omistaa tuottamattomia laitoksia kaupungissa, jossa ei ole ostovoimaa.
Tarkoitus oli provosoida: On sellainenkin mahdollisuus, että Helsingin talous romahtaa, koska kukaan ei halua omistaa tuottamattomia laitoksia kaupungissa, jossa ei ole ostovoimaa.
VastaaPoistaSiis ylimpien desiilien tuloluokkien väki väistyisi, muuttaisi pois sinne missä on tilaa materialististen tarpeiden kuin henkisen vapauden toteuttamiselle ja trendin oivallettuaan luopuisi sijoituksistakin siellä.
Jäljelle jäisi siten yhä enemmän pääkaupukiin pakkautuneita asuntovelkaisia keskitulosia ja pienituloisia, joiden ostovoima ei riittäisi pitämään kaupungin taloutta tasapainossa.
On se ihan validi ja huomioon otettava mahdollinen kehityspolku sekin.
Jotenkin tästä nousee mieleen Helsingin ja Vantaan halu sekä mm. Espoon, Kauniaisten, Sipoon jne vastentahtoisuus Metropolihankkeeseen ...
@Anonyymi
VastaaPoistaNiin, kuka varakas viettäisi eläkepäiviään Hesassa? Tai muu hyvätuloinen osa-aikatyötä tekevä? Syrjäseudulta löytyy esim. ravintoloita, joissa on yllättävä hintataso. Miksiköhän? Jotkut muuttavat Lappiin tai etelämmäs kesämökilleen. Kesällä asuvat asuntoautossa tai veneessä. Kreikassa pakenevat Ateenasta saarille? Pieni joukko ei näy tilastoissa.
Kukaan ei halua miettiä, mistä bussikuskit saavat palkkansa automatisoinnin jälkeen. Kenties kuntouttavassa työtoiminnassa 9e/päivä? Vai siirrytäänkö perustuloon, ja miten se rahoitetaan?
Älyliikenteen mahdollisuuksia liioitellaan. Kaliforniassa tiettyä reittiä ajavasta robottiautosta on vielä pitkä matka siihen, että kaikki autot toimivat kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa ilman kuljettajaa. Saattaapi olla todella pitkä matka.
VastaaPoistaAika paljon mielestäni kertoo se, että ainakaan suomalaiset autolehdet eivät ole vielä päässeet juurikaan kokeilemaan robottiautojen toimintaa käytännössä. Tarkemmassa vertailussa autojen puutteet selviäisivät nopeasti.
Vastaaminen kunnolla veisi valitettavasti nyt liikaa aikaa, mutta lyhyesti:
VastaaPoista1. Koettakaa käsittää, että auto ( tms vastaava tulevaisuuden suihkupropelliaikapaikkasiirtyjä ) on nykyajan vene / hevonen / poro. Ihminen tarvitsee New Yorkin yms ulkopuolella liikkumisvälineen.
2. Globaali kilpailu vie hyvinvoinnin alemmalle tasolle. Autojen on palattava yksinkertaisemmiksi ja halvemmiksi. Itse ja tuttavani keräämme vanhoja tonnin autoja, sillä niiden pääoma- ja käyttökustannukset ovat naurettavan alhaisia verrattuna nykyautoihin.
3. Poika oli Losissa kolme viikkoa autoilemassa ( yms muualla Jenkeissä ) ja kertoi hillittömistä ruuhkista. Robottiautot ovat täyttä markkinointihöttöä. Muistakaa, että kuukin asutettiin jo ajat sitten Jenkkien suunnitelmissa.
4. Asun maalla ( liki pientä 20 000 ihmisen kaupunkia ). Täällä auto on turvallisuustekijä. Sillä on päästävä synnyttämään nopeasti 100 km päähän sairaalaan ( kokemusta on ) ja tikattavaksi laskimon katkettua kädestä ( kokemusta on ). Näitä esimerkkejä Suomen pinta-alapääosan taloudesta ilman autoa on loputtomasti.
5. Oleskelen paljon Hesassa ja siellä ei ole oikein järkeä omistaa autoa. Aikanaan asuin siellä oman auton kanssa, mutta nyt saattaisin ostaa tuon tonnin auton kimpassa sopivien ihmisten kanssa.
Kommentoin lisäksi, että itse ennustin ajat sitten Nokian kännyköille käyvän kuten MikroMikoille. Etumatka kapeni ja kilpailijat iskivät. Kyllä sen ennustivat muutkin. Ajatus oli vain vaikea hyväksyä varsinkin jos piti itseään fiksuna sekä aikoi tienata Nokian osakkeilla.
Lisäksi olen nähnyt työssäni miten karmeaa on suomalainen koodaaminen suuressa mittakaavassa. Hyviä koodareita on luullakseni aivan liian vähän ja aivan varmasti vielä vähemmän niitä, jotka osaavat määritellä tuotteen jota ovat ostamassa koodareilta.
terveisin tonninukkeli
Älyliikenteessä kaikkea liikennettä on pakkokin seurata reaaliajassa.
VastaaPoistaMiksi olisi? Mitä älyliikenteen toimintoja ei muka olisi mahdollista toteuttaa ilman jokaisen tienkäyttäjän yksityiskohtaista seurantaa? Pikemminkin vaikuttaa siltä, että älyliikenteen kehittämistä käytetään verukkeena kaikkien tienkäyttäjien seuraamiseksi. Ai niin, eihän sillä ole väliä, kun yksityisyys "meni jo" "viisi vuotta sitten".
Aika paljon on kiinni siitä millaisella arkkitehtuurilla älyliikennettä toteutetaan. Nyt kai kaavaillaan pitkälti mallia, jossa jokainen tienkäyttäjä kommunikoi erikseen jonkun "pilven" kanssa. Tästä sitten tietenkin jää pilveen jälkiä tienkäyttäjien toimista. Tietoliikennekapasiteetin kannalta tällainen malli on mahdottoman raskas.
Paljon mielekkäämpää olisi välittää anonyymisti ajantasaista tietoa liikennejärjestelmän tilasta broadcastina (vrt. radio- ja TV-lähetykset). Jokainen tienkäyttäjä voisi sitten poimia datavirrasta tarpeelliset tiedot ihan omatoimisesti ilman, että lähettäjä saa tietää kuka poimi mitä. Toki tienkäyttäjillä pitäisi olla mahdollisuus tarvittaessa päivittää liikennejärjestelmän tilaa, mutta senkin voisi toteuttaa anonyymisti.
Virkamiesten tausta-ajatus robottiautoilussa on selkeästi keskittäminen eli kun kaikki ihmiset asuisivat asumiskeskittymissä niin virkamies-koneiston hommat olisivat paljon helpompia.
VastaaPoistaRobottiautojen voi odottaa toimivan kohtalaisen hyvin kaupunki ympäristössä.
Luopuuko suomalaiset kesämökeistään? Rantamökeihin voi mennä veneellä mutta ei rannalla olevat
jossain hiekkatien takana tai jopa tiettömän matkan takana. Entäs kun tahdot rakentaa mökin jonnekin erämaahan, miten saat tarvikkeet sinne? Esim. kullankaivajat pohjoisessa vie tarvikkeet talvella kun maa on jäässä, sama homma metsähommissa. Osaako robottiauto ajaa merkitsemätöntä ja auraamatonta talvi-tietä pitkin?
No joku varmaan komentoisi että "kuljetusrobottiautolla jossa on kuljettajakin"
Herää kysymys että mistä vuosien päästä löytyy niitä kuljettajia joilla on tarvittava ajo osaaminen kun ei ole tarvinnut paljon ajella? Ja olisiko tälläisiä tarjollakaan?
No kapitalismin lakien mukaan on jos niille on kysyntää, jos ei niin hinnat ovat korkeat ja/tai saatavuus heikko.
Mitä sitten kun se robottiauto ajaa ojaan kyljelleen siellä hiekkatiellä kun routa ja tulva on
tuhonnut tuen? Tuleeko toinen robottiauto ajamaan ojaan? Entäs tienkorjaus?
"Paljon mielekkäämpää olisi välittää anonyymisti ajantasaista tietoa liikennejärjestelmän tilasta broadcastina (vrt. radio- ja TV-lähetykset). Jokainen tienkäyttäjä voisi sitten poimia datavirrasta tarpeelliset tiedot ihan omatoimisesti ilman, että lähettäjä saa tietää kuka poimi mitä"
VastaaPoistaBroadcasting ei taida sopia kyseiseen konseptiin, jossa autot ovat matkustajilla vain lainassa. Jo nyt linja-automatkustajat käyttävät sirukorttia, ja määräpäätä kysytään aina, vaikka sillä ei olisi mitään merkitystä.
Olisi tietenkin teknisesti mahdollista lähettää monenlaista dataa broadcastina. (Vaikka matkapuhelinmastoista.) Valitettavasti suuntaus on sinne pilvipalveluihin. Sitä paitsi nykypäivänä broadcastejakin seurataan salaamalla liikenne ja myymällä sirukortteja. Tietysti henkilötietoja vastaan. ;)