Kaksi viikkoa sitten Facebookiin virtasi ystäviltä viestejä, joissa he jakoivat Aasiaan annettua tsunamivaroitusta eteenpäin. Pari tuntia myöhemmin Nokia antoi yllättävän tulosvaroituksen. Sitä uutista jakoi eteenpäin tuskin kukaan.
Ihmettelin epäsuhtaa. Miksi niin moni jakoi Aasian tsunamivaroituksen, mutta Nokian tulosvaroitus kiinnosti harvaa? Kumpi oli suomalaisen kannalta merkittävämpi uutinen?
Joku selitti sen olevan huolta ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Muistamme yhä Tapaninpäivän tsunamin, koska siinä kuoli monia suomalaisia. Mutta nyt ei ollut edes lomakausi. Olivatko ihmiset oikeasti niin huolissaan paikallisten asukkaiden hyvinvoinnista? Entä, jos tsunami olisi tapahtunut Afrikan rannikolla?
Nokian tulosvaroituksen merkitystä vähäteltiin. "Taas yksi tulosvaroitus. Eihän se ole mikään uutinen, että Nokialla menee huonosti."
Kuitenkin Nokian tulosvaroitus vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti lähes jokaisen suomalaisen elämään. Aasian tsunamivaroitus vaikutti vain niihin, joilla oli tuttuja tuhoalueella. Ja kuten kävi ilmi, varoitus osoittautui turhaksi. Mitään tsunamia ei edes tullut.
Osa Nokian kommentoinneista oli suorastaan pilkallisia. On hämmentävää, miten moni suomalainen tuntuu suorastaan iloitsevan Nokian ongelmista. Siihen ei luulisi olevan kenelläkään varaa. Nokian tuomat miljardit ovat keskeinen syy siihen, miksi Suomen talous on pysynyt muita EU-maita paremmassa kunnossa.
Nokia on työllistänyt välillisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä ja tuonut miljardeja veroeuroja yhteiseen kassaan. Moni näyttää uskovan, että sosiaalietuudet ja avustukset tulevat valtiolta, joten on ihan sama miten yrityksillä menee. Niin kauan kuin tuet ilmestyvät omalle tilille, yrityksillä ei ole merkitystä. Talous ei koske minua. Tällainen ajattelu osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä.
Nokialla on yli 230 000 suomalaista omistajaa, joihin tulosvaroitus sattui kipeästi. Jokainen suomalainen on hyötynyt epäsuorasti Nokiasta. Miljardit vaihtuvat kohta 700 euroon, kuten Verkkouutiset osuvasti kirjoitti. Suomalaisten kannalta Nokian kohtalo on merkittävämpi uutinen kuin Aasian tsunami.
Nettiuutisoinnilla on taipumus hämärtää asioiden merkittävyyttä. Dramaattiset kohu-uutiset saavat enemmän klikkejä, twiittejä ja Facebook-jakoja kuin tavallisemmat uutiset, vaikka juuri ne vaikuttavat omaan arkeemme. Netti ei luokittele uutisia tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin. Ainoa mittari on yleinen kiinnostavuus.
Uutisten merkitystä sotkee myös nettilehtien välinen kilpailu. Klikkien kalastelu johtaa siihen, että kaukaisten maiden kohu-uutiset otsikoidaan aivan kuin ne olisivat tapahtuneet Suomessa. "Nainen myrkytti naapuriensa jogurtin", "Näyttelijä hirttäytyi vahingossa", "Äiti piti poikaansa vankina hiilikellarissa" -- siinä esimerkkejä tuoreista iltapäivälehden otsikoista, jotka houkuttelevat klikkaamaan tekstin auki. Vasta silloin selviää, ettei mikään näistä tapahtunut Suomessa.
Netissä kaikki uutiset ovat samanarvoisia, oli sitten kyse tsunamivaroituksesta toisella puolella maapalloa tai Nokian tulosvaroituksesta. Uutisten suhteuttaminen jää lukijoiden itsensä tehtäväksi. Jos sitä ei osaa tai jaksa tehdä, valta meitä koskeviin päätöksiin siirtyy yhä harvempien käsiin.
Ihmettelin epäsuhtaa. Miksi niin moni jakoi Aasian tsunamivaroituksen, mutta Nokian tulosvaroitus kiinnosti harvaa? Kumpi oli suomalaisen kannalta merkittävämpi uutinen?
Joku selitti sen olevan huolta ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Muistamme yhä Tapaninpäivän tsunamin, koska siinä kuoli monia suomalaisia. Mutta nyt ei ollut edes lomakausi. Olivatko ihmiset oikeasti niin huolissaan paikallisten asukkaiden hyvinvoinnista? Entä, jos tsunami olisi tapahtunut Afrikan rannikolla?
Nokian tulosvaroituksen merkitystä vähäteltiin. "Taas yksi tulosvaroitus. Eihän se ole mikään uutinen, että Nokialla menee huonosti."
Kuitenkin Nokian tulosvaroitus vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti lähes jokaisen suomalaisen elämään. Aasian tsunamivaroitus vaikutti vain niihin, joilla oli tuttuja tuhoalueella. Ja kuten kävi ilmi, varoitus osoittautui turhaksi. Mitään tsunamia ei edes tullut.
Osa Nokian kommentoinneista oli suorastaan pilkallisia. On hämmentävää, miten moni suomalainen tuntuu suorastaan iloitsevan Nokian ongelmista. Siihen ei luulisi olevan kenelläkään varaa. Nokian tuomat miljardit ovat keskeinen syy siihen, miksi Suomen talous on pysynyt muita EU-maita paremmassa kunnossa.
Nokia on työllistänyt välillisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä ja tuonut miljardeja veroeuroja yhteiseen kassaan. Moni näyttää uskovan, että sosiaalietuudet ja avustukset tulevat valtiolta, joten on ihan sama miten yrityksillä menee. Niin kauan kuin tuet ilmestyvät omalle tilille, yrityksillä ei ole merkitystä. Talous ei koske minua. Tällainen ajattelu osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä.
Nokialla on yli 230 000 suomalaista omistajaa, joihin tulosvaroitus sattui kipeästi. Jokainen suomalainen on hyötynyt epäsuorasti Nokiasta. Miljardit vaihtuvat kohta 700 euroon, kuten Verkkouutiset osuvasti kirjoitti. Suomalaisten kannalta Nokian kohtalo on merkittävämpi uutinen kuin Aasian tsunami.
Nettiuutisoinnilla on taipumus hämärtää asioiden merkittävyyttä. Dramaattiset kohu-uutiset saavat enemmän klikkejä, twiittejä ja Facebook-jakoja kuin tavallisemmat uutiset, vaikka juuri ne vaikuttavat omaan arkeemme. Netti ei luokittele uutisia tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin. Ainoa mittari on yleinen kiinnostavuus.
Uutisten merkitystä sotkee myös nettilehtien välinen kilpailu. Klikkien kalastelu johtaa siihen, että kaukaisten maiden kohu-uutiset otsikoidaan aivan kuin ne olisivat tapahtuneet Suomessa. "Nainen myrkytti naapuriensa jogurtin", "Näyttelijä hirttäytyi vahingossa", "Äiti piti poikaansa vankina hiilikellarissa" -- siinä esimerkkejä tuoreista iltapäivälehden otsikoista, jotka houkuttelevat klikkaamaan tekstin auki. Vasta silloin selviää, ettei mikään näistä tapahtunut Suomessa.
Netissä kaikki uutiset ovat samanarvoisia, oli sitten kyse tsunamivaroituksesta toisella puolella maapalloa tai Nokian tulosvaroituksesta. Uutisten suhteuttaminen jää lukijoiden itsensä tehtäväksi. Jos sitä ei osaa tai jaksa tehdä, valta meitä koskeviin päätöksiin siirtyy yhä harvempien käsiin.
Olet vähän myöhässä tuossa pilkallisten kommenttien osiossa. Eihän Nokia oikein enää kiinnosta suomalaisia elpon epäkelpon suorituksen jälkeen.
VastaaPoistaMua ei ainakaan.
Seuraava luuri jonka ostan on intelin ja samsungin kehittämä meegoluuri.
Nokian emämoka oli ottaa microsoftin mies keulaan ja lähteä sille tielle.
VastaaPoistaLuottamus menetetty, eikä sitä takuulla tule saamaan takaisin kun ms:n
kassarana kulkee.
Ei ole ihan pieni joukko suomalaisia se johon kuulun, siis epäluottamus microsoftia kohtaan ja halu olla ottamatta yhtään mitään osaa sen touhuihin, varsinkaan sellaisiin mistä saisivat tuloja ja/tai tietoja kerättyä.
Harmi että sitten on myös se suuri evvk-peruskäyttäjien joukko, jotka eivät tee yhtään mitään asian eteen, vaan tyytyvät näppäilemään sen kammottavan windows-turvareiän kanssa kun minimaalisella panostuksella kiinnostukseen vapaampia vaihtoehtoja kohtaan kerättäisiin samantien suuri palkkio niin itselle kuin ajan myötä kaikille muillekin.
Miksi et siis samalla tavalla harmittele sitä, että mikseivät kaikki suomalaiset käytä Linuxia tietokoneillaan? Ei ehkä toisi kassaan tuloja niin paljon, mutta vähentäisi oleellisesti rapakon taakse meneviä virtoja.
Olet oikeassa tuon vahingonilon suhteen.
VastaaPoistaItse en voi kuin nauraa niille ääliöille, jotka ovat tankanneet Mokiaa kun on halvalla saanut.
Joko muuten Sinkko on antanut ostosuosituksen?
Suoraan sanoen, Mokia ei tee mitään sellaista, jolla olisi jotain todellista merkitystä, joten miksi yrityksen menestyksestä pitäisi edes iloita. Sekin on vain positiivista mitä vähemmin veroeuroja punamädättäjien käsiin virtaa.
Se nyt vaan on niin että Suomi ei ole eikä enää edes pyri arvoyhteiskuntaan. Kansa on kapitalismin tieto- ja mediatekniikkaa käyttävän pääoman vallassa pudonnt keskimääräisen maailmanrahvaan tasolle. Kiihottava kimallus on se jolla Microsoft ja Apple meitä letkupotilaita syöttävät.
VastaaPoistaterveisin, yksi roskaväestä
Itse ihmettelin samoja asioita.
VastaaPoistaKyseisenä iltan myös ainakin YLE sortui ihan samaan virheeseen prioriteeteissä, ei yksistään sosiaalinen media.
YLE:ltä odottaisin laadukkuutta, kun kerron tulevan saamaan rahat pakkokeräämisellä Suomalaisilta.
Ei voi välttyä pieneltä vahingonilolta,kun muistaa Nokiaa ostaneiden rehentelyn rahoillaan aikoinaan. Mutta totta,omaan nilkkaanhan se osuu.
VastaaPoistaToinen jonka taloudellisesta kaatumisesta saisi iloa,on tämä Buntan poika Nalle,joka riistäisi eläkeläisiltä äänioikeudenkin. Isukki oli röyhkimys ja pojasta polvi vain paranee.
YLE:n Prisma se pahoinpitelee tiedettä,aasiaan palataksemme:
Tulikävely ja idioottifysiikka
@Onnistuipa Wahlroos suututtamaan muitakin eläkeläisiä kuin minut;):
VastaaPoistaTaloussanomat
Tuskin mikään yksittäinen yritys voisi pelastaa minkään maan taloutta. Jos jokin on finanssitaloudessa selvää, niin se ettei kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin. Yhden yrityksen taktiikka voi johtaa nimittäin siihen, että ahneet omistajat määräävät valtiota. Näin tapahtui kymmenen vuotta sitten kun Ollila alkoi vaatimaan verotuksen vähemtämistä. Hän jopa valehteli, ettei verotus ole välttämätöntä palveluiden turvaamikseksi.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että hyvinvointi tulee yrityksistä. Mutta tasa-arvoinen hyvinvointi tulee niiltä yrityksiltä, jotka maksavat veronsa valittamatta. Sellaisista yrityksistä valtioiden pitää kilpailla.
Valtion olisi myönnettävä perustulo, jotta uusia yrityksiä voisi syntyä.