Nyt se on sitten virallisesti todettu: Suomessa on liikaa TV-kanavia. Asia kävi selväksi eilisestä Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta, jonka mukaan kanavalupia palautettiin uuteen hakuun, koska hakijoita ei ollut tarpeeksi. Tiedote toteaa lakonisesti: "Antennitelevision verkkokapasiteettia on nyt ensimmäistä kertaa tarjolla kysyntää enemmän."
Yksi digi-tv:n perusteluista oli halu lisätä kanavamäärää ja tv-tarjontaa. Se on yksi niistä harvoista projektin tavoitteista, joka toteutui. Aikoinaan oma tv-kanava oli "lupa painaa rahaa". Nyt kanavia on niin paljon, ettei halukkaita käyttäjiä tahdo löytyä. Jopa ulkomaiset toimijat olisivat nyt tervetulleita, vaikka yksi digitalisoinnin perusteluista oli Suomen suojaaminen kansainvälisten tv-kanavien vyörytykseltä.
Tiedämme kanavien ylitarjonnan ilman ministeriön tiedotettakin. SuomiTV on supistanut lähetysaikansa kesäkaudeksi muutamaan tuntiin päivässä ja irtisanonut henkilökuntaansa. Muut kanavat pyörittävät samoja ohjelmia uusintoina ties monettako kertaa. Isojen kanavien mainosmyynti näyttää silti vetävän, varsinkin Nelosen ohjelmissa mainoskatkot ovat raivostuttavan pitkiä. Ainoa mielekäs tapa katsoa ohjelmat on tehdä se jälkikäteen levyltä, jolloin mainokset pystyy ohittamaan napin painalluksella. Pienessä maassa kaikki haluavat valtavirtaan, koska sivupurot eivät elätä.
Ikävä kyllä television digitalisointi ja kanavamäärän kasvu osui yksiin viestintätekniikan yleisen mullistuksen kanssa. Netti alkoi nakertaa television merkitystä juuri, kun se olisi voinut lähteä uuteen kukoistukseen niin kanavien kuin laitetekniikankin (taulu-tv:t) myötä.
Taajuuksien piti olla arvokas luonnonvara, josta on jatkuvaa niukkuutta. Tiedotteen perusteella niistä on pikemminkin ylitarjontaa. LVM toivoo, että edes joku hakisi vapaita suttu- ja teräväpiirtolupia A-, G-, VHF 1- ja VHF 2-kanavanipuissa. Tilaa on vaikka lampaat söis.
Interested, anyone?
Minkähän Vuoksi sitten langattomien mikrofonien taajuudet piti siirtää muuhun käyttöön. Pelkästään YLEn kustannukset ovat miljoonaluokkaa. Muista toimijoista puhumatta.
VastaaPoistaLangattomat mikrofonit väistyivät uuden mobiili laajakaistan, joka tulee siis 800MHz alueelle. Ilmateitse välitettävät vapaat kanavat ovat VHF alueella, siellä missä ennen oli analogi-lähetykset, kunnes digitalisoinnin myötä kaikki siirtyi UHF:lle. VHF tarjoama kaista riittää HD-lähetyksille, mutta laajakaistalle sitä ei nykytekniikalla kannata ottaa. Kuten esim. entisen NMT verkon 450 taajuudella laajakaista ei päästä yli 2 Mb/s nopeuksiin.
VastaaPoistaVapaata tilaa myös UHF-alueen nipuissa.
VastaaPoistaHeinäkuun alusta monet kaupalliset kanavat (Sub-TV,Jim) putoavat pois must carry velvoitteen piiristä eli niiden pitää erikseen neuvotella ja mahdollisesti maksaa kaapelijakelustaan.
VastaaPoistaTähän asti kaupalliset kanavat on "palkittu" must carry" statuksella, kun ne rakentavat verkkkonsa koko maan kattavaksi. Nyt kaikki menee uusiksi ja jakeluvelvoitteen pohjana onkin jos kanavan toimiluvassa on yleishyödyllisiä velvoitteita.
Oma vaikutuksensa on tälläkin, nähtäväksi jää..
Televisiota katsottiin vuonna 2010 enemmän kuin koskaan ennen. Televisiolaitteiden myynti on viime aikoina ollut aivan huipussaan. Maksu-TV on lyönyt läpi n. neljänneksen katseluosuudellaan. Televisio on kännykän jälkeen suosituin laite kotitalouksissa. Televisio on kaikkea muuta kuin kuollut media.
VastaaPoista>Televisiota katsottiin vuonna 2010
VastaaPoista>enemmän kuin koskaan ennen.
Johtuu väestön ikääntymisestä. Eläkeläiset katsovat, ja heitä on yhä enemmän.
Maksu-tv löi läpi, mutta sen jälkeen kasvu pysähtyi kuin seinään.
Olisi kiinnostava nähdä tutkimus television todellisesta merkityksestä kodeissa. Toki laitteita on ja kauppa käy hyvin, mutta mihin niitä käytetään? Surffailuun? Blu-ray-katseluun? Mitä ihmiset oikeasti katsovat televisiosta?
En usko, että TV:tä käytetään merkittävässä määrin surffailuun, YouTuben tai Facebookin sun muille valmistajan valitsemille palveluille. TV on siihen yksinkertaisesti liian kömpelö.
VastaaPoistaItse katselen Discovery-sisarussarjan kanavia, mielellään HD:nä; National Geographyä ja myös Suomi-TV:n tai Jimin laatudokumentteja. Yleltä uutiset ja toisinaan Prisma-dokumentteja.
Elokuvia ei useinkaan viitsi katsella puuttuvan 5.1-äänen ja kuvanlaadun vuoksi.
Blu-Ray-elokuvia katselisi, mutta eipä niitä viitsi ostaa - kuka nyt samaa elokuvaa kerta toisensa perään katselisi (StarWars-elokuvat tietenkin poikkeuksena... :)
Uutuus-elokuvat on katsottava aina isolta kankaalta.
Vv 2006-2010 katselu ikäluokassa 25-44 v. kasvoi 6,5 % kun yleisesti se kasvoi 5,3 % eli ikääntyminen ei selitä kasvua. Kyllä uskottavampi selitys on tarjonnan kasvu sekä laitetekniikan kehittyminen.
VastaaPoistaMaksu-TV toki saavutti kyllästymispisteensä. On selvää, että suurin osa ei halua maksaa TV-ohjelmista.
Videotallenteiden katseluaika on vain n. 10-15 minuuttia päivässä eli alle kymmenesosa TV:n katseluun käytetystä ajasta. [Tilastokeskus joukkoviestimet 2009]. Ei kai juuri kukaan surffaile televisiolla. Kyllä tietokone on sitä varten.
On totta, että TV:n omistus on hieman vähentynyt. 2000-luvun alkuvuosina TV oli n. 95-96 %:ssa kotitalouksia. Viime vuosina se on ollut n. 90-91 prosentilla.
Finnpanelillahan on paljon tilastoja TV:n katselusta. Osa on netissä, osaa ei käsittääkseni ole suoraan julkaistu, mutta siihen on viitattu Tilastokeskuksen julkaisuissa.
Miksi ihmeessä kukaan ei kyseenalaista aivan turhaa ja onneksi vielä tulossa olevaa teräväpiirtosysteemiä, eikö olisi tärkeänpää pitää sisällöllinen asia terävänä, kuin ulkonäkö? Järki mukaan päätösten tekoon! Kuka lienee todellisuudessa tämän taajuspelleilyn takana?
VastaaPoista