STUKin tiedottaminen katastrofaalisen huonoa

Japanin ydinvoimalaonnettomuus on ollut eilen perjantaina 11.3. ja tänään lauantaina 12.3. kriisitiedottamisen tulikoe. Säteilyturvakeskus reputti kokeessa pahasti, eikä YLEn uutisetkaan saa pelkkiä kehuja.

Ydinvoimalan ongelmat tulivat julkisuuteen eilen perjantai-iltana. YLE oli hyvin ajan hermolla, sillä klo 21 alkaneessa ajankohtaisohjelmassa (Areenassa, haastattelu n. 10-15 minuutin kohdalla) haastateltiin STUKin pääjohtaja Jukka Laaksosta, joka kertoi mm. näin:

En pidä todennäköisenä, että tilanne pahenee, mutta kyllä se on mahdollista, toivottavasti aamulla ollaan viisaampia. Tilanne kehittyy siinä pikku hiljaa että jos se lähtee pahempaan suuntaan, niin siinä on kuitenkin monta tuntia aikaa korjata tilanne.

Kiina-ilmiöstä on paljon puhuttu, nyt saatetaan se nähdä ensimmäisen kerran. En pidä sitä todennäköisenä, mutta se on kuitenkin hyvin lähellä se mahdollisuus verrattuna siihen, mitä koskaan aikaisemmin on ollut.

Lauantaiaamuna kello kahdeksan TV-uutisissa kerrotaan seuraavaa:

STUKin johtajan mukaan ydinvoimaonnettomuuden riski Japanissa on pienentynyt. Jukka Laaksonen arvioi että tilanne näyttää selvästi eilistä paremmalta. [Puhelinhaastattelu alkaa:] "Kaikki näyttää siltä että reaktoreita pystytään kaikilla näillä Fukushiman laitoksilla pitämään normaalisti hallinnassa ja että niitten jäähdytys toimii".

Samaan aikaan luin netistä japanilaisen uutistoimiston juttua, jonka mukaan tilanne on koko ajan pahentunut ja että ytimen sulaminen alkaa näyttää todennäköiseltä. Ihmettelin uutisoinnin eroa Twitterissä, mikä herätti lievää närkästystä Ylen uutisjohtajassa (mutta hei, ainakin hän seurasi Twitteriä - pointsit siitä!).

Kello yhdeksän TV-uuutisista Laaksosen kommentit oli jätetty (viisasta kyllä) kokonaan pois, ydinvoimalasta kerrottiin edellisen illan tilanne.

Sitten kaikki muuttui. Kello 10:40 kuulin autoradiosta ylimääräisen uutislähetyksen. Äänessä oli taas Jukka Laaksonen, jonka mukaan tilanne Japanissa näytti nyt vakavalta. Sama toistui klo 11 uutisissa, jossa esitettiin tunti aiemmin tehty puhelinhaastattelu:

Aivan juuri tuli eräältä tuttavalta Japanista joka on asiasta perillä tieto että ensimmäisen yksikön reaktorisydämessä veden pinta on laskenut sellaiseen arvoon että näyttää todella huonolta...

Kello 12 radiouutisissa juuri studioon saapunut Laaksonen kertoi tilanteesta näin:

"Kun katsoo noita BBC:n kuvia niin tilanne näyttää erittäin vakavalta. Meille alkoi tulla noin yhdeksän aikaan tietoa siitä että ykkösyksikön reaktorin jäähdytys ei ole enää hallinnassa sinne ei pystytty saamaan vettä, ja kun reaktori kuivuu ei kestä kovin kauaa ennen kuin se alkaa sulaa, näin on ilmeisesti nyt sitten käynyt. Vaikuttaa siltä että reaktori on sulanut... tiedämme että tässä reaktorissa ei pystytä painetta alentamaan näissä olosuhteissa mikä johtaa siihen että se sula reaktorimassa tulee ikään kuin ruiskuamalla paineastian vaurioituessa jostain reiästä pihalle ja reagoi kemiallisesti ilman kanssa ja siinä syntyy voimakas räjähdys. Se on yksi mahdollinen skenaario. Toinen on se että tässä sydämen sulaessa syntyy myös vetyä... joka on räjähtänyt rakennuksessa olevan hapen kanssa, kun heillä ei ole semmoista typpitäyttöä kuten meidän vastaavissa reaktoreissa, että vetyräjähdys ei ole mahdollinen.

[riippuu siitä] miten sulanut massa jähmettyy uudelleen sen jälkeen kun se leviää laitoksen alapuolelle tai seiniin sisätiloihin. Niin kauan päästöjä tulee kun se on sulassa kuumassa tilassa, mitä nopeammin se jähmettyy laavamaiseksi muodostelmaksi sitä nopeammin päästöt päättyy. Onni onnettomuudessa on että tuulet puhaltavat tällä hetkellä koilliseen... pilvi menee merelle eikä siitä ole vaaraa ympäristössä.

No kyllä se jollain tavalla siihen [Tsernobyliin] vertautuu. Tsernobylissä oli se, että reaktori oli yli kaksi kertaa suurempi, se pääsi kiehumaan suljetussa tilassa 10 päivää jolloin se pysyi sulana ja lähetti koko ajan radioaktiivista ainetta ympäristöön. Jos käy kuten toivon että se sula massa leviää ja jähmettyy nopeasti niin päästöt voivat jäädä paljonkin pienemmiksi.

STUKin pääjohtaja saa siis tietonsa BBC:n kuvista ja tuttavaltaan Japanissa? Niiden perusteella hän spekuloi sulan reaktoriytimen ruiskuavan reaktorihallin seinille tai valuvan rakennuksen alle (ns. Kiina-ilmiö). Ja tiedot oli saatu jo kolme tuntia aikaisemmin?

Iltapäivällä STUKin omat sivut kaatuivat kuormituksen alla, eikä palvelimeen saanut yhteyttä. STUK avasi sivun Facebookiin, jonka palvelimet kestävät miljoonia yhtäaikaisia käyttäjiä. Vähän myöhemmin STUK korvasi oman palvelunsa sisällön yksinkertaisella ja kevyellä tekstisivulla, mikä olikin oikea ratkaisu niissä olosuhteissa.

YLEn uutissivulla on kuuteen kertaan päivän aikana päivitetty uutinen, jossa sanotaan mm.

Suomen säteilyturvakeskuksen (STUK) johtaja Jukka Laaksonen luonnehtii Fukushiman ydinvoimalan räjähdystä erittäin vakavaksi. Viranomaisilla ei ole vielä varmaa tietoa, mikä räjähdyksen aiheutti. Laaksosen mukaan päästöjen ja säteilyn lopullinen määrä riippuu siitä, kuinka nopeasti sulanut massa jäähtyy. Laaksosen mukaan voimalasta pääsee ympäristöön päästöjä niin kauan kuin massa sulaa ja kuumaa. [viimeinen lause on käsittämätön, vaikka tämä on äskettäin päivitetty uutinen]

================
Mitä tästä kaikesta voi päätellä?

Tilanne Japanin ydinvoimalassa on ymmärrettävästi ollut hyvin epäselvä, ja juuri siksi STUKin pitäisi olla sanoissaan varovainen ja johdonmukainen. Pääjohtaja spekuloi kuitenkin Kiina-ilmiöllä ja ruiskuavalla reaktoriytimellä, ja YLEn uutiset referoi auktoriteettiuskoisena kiltisti kaiken julkisuuteen. Uutisnälkäinen yleisö on ihan pihalla siitä, mitä oikein tapahtuu.

Kriisitiedottamisen sivut kaatuvat heti, kun ihmiset alkavat etsiä tietoa, ja viranomaisen on käännyttävä Facebookin puoleen. Viimeksi vastaavaa sattui 30.12.2004, kun poliisi julkisti listan Thaimaan tsunamissa kadonneista suomalaisista. Palvelin ruuhkautui niin, ettei kukaan saanut sivua avattua, mikä oli silloin noloa. Saman toistuminen vuonna 2011 on anteeksiantamatonta.

Jos kriisi tulee, Suomen kriisitiedottaminen on itsekin kriisissä. Ellei tästä sotkusta opita mitään, tosipaikan tullen kansalaisen kannattaa mieluummin etsiä tietoa netistä kuin viranomaiselta.


Lisäys 13.3.2011: Otsikon sana 'katastrofaalinen' on huonosti onnistunut sanaleikki. Japanin katastrofi ei koskettanut Suomea, joten varsinaista kriisiviestintää ei meillä onneksi jouduttu testaamaan. Viranomaisten on kuitenkin vastattava tiedottamisesta kaikissa olosuhteissa -- myös viikonloppuisin ja silloin, kun kansalaisten tiedonjano jostain syystä äkillisesti lisääntyy. Tässä testissä reputettiin nyt kirkkaasti.

Myös Japanissa kritisoidaan paikallista viranomaistiedottamista.

Korjattu muutama kirjoitusvirhe ja tarkennettu tv/radio-uutisten lainauksia.

Sunnuntain 13.3. Hesarissa toimittaja Eeva Eronen kysyy: "Välillä on kuulostanut siltä, että toimittajilla on tuoreempia tietoja kuin Stukin asiantuntijoilla. Miten se on mahdollista?"

Ja vielä yksi opetus: myös viranomaisten kannattaa järjestää johdolleen viestintäkoulutusta, jotta osaavat toimia oikein yllättävissä tilanteissa ja tietävät kriisiviestinnän perusteet.