Helsingin Sanomien verkkopalvelu siirtyy loppuvuodesta "avoimen maksumuurin" (jokseenkin ristiriitainen ilmaisu) taakse. Ilmaiseksi saa lukea viisi artikkelia viikossa per päätelaite.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun lehdet yrittävät muuttaa sisältönsä maksulliseksi, mutta tämä on todennäköisesti viimeinen. Elleivät lukijat nytkään ole valmiita maksamaan, suomalainen lehdistö tulee muuttumaan dramaattisesti -- ja vielä nykyistäkin huonompaan suuntaan.
Hesarin oman uutisen keskustelupalstan kirjoitukset eivät yllätä: minä en maksa ikinä uutisista, siirryn lukemaan muita lehtiä, onneksi on Ampparit, parantakaa ensin laatua, pitäkää tunkkinne jne.
Vaihto muihin lehtiin tuskin onnistuu, sillä ne seuraavat silmä kovana Hesarin esimerkkiä. Kaikki lehdet ovat samassa ahdingossa, kun aiemmin ilmaisen verkkopalvelun rahoittaneet maksulliset paperilehden tilaajat ovat katoamassa. Jos maksullisuus toimii, muutkin lehdet muuttuvat maksullisiksi. Nettiuutiset eivät ole Hesarin vaan koko alan yhteinen ongelma.
Ilmaista palvelua saa jatkossa juoru- ja julkkislehdistä, joiden uutisointi keskittyy viihdemaailmaan ja kaupallisten tuotteiden piilomainontaan.
Jos ne eivät riitä, mitä vaihtoehtoa ilmaissisältöä halajavalla lukijalla on?
Kielitaitoinen voi hankkia uutisensa kansainvälisistä medioista. Ne eivät tosin uutisoi suomalaisia tapahtumia eivätkä tulkitse maailman asioita suomalaisesta näkökulmasta. Mutta ainakin toistaiseksi ne ovat ilmaisia.
Entä jos jättää lehdet kokonaan ja seuraa vain tv-kanavien uutisia? Sielläkin on tulossa isoja mullistuksia. Laajakaista altistaa TV-kanavat aivan uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Microsoft, Apple, Google, Netflix, HBO ja monet muut avaavat lähiaikoina suomalaiset palvelunsa. TV-mainonta ei jatkossa riitä ylläpitämään nykyisiä kanavia, joten niiden kallis oma uutistoiminta on vaarassa.
Jäljelle jää vain verovaroin rahoitettu YLE. Ironista onkin, että tekniikan kehittymisen ja talousajattelun myötä palaamme takaisin 1980-luvun maailmaan, missä uutiset tulivat molemmilta kanavilta joka ilta samaan aikaan.
Ehkä jokin Suomen sanomalehdistä yrittää päinvastaista strategiaa? Pitämällä nettisivunsa ilmaisena se haalii muilta jäävät lukijat ja yrittää elää mainostuloja kasvattamalla. Epäselvää on, riittävätkö Suomen pienet markkinat elättämään yhtään puhtaasti mainosrahoitteista, yleispalvelua tuottavaa nettimediaa.
Ellei mikään näistä toimi, aina on mahdollisuus jättää uutiset lukematta. Ajan saa kulumaan myös blogeja lukemalla ja nettikeskusteluissa väittelemällä. Viis yleistiedosta! Tietäminen on niin 1990-lukua. Hyvä mielipide ja hauskat kommentit ovat paljon parempia maailmankuvan rakennuspuita. Mitä suomalaisuudesta, mehän olemme eu-kansalaisia kaikki.
Itse toivon, että Hesarin uudistus onnistuu.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun lehdet yrittävät muuttaa sisältönsä maksulliseksi, mutta tämä on todennäköisesti viimeinen. Elleivät lukijat nytkään ole valmiita maksamaan, suomalainen lehdistö tulee muuttumaan dramaattisesti -- ja vielä nykyistäkin huonompaan suuntaan.
Hesarin oman uutisen keskustelupalstan kirjoitukset eivät yllätä: minä en maksa ikinä uutisista, siirryn lukemaan muita lehtiä, onneksi on Ampparit, parantakaa ensin laatua, pitäkää tunkkinne jne.
Vaihto muihin lehtiin tuskin onnistuu, sillä ne seuraavat silmä kovana Hesarin esimerkkiä. Kaikki lehdet ovat samassa ahdingossa, kun aiemmin ilmaisen verkkopalvelun rahoittaneet maksulliset paperilehden tilaajat ovat katoamassa. Jos maksullisuus toimii, muutkin lehdet muuttuvat maksullisiksi. Nettiuutiset eivät ole Hesarin vaan koko alan yhteinen ongelma.
Ilmaista palvelua saa jatkossa juoru- ja julkkislehdistä, joiden uutisointi keskittyy viihdemaailmaan ja kaupallisten tuotteiden piilomainontaan.
Jos ne eivät riitä, mitä vaihtoehtoa ilmaissisältöä halajavalla lukijalla on?
Kielitaitoinen voi hankkia uutisensa kansainvälisistä medioista. Ne eivät tosin uutisoi suomalaisia tapahtumia eivätkä tulkitse maailman asioita suomalaisesta näkökulmasta. Mutta ainakin toistaiseksi ne ovat ilmaisia.
Entä jos jättää lehdet kokonaan ja seuraa vain tv-kanavien uutisia? Sielläkin on tulossa isoja mullistuksia. Laajakaista altistaa TV-kanavat aivan uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Microsoft, Apple, Google, Netflix, HBO ja monet muut avaavat lähiaikoina suomalaiset palvelunsa. TV-mainonta ei jatkossa riitä ylläpitämään nykyisiä kanavia, joten niiden kallis oma uutistoiminta on vaarassa.
Jäljelle jää vain verovaroin rahoitettu YLE. Ironista onkin, että tekniikan kehittymisen ja talousajattelun myötä palaamme takaisin 1980-luvun maailmaan, missä uutiset tulivat molemmilta kanavilta joka ilta samaan aikaan.
Ehkä jokin Suomen sanomalehdistä yrittää päinvastaista strategiaa? Pitämällä nettisivunsa ilmaisena se haalii muilta jäävät lukijat ja yrittää elää mainostuloja kasvattamalla. Epäselvää on, riittävätkö Suomen pienet markkinat elättämään yhtään puhtaasti mainosrahoitteista, yleispalvelua tuottavaa nettimediaa.
Ellei mikään näistä toimi, aina on mahdollisuus jättää uutiset lukematta. Ajan saa kulumaan myös blogeja lukemalla ja nettikeskusteluissa väittelemällä. Viis yleistiedosta! Tietäminen on niin 1990-lukua. Hyvä mielipide ja hauskat kommentit ovat paljon parempia maailmankuvan rakennuspuita. Mitä suomalaisuudesta, mehän olemme eu-kansalaisia kaikki.
Itse toivon, että Hesarin uudistus onnistuu.
Ne samat uutiset saa vaan luettua esim Yleltä. Kaikki tiedotusvälineethän kirjoittaa toistensa jutut, joten vaikka HS näkisi kaiken vaivan, niin sama tarina on luettavissa pienellä viiveellä muitten lehtien ja Ylen ilmasilta sivuilta.
VastaaPoistaNiinpä. Juuri tämän maksumuuri tulee muuttamaan.
VastaaPoistaMiten niin muuttuu?
VastaaPoistaToisten lehtien uutiset ovat maksun takana eikä YLE voi pilata niiden liiketoimintaa copy-pastettamalla uutiset omalle sivulleen.
VastaaPoistaJa tässähän ei ole kyse pelkistä online-uutisista vaan Hesari lupaa tuottaa yhä enemmän tausta-aineistoa, toivottavasti myös tutkivaa journalismia.
Ensimmäiseksi luulisin, että se mikä ei ole onnistunut maailmalla ei tule onnistumaan täälläkään vaikka kielialueemme on kovin pieni. Toisekseen, johan HS jo nyt palkitsee maksavat lukijansa uutisarkistoilla, hyvillä taustatiedoilla ja usein jopa mielenkiintoisilla koko sivun artikkeleilla. Eli tilaaja kyllä saa vastinetta tilausmaksulleen verrattuna ilmaislukijoihin.
VastaaPoistaMutta mutta, ongelmapa on vähän toisaalla. Erityisesti HS mutta myös TS (Helena Erosen "hihagate") ja muut sanomalehdet pitävät yllä niin värittynyttä (engl. bias) poliittista agendaa, että kasvava joukko ei yksinkertaisesti näe tilausmaksua itselleen minkään rahan arvoisena. Tilanne on verrattavissa 90-luvun alkuun, jolloin maassa oli vahvoja puoluelehtiä, joista puolueen jäsenet maksoivat autuaan onnellisina ja vastustajat eivät olisi ottaneet ilmaiseksikaan. Tämä on se este, miksi HS ei saa lukijamääräänsä kasvatettua, vaikka se poistuisi netistä kokonaan.
Ottaen huomioon että muutamia kolumnisteja lukuunottamatta hesarin sisältö on lähinnä STT:n (ja AP:n ja Reutersin) juttuja kopypastetettuna, niin lisäarvoa ei juurikaan näe koko aviisista. Hs.fi:tä lukee koska se on sinänsä ok:n näköinen portaali, mutta saa ne samat jutut muualtakin.
VastaaPoistaCopypaste-uutisia ja poliittisesti "neutraalien" toimittajien pääkirjoituksia mielipidekolumneja, harva jää kaipaamaan hesaria.
VastaaPoistaEhkäpä lehden olisi syytä supistua pääkaupunkiseudun asioita syynäävään julkaisuun, siinä olisi varmasti ihan tarpeeksi tekemistä ja jutun aihetta.
Hesarin verkkolehden hinta on aika rasvainen kun vertaa ja ajattelee, että siihen ei käytetä paperia eikä kallista ihmisen hoitamaa jakelua. Ja koko formaatti syntynee muun työstön sivutuotteena joka tapauksessa.
VastaaPoistaJa Hesarin mainoshinnatkin on aina olleet aika kovat. Muistan joskus muutama vuosikymmen sitten ihmetelleeni New York Timesin etusivun mainoksen halpaa hintaa Hesariin verrattuna. Levikki oli sentään moninkertainen.
Ainakin Aamulehden suomenkielen taso painetussakin lehdessä on laskenut kuin lehmänhäntä. Taustoitus on olematonta ja silloin kun sitä on niin se on virheellistä tai ainakin toimittaj aon ymmärtänyt väärin.
VastaaPoistaMinä maksan siis paperiversiosta, mutta ei siinä ainakaan maksullisuus paljon auta.
Yle ei voi mennä minkään maksumuurin taakse, kun kerran sen rahoitus hoidetaan Yle-verolla. Käytännössä ihmiset tulevat entistä enemmän siirtymään blogien, foorumeiden ym. lukijoiksi. Näihin sitten voi olla kopioitu valikoituja uutisia Hesarista. Tällainen johtaa entistä pidemmälle siihen, että ihmiset seuraavat vain kapean heille kiinnostavan alueen uutisia. Toisaalta ihmiset voivat siirtyä lukemaan vain otsikoita. Suunuiteltu hinta 10 euroa kuussa on kyllä härski. Jos nyt seuraa viittä julkaisua, joista jokainen haluaisi 10 europa kuussa, olisi se 50 euroa kuussa. Se, että paperilehdenkin tilaajilta halutaan lisää rahaa, jotta he voisivat lukea nettisivuja on jo härskiyden huippu. Tyypillinen suomalainen mentaliteetti: myy mahdollisimman vähän mahdollisimman kalliilla.
VastaaPoistaMiksi markkinat eivät toimi?
VastaaPoistaToimittajan kirjoittama teksti saadaan välittömästi näyttöpäätteeltä lehden sivulle lukijoiden luettavaksi.
Ei tarvita sanomalehtipaperia, ei painokoneita, ei lehtien kuljetusrallia. Metsät säästyvät. Ei tarvita painomustetta ympäristömyrkkynä.
Siis lehtitalon painokustannukset menevät minimiin.
Suomalaisen sanomalehden kilpailuetu on kirjoittaa Suomen ja suomalaisten asioista, jotka myös kiinnostavat lukijoita.
Lehdelle jää ainoaksi toimivaksi rahanansaitsemiskeinoksi mainosten ymppääminen nettisivujen sekaan ja väliin. Sen sijaan pelkkien uutisten myyminen maksullisena vaikuttaa toivottomalta.
Helsingin Sanomat joutunee siirtymään nettiversiona lähes ilmaislehdeksi, joka saisi tulonsa lehden sivuilla olevista mainoksista. Tällöin lehden kiinnostavuuden ratkaisee toimittajien ammattitaito.
Hyvänä esimerkkinä sanomalehtien toimittajien tarpellisuudesta näkisin esimerkiksi ajankohtaisen keskustelun lasteen huostaanotoista Suomessa.
Ei tarvita sanomalehtipaperia, ei painokoneita, ei lehtien kuljetusrallia. Metsät säästyvät. Ei tarvita painomustetta ympäristömyrkkynä.
VastaaPoistaAivan, kerran vuodessa uusittavat iPhonet, iPadit ja iMacit ovat täysin ekologisia tuotteita eikä niiden paketointiin käytetä ollenkaan minkäänlaista paperia, painomustetta eikä rahtiin lentokoneita.
Sinällään mielenkiintoista miten vähän otetaan kantaa siihen kuinka huonosti sähköinen uutisointi toimii.
Mikään ruudulta tai tabletilta luettava uutissivusto ei toimi yhtä hyvin kuin perinteinen sanomalehti. Toki verkossa kiinnostavasta jutusta voi olla linkkejä lisätietoihin -- ja huomaa tunnin päästä että on lukenut vain yhdestä aiheesta. Tai huomata myöhemmin että puolet sisällöstä jäi lukematta kun eivät olleet etusivulla tai tullut hiveltyä ruutua oikeaan suuntaan. Kahvikuppi ja kädenojennus, lopputuloksena voi olla muutaman vuoden paperilehden kulut.
Toisaalta verkko mediana on tuonut nopean uutisoinnin sivuvaikutuksina huonosti tarkastetut taustatiedot ja kopioinnin. Samat uutiset kiertävät sopivasti eri sivustoilla useita päiviä.
Minä uskon vahvasti että vapaat bloggarit pystyvät vastaamaan kansan uutisnälkään.
VastaaPoistaPetteri,
VastaaPoistaTämä on nasevin kirjoitus mitä olen lukenut sinulta ikinä. Lieneekö syynä se, että me molemmat olemme kirjoittaneet niin printti- kuin nettimediaankin.
Erittäin mielenkiintoinen tilanne. Jatketaan seuraamista!
"Muistan joskus muutama vuosikymmen sitten ihmetelleeni New York Timesin etusivun mainoksen halpaa hintaa Hesariin verrattuna. "
VastaaPoistaOlen kyllä ymmärtänyt että mainosten peittämä etusivu on lähinnä suomalainen ilmiö (TS,HS)
Takavuosina oli uutinen norjalaisesta lehdestä joka oli päättänyt koemielessä laittaa etusivulle mainoksia. Muut norjalaiset lehdet pitivät päätöstä "käsittämättömän ja naurettavana"
Hdmi kirjoitti että ilmoitukset sanomalehden etusivulla olisivat suomalaisten ikioma keksintö. Tiedän minäkin, että eurooppalaisessa laatusanomalehdistössä ovat etusivulla tärkeimmät uutiset.
VastaaPoistaMutta ei se tarkoita, että missään muualla ei oli mainoksia lehden etusivulla.
En muista enää tarkkaan oliko New York Timesin lähes (noin) 10 cm paksun sunnuntainumeron päällimmäisessä osassa ollut edes uutisia. Muistan kuitenkin että lehteä myytiin kioskeissa osina. Jotkut erikseen myytävät ilmoitusosat olivat omia kokonaisuuksia.
Siihen aikaan (1960-70 luvulla) vastasin melko suuresta sanomalehtimainonnan budjetista. Sen vuoksi minua kiinnosti USA:n matkalla sikäläisten mainosten kontaktihinnat ja olin aika ihmeissäni kun tiesin pienempilevikkisen Hesarin huomattavasti korkeammat hinnat.
Anonyymi viittasi että tarvitaan joka vuosi uusittavat iPhone'it, iPadit ja iMacit. Ehkä hiukan liioittelua että niitä ihan joka vuosi tarvitsisi uusia sanomalehtitalossa. Ja lukulaitteinahan niiden uusimisen maksaa asiakas - ei kai sitä silloin lehtitalolle makseta.
"Toisten lehtien uutiset ovat maksun takana eikä YLE voi pilata niiden liiketoimintaa copy-pastettamalla uutiset omalle sivulleen."
VastaaPoistaMiksi ei voi? Ei suoraan kopioida mutta, uutisoida saman asian omin sanoin. Tekijänoikeus ei ulotu historiallisiin tosiasioihin ja YLE:n tehtäviin ei kuulu hs:n liiketoimintamallien suojelu.
Iltalehtihän yritti tätä aikoinaan ja lopetti kun ei siitä mitään tullut.
Minulle riittää yle ja bbc. Ei ole pienintäkään aikomusta laittaa rahaa tähän. Sinänsä outo politiikka hs:tä että vaikka tilaisi paperilehden niin vielä maksaa netti-sisällöstä erikseen.
On ärsyttävää, että tietotekniikka pakottaa minut jatkuvasti, ehtimiseen, yhtä mittaa ulos mukavuusalueeltani. Heti kun jonkun asian olen oppinut niin että se tuntuu helpolta ja mukavalta, tulee uusi versio tai uusi väline, jota taas ihmetellään ja opetellaan.
VastaaPoistaTämä se minua Hesarin verkkoversiossakin harmittaa. En aio luopua paperi-Hesarin tilaamisesta, ja saan verkkoversion 3 eurolla kuussa enkä pidä sitä merkittävänä summana. Muista verkkojulkaisuista ei ole suunnitelmissa maksaa, mutta mistä senkään tietää: jos kaikki seuraamani julkaisut YLEn lisäksi muuttuvat maksullisiksi, pitäisi tyytyä pelkkään someen. Ei hyvä (enkä hämmästy jos naamakirjat yms ilmoittavat hintansa nekin).
Tilasin siis Hesarin verkkoversion. Muistelen käyttöehdoissa sanotun, että digilehden ja arkiston artikkeleita saa kopioida yksityiskäyttöön somessa jaettaviksi. Toivottavasti ymmärsin oikein; tämä on tarkistettava. Se on oikeastaan se yksinomainen asia miksi tuon kolme euroa maksan.
Koetan asennoitua mukavuusalueelta poistumispakkoon siten, että sen ansiosta aivot ja mieli säilyvät virkeinä. Alkuharmistuksen jälkeen uuden omaksuminen tuottaa mielihyväpalkinnon (sen jälkeen kun olisi mieluiten heittänyt koneen ikkunasta ulos ja irtisanonut verkkoyhteyden :D ).
"Ne samat uutiset saa vaan luettua esim Yleltä."
VastaaPoistaVaan kun ei saa. Ylen sivuilta puuttuu (luonnollisesti) paljon uutisia ja taustajuttuja koskien pääkaupunkiseutua, ja minua ne ainakin kiinnostavat alueen asukkaana.
No itselle tulee paparihesari joten nettilisä 3e/kk ei ole paha rasti. Hiukka rasvainen tuo netti-only version hinta kyllä on.
Meninpä edellisessä kommentissani aivan täydellisesti metsään HS-verkkosisällön käyttöoikeuksien suhteen!
VastaaPoista"Palvelun sisällön tai sisällön osan saattaminen yleisön saataviin levittämällä, esittämällä tai näyttämällä julkisesti tai varastointi tai kappaleiden valmistaminen sisällöstä tai sen osasta ilman Helsingin Sanomien etukäteen antamaa kirjallista suostumusta on kielletty. Käyttäjällä ei ole oikeutta Palvelun tai sen osan julkaisemiseen tai edelleen luovuttamiseen. Kielto koskee sekä vastikkeellisia että vastikkeettomia luovutuksia sekä tilanteita, joissa Palvelu saatetaan kolmansien saataville. Käyttäjällä ei ole oikeutta muodostaa Palvelusta tai sen osasta toista teosta tai toista palvelua.
Käyttäjällä on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia yksityiseen käyttöön sekä valmistaa Palvelun osasta muutama kappale omaan käyttöön, opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Käyttäjällä on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen muuhun kuin yrityksen toimintaan suoranaisesti liittyvän määrätyn toimenpiteen suorittamiseksi, kuten tuotteen valmistamiseksi tai julkaisutoimintaan tai muuhun kaupalliseen tarkoitukseen."
http://www.hs.fi/kayttoehdot/
Mistä ihmeestä minä sen somen sain? Verkko-Hesarin sisältöä siis EI SAA kopioida vaikkapa naamakirjaan.
En ole Hesaria lukenut paperiltakaan vuosiin, kun tuntui että juttujen taso laski jo silloin.
VastaaPoistaTuo Hesarin uutinen tuosta on epäselvä - pitäisi varmaan etsiä ehdot tarkemmin, mutta siinä puhutaan jotain päätelaitteista. Tilaus sitten maksaisi sen kympin kuussa, mutta minulle ei ole nyt selvää onko se henkilökohtainen tilaus vai voivatko muutkin taloudessani lukea samalla tilauksella.
Kymppi kuussa on jossain määrin mahdollinen, mutta en silti alkaisi maksamaan kymppiä kuussa jokaiselta päätelaitteelta, jolta lehteä lukisin tai edes jokaiselta lukijalta.
Paperilehden voi jopa antaa naapurillekin.
"Tilaus sitten maksaisi sen kympin kuussa, mutta minulle ei ole nyt selvää onko se henkilökohtainen tilaus vai voivatko muutkin taloudessani lukea samalla tilauksella."
VastaaPoistaEi ole päätelaitekohtainen. Omassa perheessä samalla tunnarilla luetaan kaikilla laitteilla.
Nettisisältö on kallista suhteessa nykyisiin tuloihin.
VastaaPoistaNettilehden 100% koneellinen postijakelu ei tuo mitään tavalliselle kansalaiselle: Postinkanto on tuonut monelle tuloa, joka on lisännyt samalla kuluttajan ostovoimaa.
Kun postinjako tehdään koneella niin siitä hyötyy vain nettioperaattoreiden omistajat.
Perustulo on ensimmäinen ratkaisu tähänkin.
Jos lehtien maksuttomat nettiversiot eivät tuota rahaa, niin mikäs järki niitä on sitten ylipäätään ylläpitää? Jos webbiuutisointia ei maksuttomana versiona nähdä maksullisten paperiversioiden tilaajakantaa riittävästi tukevana/lisäävänä, niin eikös se ole sitte ainoastaan järkevää lakkauttaa koko nettilehti, josta syntyy ainoastaan kuluja? Näin minä ainakin tekisin ja keskittyisin maksullisiin netti- ja paperiversioihin, ja näin tekee myös HS.
VastaaPoistaKommentit "minä ainakin luen maksullisuuden jälkeen juttuni muiden lehtien sivuilta", on siis täysin yhdentekevä HS:lle, jos lähtötilanne nettiuutisoinnin osalta on tappiollinen.
Tuomo Pietiläisen ehdotus, joka rajoittaisi nettilehtien tapaa kannibalisoida toistensa uutistyö: Skuuppikorvaus eli uutisvoiton käyttökorvaus.
VastaaPoista>Tekijänoikeus ei ulotu
>historiallisiin tosiasioihin ja
>YLE:n tehtäviin ei kuulu hs:n
>liiketoimintamallien suojelu.
Niin -- olisikin korkea aika keskustella siitä, mitä YLEn tehtäviin oikein kuuluu. Onko uutisvälitys palaamassa valtion tehtäväksi?
Uutisvälitys on jo ulkoistettu Johan Bäckmanien tehtäväksi.
VastaaPoistaItseäni närkästyttää eniten informaation kätkeminen videoleikkeisiin. Jos niiden asia vaivauduttaisiin kirjoittamaan tekstiksi, asiasta saisi käsityksen yhdellä silmäyksellä, ja tietäisi heti, sisältääkö aihe jotakin kiinnostavaa.
Nyt "lehti" on kuin huonosti toimitettu televisio. Niissä on leikkaamattomina esitettyjä puhuvia päitä, jotka miettivät viisi minuuttia, mitä uskaltaisi kameralle sanoa, kunnes sanovat jotakin, millä ei ole merkitystä kenellekään. Paitsi tietysti niille, jotka pääsevät levittämään linkkiä "kato, esiinnyin lehdessä". Katseleeko niitä videoita joku, vai tehdäänkö niitä vain, koska niitä kuuluu tehdä?
Anonyymi viittasi että tarvitaan joka vuosi uusittavat iPhone'it, iPadit ja iMacit. Ehkä hiukan liioittelua että niitä ihan joka vuosi tarvitsisi uusia sanomalehtitalossa. Ja lukulaitteinahan niiden uusimisen maksaa asiakas - ei kai sitä silloin lehtitalolle makseta.
VastaaPoistaKyse taisi olla kommentista siihen että paperilehdestä elektroniseen siirtyminen olisi jotenkin erityisen ekologinen teko.
Asiakashan kaiken maksaa jokatapauksessa.
HS-uutinen: "Palvelinkeskuksissa olevat palvelimet ja muut laitteet vaativat jatkuvaa jäähdytystä. Wired-lehden artikkelin mukaan kaikkien maailmassa toimivien palvelinkeskusten jäähdytys vie noin 1,5 prosenttia maailmassa tuotetusta sähköenergiasta."
VastaaPoistaOnko pj ruvennut luddiitiksi?
VastaaPoistaItse olen innoissani jos saadaan paperimedia kaatumaan. Niin pitäisi muidenkin olla.
Miksi paperimedia pitäisi saada kaatumaan? Kun samanaikaisesti tv-kanavat ovat ahtaalla, meille on vaarassa jäädä vain YLEn uutiset -- aivan kuten kultaisella 1980-luvulla.
VastaaPoistaUusia yrittäjiä syntyy aina. Vanhojen kaatuminen luo pelitilaa uusille. Itse voisin perustaa media yrityksen jos saadaan nykytoimijat pelistä ulos. Paperimedia vie netiltä tuloja ja on muutenkin haitallinen yhteiskunnalle.
VastaaPoista