Pääkaupunkiseudun liikenneongelmien ratkaisemiseksi ehdotetaan joukkoliikenteen muuttamista ilmaiseksi. Sen pitäisi lisätä joukkoliikenteen suosiota ja houkutella yksityisautoilijoita junan tai bussin kyytiin.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Autoilijan kannalta pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on jo nyt käytännössä ilmaista. Matkakortilla seutulippu Helsingin keskustaan ja takaisin maksaa noin seitsemän euroa. Saman matkan tekeminen omalla autolla maksaa vähintään tuplasti (matka esimerkiksi 40 kilometriä, km-kustannus noin 0,40 euroa).
Muutaman tunnin asiointi rasittaa lisäksi autoilijan kukkaroa 15-25 eurolla pysäköintimaksun muodossa. Ja jos pysäköintivirhemaksu nousee 80 euroon, pienikin huolimattomuus tai viivästys voi moninkertaistaa asioinnin kustannukset.
Kun toiseen vaakakuppiin asetetaan junamatkan ja toiseen automatkan hinta, on ihan sama, painaako junamatka seitsemän vai nolla euroa. Autolla ei matkusteta sen vuoksi, että kustannusero junaan tai bussiin olisi turhan pieni vaan ihan muista syistä. Epämukavat aikataulut ja tarve liikkua myös työpäivän aikana kallistavat vaa'an oman auton puolelle. Vain Hesarin toimittajien ja kansanedustajien työpaikka on aivan aseman vieressä. Muut joutuvat kävelemään loskassa tai käyttämään hankalia vaihtoja.
Joukkoliikenteen suosiota ei lisätä alentamalla hintaa vaan parantamalla sen mukavuutta ja toimivuutta. Älypuhelimessa toimiva GPS Reittiopas on saanut minut käyttämään yhä enemmän lähijunaa auton sijaan, koska se tekee matkustamisesta niin helppoa. Junat kartalla -palvelu näyttää junan sijainnin reaaliajassa, mistä voi arvioida sen mahdollista myöhästymistä.
Joukkoliikenteen hinnan alentaminen hyödyttäisi nuoria ja vanhuksia, jotka ovat nytkin joukkoliikenteen suurkäyttäjiä. Ilmaisuus saisi heidät liikkumaan aiempaa enemmän, mutta se tuskin on mikään tavoitetila. Pikemminkin kaikenlaista liikkumista halutaan vähentää. Ilmaisuus on mukavaa, mutta sen vaikutukset usein arvaamattomia. Eikä mikään ole oikeasti ilmaista, vaan maksuttomien palvelujen rahat on kerättävä jostain muualta.
Itse asiassa lähijuna todella on ilmainen. En ole koskaan nähnyt lipputarkastusta käyttämälläni reitillä. Mutta se on tietty ihan toinen juttu.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Autoilijan kannalta pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on jo nyt käytännössä ilmaista. Matkakortilla seutulippu Helsingin keskustaan ja takaisin maksaa noin seitsemän euroa. Saman matkan tekeminen omalla autolla maksaa vähintään tuplasti (matka esimerkiksi 40 kilometriä, km-kustannus noin 0,40 euroa).
Muutaman tunnin asiointi rasittaa lisäksi autoilijan kukkaroa 15-25 eurolla pysäköintimaksun muodossa. Ja jos pysäköintivirhemaksu nousee 80 euroon, pienikin huolimattomuus tai viivästys voi moninkertaistaa asioinnin kustannukset.
Kun toiseen vaakakuppiin asetetaan junamatkan ja toiseen automatkan hinta, on ihan sama, painaako junamatka seitsemän vai nolla euroa. Autolla ei matkusteta sen vuoksi, että kustannusero junaan tai bussiin olisi turhan pieni vaan ihan muista syistä. Epämukavat aikataulut ja tarve liikkua myös työpäivän aikana kallistavat vaa'an oman auton puolelle. Vain Hesarin toimittajien ja kansanedustajien työpaikka on aivan aseman vieressä. Muut joutuvat kävelemään loskassa tai käyttämään hankalia vaihtoja.
Joukkoliikenteen suosiota ei lisätä alentamalla hintaa vaan parantamalla sen mukavuutta ja toimivuutta. Älypuhelimessa toimiva GPS Reittiopas on saanut minut käyttämään yhä enemmän lähijunaa auton sijaan, koska se tekee matkustamisesta niin helppoa. Junat kartalla -palvelu näyttää junan sijainnin reaaliajassa, mistä voi arvioida sen mahdollista myöhästymistä.
Joukkoliikenteen hinnan alentaminen hyödyttäisi nuoria ja vanhuksia, jotka ovat nytkin joukkoliikenteen suurkäyttäjiä. Ilmaisuus saisi heidät liikkumaan aiempaa enemmän, mutta se tuskin on mikään tavoitetila. Pikemminkin kaikenlaista liikkumista halutaan vähentää. Ilmaisuus on mukavaa, mutta sen vaikutukset usein arvaamattomia. Eikä mikään ole oikeasti ilmaista, vaan maksuttomien palvelujen rahat on kerättävä jostain muualta.
Itse asiassa lähijuna todella on ilmainen. En ole koskaan nähnyt lipputarkastusta käyttämälläni reitillä. Mutta se on tietty ihan toinen juttu.
Kuukausilippu toisesta suunnasta, pohjoisesta, käyttävänä kerron, että melkein joka kuukaudelle osuu ainakin yksi tarkastus. Usein kaksi melkein peräkkäin.
VastaaPoistaTodennäköisyydet ovat tietysti mitä ovat, mutta enää näin viiskyt täyttäneenä ei kehtaa.
Olenhan myös suomalainen, maaliman rehellisintä kansaa, paitsi silloin jos järkevyyssyyt toista painottavat.
- Riku
Opiskelijat ja seniorit matkustavat nyt jo puolella hintaa suhteessa työssäkäyvään aikuiseen. Opiskelijakortilla saa omat etunsa matkalippujen, kuukausikorttien jne hinnoissa. Samoin seniorit, varusmiehet jnejne... Eli tällä ihmisryhmällä vasta helppoa onkin...
VastaaPoistaJuuri näin.
VastaaPoistaJotkut ovat laskeneet, että autolla kannattaa ajaa kun sen on ostanut, mutta eivät sitten laske parkkimaksua tai polttoainekuluja.
Itse maksan ihan mukavuudesta kuukausiseutulippua, niinkuin viimeiset 15 vuotta, vaikka en sinänsä työpäivinä tarvitsisi sitä.
Ja semmoista ökybemaria on vaikea pieniin parkkiruutuihin sovittakaan.
VastaaPoistaOpiskelijoiden ja eläkeläisten alennettujen lippuhintojen kadehtiminen osoittaa todella halpaa ihmistä.
Joopa joo, lasket tätä keski-ikäisen, valkoisen, hyvätuloisen espoolaisen kannalta.
VastaaPoista80e voi olla työtötekevälle pienituloiselle lähes 10% kuukauden käteenjäävästä rahasta, puhumattakaan mitä jää käteen asumismenojen jälkeen..
Petteri, olet erkaantumassa tavallisen ihmisen todellisuudesta. Ilmankos se politiikka vetää puoleensa.
Voi pitää paikkansa lähiliikenteessä. Työssäni käyn usein Espoossa - Tampereelta.
VastaaPoistaJunalla (TKL:n bussi + IC + lähijuna/bussi) tuo työreissu maksaa jotakuinkin 70 euroa. Lisäksi aikaa kuluu yli kolme tuntia suuntaansa. Junassa voi yrittää tehdä töitä, mutta käytännössä se onnistuu vain kaukojunayhteydellä ja silloinkin siinä ja siinä (netti pätkii ja on häiriötekijöitä).
Autolla sama reissu vie jotain puolentoista ja kahden tunnin väliltä, ja polttoainekulut ovat siinä kolmisenkymppiä (pienikulutuksinen diesel). Auton kiinteät kulut (vakuutukset, verot) vähenevät mitä enemmän kilometrejä tulee. Olen pitänyt melko pitkään exceliä auton tuloista ja menoista ja vitsi on siinä että joukkoliikenne on ajanhaaskauksen lisäksi vieläpä kalliimpaa. Polttoainekulut ovat siis alle puolet joukkoliikennelippujen hinnoista, ja huoltojen yms. kanssa päästään lähelle vaan ei ohi.
Petteri katsoo asiaa ns. toiselta kantilta kun kantteja itseasiassa on 2 kappaletta. Sosialisitinen ja kapitalistinen. Me suomalaiset kun maksamme molemmille kanteille rahaa päällekkäin samasta tehdystä työstä tai tehdystä ostoksesta.
VastaaPoistaOpiskelijalle liikkuminen on todellakin lähes ilmaista. Minulla on vielä opiskelijakortti ja muistaakseni kertamatka Helsingin sisäisillä linjoilla maksaa luokkaa 90 senttiä. Hinta on niin alhainen, ettei sillä ole minulle mitään merkitystä.
VastaaPoistaAjan silti useimmat matkani autolla.
Ei se hinta niin edullinen ole, kun vertaa halpaan autoon ja ottaa huomioon kaikki liikkumistarpeet. Monelle henkilöauto on halvempi. Julkiset eivät todellakaan ole lähes ilmaisia, paitsi tietenkin jos vertaa uuteen isoon autoon, mutta mitä järkeä sellaisen ostamisessa on.
VastaaPoistaSuurempi ongelma on nopeus ja toimivuus. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi toimiva poikittaisliikenne, niin itsellekin julkiset voisivat tulla todelliseksi vaihtoehdoksi.
Kun huomioi pysäköinnin keskustassa, auton arvolla ei ole juuri vaikutusta. Keskustaan ei ole mitään taloudellista syytä tulla autolla, syyt ovat muualla. Jos liikennettä halutaan vähentää, pitää tarttua todellisiin syihin eikä vaatia maksutonta joukkoliikennettä.
VastaaPoistaMielestäni seutulippu on varsin kallis. Mutta sen ilmaisuus ei vähentäisi oman auton käyttöä, vaan pelkästään lisäisi joukkoliikenteen käyttöä.
VastaaPoistaKertalipun hinta on huikeat 4,5 euroa. Eli edestakainen matka tulee maksamaan 9 euroa. Jos ajatellaan vaikka tapausta jossa nuori haluaa mennä elokuviin keskustaan Espoosta/Vantaalta tuplaa matkustaminen palvelun hinnan.
Tai jos vertaa alimpiin tunti palkkoihin, niin käynti keskustassa syö yli yhden tunnin palkan.
Ja auto on aina halvempi, kunhan liikkuu niin ettei joudu parkkimaksuja maksamaan, mikä on mahdollista monesti. Jos käväisen keskustassa en todellakaan käytä siihen 9 euron edestä bensiiniä.
Mutta ilmaisuus on aina pahasta, se johtaa resurssien holtittomaan käyttöön.
Teehän laskelmasi uudestaan nelihenkisellä perheellä. Voi olla että huomaat, että joukkoliikenne ei sittenkään ole aivan ilmaista.
VastaaPoista