Paljonko hyvitysmaksuja ulkomaille?

Olen seurannut hyvitysmaksuasiaa syksystä 1998 lähtien. Kiinnostukseni herätti aikoinaan maksun laajentuminen tietokoneiden cd-rom-levyille.

Vuosien ajan olen etsinyt tietoa siitä, kuinka paljon hyvitysmaksutuloista tilitetään ulkomaisille edunsaajille. Jostain syystä tämä tieto on ollut kiven alla. Tekijänoikeusjärjestöt ovat vastanneet uteluihini ympäripyöreästi eikä tietoa ole myöskään ministeriöllä. Vaikka tekijänoikeuslaissa korostetaan (mm. § 26 c) ministeriön roolia maksutulon käytöstä päätettäessä, tilitykset ovat ilmeisesti järjestöjen sisäinen asia. Ministeriö päättää vain kakun jakamisesta siivuihin, kukin järjestö käyttää siivunsa miten parhaaksi näkee.

Toinen kiinnostava asia olisi tieto siitä, kuinka suuria ns. individuaalikorvaukset ovat ja keille ne jaetaan. Ilmeisesti kyse on muutamista kymmenistä euroista vuodessa, joten tekijöiden itsensä kannalta niillä on lähinnä symbolinen merkitys. Ilmeisesti juuri siksi kiistely hyvitysmaksuista onkin kohdistunut LUSESin, AVEKin, TTVK:n ja muiden vastaavien järjestöjen avustuksiin. Niille satojen tuhansien avustukset ovat toiminnan jatkumisen edellytys.

Kiinnostukseni heräsi heti kun näin viikko sitten 5.6.2011 Helsingin Sanomien yleisönosastolla Teoston viestintäjohtaja Tomi Korhosen kirjoituksen otsikolla "Hyvitysmaksuja ulkomaisillekin tekijöille". Sen mukaan "hyvitysmaksuista kertyvää rahaa tilitetään myös ulkomaisille tekijöille".

Mutta kuinka paljon ja mihin maihin? Kun tietoa ei löytynyt Teoston vuosikertomuksesta eikä tilinpäätöksestä, kysyin asiaa suoraan Teostosta. Sähköpostivastauksessa oli yleisönosastokirjoituksesta kopioituja fraaseja sekä varsinainen ydin:

Hyvitysmaksutilitys ulkomaisille järjestöille määräytyy samoilla periaatteilla kuin tilitys Teoston omille oikeudenomistajille. Ulkomaiselle tekijänoikeusjärjestölle tilitettävä hyvitysmaksukorvaus on suhteellisesti samansuuruinen osuus koko hyvitysmaksutilityksestä kuin sille maksettu tilitys on varsinaisesta esitys- ja tallennuskorvaustilityksestä Suomessa tapahtuneen esittämisen ja tallennemyynnin osalta.

Jos oikein tulkitsen (eikä siitä ole mitään varmuutta, koska lause on niin koukeroinen), Teosto maksaa ulkomaille suhteessa saman määrän kuin mitä kotimaisille artisteille suhteessa näiden saamiin muihin korvauksiin. Eli käytännössä ei juuri mitään.

Pyysin tarkempia lukuja, mutta niitä ei haluttu kertoa. En ihan ymmärrä, mitä salaamista summissa on, kun muut ulkomaille menevät ja sieltä tulevat korvaukset on ilmoitettu julkisesti vuosikertomuksessa ja varsinkin saadut summat ovat jopa pienoinen ylpeydenaihe. Nehän osoittavat, että suomalainen musiikki kiinnostaa maailmalla. Mutta ilmeisesti kopiointiin liittyvät asiat ovat salaisia.

Teoston ilmoituksen mukaan hyvitysmaksuja tilitetään niihin 10 maahan, joiden kanssa järjestöllä on vastavuoroisuussopimus. Amerikassa järjestelmää ei ole, joten sinne ei myöskään tilitetä mitään, vaikka oletettavasti juuri amerikkalaisten teoksia kopioidaan Suomessa eniten.

Kaikesta tästä oma johtopäätökseni on, että hyvitysmaksun tilitykset ulkomaille ovat lähinnä nimellisiä. En silti ymmärrä, mitä salaamista luvuissa on. Jos joku tietää asioista enemmän tai joku artisti (Anssi Kela?) haluaa kertoa saamiensa hyvitysmaksukorvausten määrän, tieto otetaan kiinnostuneena vastaan.

Lopuksi kannattaa huomata, että jokaisella järjestöllä on omat käytäntönsä. Edellä oleva teksti koskee vain Teostoa, koska se on ainoana kertonut julkisuudessa tilittävänsä rahoja ulkomaille. Teosto ei ole edes suurin hyvitysmaksujen jakaja (Kopiosto on). Yhteistä järjestöille on vain se, että yksityiskohdat ovat salaisia.