Söivätkö piraatit hyvitysmaksun?

Aluksi hälyttävä kuva hyvitysmaksutulojen romahduksesta kolmen viime vuoden aikana, tämän vuoden summaa ei vielä ole julkistettu (vaikka hyvitysmaksujen laskentavuosi päättyy jo marraskuun lopussa):

Vielä dramaattisempi kuva löytyy edunsaajien itsensä piirtämänä täältä. Se on tietenkin piirretty valikoivasti vain viime vuosilta. Hieman toisen kuvan asiasta saa katsomalla maksun kehittymistä pidemmältä ajalta:

Kuvasta nähdään, että hyvitysmaksukertymä on liikkunut 8-12 miljoonan välillä. Vuoden 2007 piikki osuu digisiirtymään: silloin monet hankkivat tallentavan digiboksin. Ne oli otettu hyvitysmaksun piiriin vuonna 2005.
Tallentavista digibokseista tuli myyntihitti. Vuonna 2007 niitä meni kaupaksi yli 400 000 kappaletta - kaikki hyvällä katteella, sillä laitteet olivat kalliita. Kodinkonekauppiaat tekivät muhkean tilin. Sen jälkeen tallentavien sovittimien myynti romahti, koska moni hankki uuden digivirittimellä varustetun taulu-tv:n. Jo hankitut tallentavat boksit jäivät käyttöön, mutta uusostot tyrehtyivät.

Seuraavassa kuvassa olen eritellyt tallentavien boksien tuoman lisän hyvitysmaksuun. Kyse on arviosta, sillä alkuvuosina myytiin pienellä levyllä varustettuja bokseja, ja niissä hyvitysmaksu oli alhaisempi. Toisaalta en tiedä, miten alv pitäisi huomioida laskuissa. Niinpä olen kertonut boksien myyntimäärän 21 eurolla, joka on yli 250 gigan levyistä perittävä hyvitys ilman alveja. Tässä on mukana kehitys vuodesta 2005 alkaen mikä osoittaa, että kehityksessä on ennenkin ollut nousuja ja laskuja.

Kun hyvitysmaksuista puhdistetaan tallentavien boksien vaikutus havaitaan, että tyhjistä cd/dvd-levyistä, nauhoista, mp3-soittimista ym. peritty maksutulo kääntyi laskuun jo vuonna 2005. Toisaalta viidessä vuodessa pottiin on tullut 22 miljoonaa euroa sellaista rahaa, joka ei mielestäni sinne kuuluisi (koska ajansiirto ei ole kopiointia eikä oikeuta hyvitykseen).

Jos potti halutaan kääntää nousuun, valtio voi määrätä hd-siirtymän, joka pakottaa lähes jokaisen taas hankkimaan uuden tallentavan digiboksin. Tällä keinolla käyrä saadaan hetkelliseen nousuun.

Suuri kysymys on, mitä vuoden 2004 jälkeen on tapahtunut, ja onko muutos sellainen, että se edellyttäisi hyvitysmaksun laajentamista. Todennäköisesti musiikin ja videosisällön kulutus ei ole laskenut, joten mikä selittää hyvitystulojen taantumisen?

Muistetaan, ettei hyvitysmaksu ole tuloautomaatti vaan korvaus laillisen kopioinnin aiheuttamasta haitasta. Kopioinnin merkitys on vähentynyt tarjonnan kasvaessa. Radiokanavia on entistä enemmän, hittimusiikki soi jatkuvasti, ja digibokseille on tallennettu suuret määrät ohjelmia, joita kukaan ei ehdi koskaan katsoa. Kopiointiin ja tallentamiseen ei ole entisenkaltaista tarvetta.

Toinen tekijä on sähköisen myynnin (iTunes, Ovi, nyttemmin myös Spotify ym) lisääntyminen. Niin ikään Teosto ja Gramex ovat perineet joka vuosi aiempaa enemmän korvauksia myynnistä, esityksistä, radiosoitoista, takseista ym. Joku toinen saa piirtää graafin, jossa nämä käyrät yhdistetään hyvitysmaksutuloon. Oletan, että ne osoittavat koko potin (myynti+esityskorvaukset+hyvitys) kasvaneen joka vuosi. Jos niin ei ole käynyt, tekijöiden on tarkasteltava sopimuksiaan uudelleen. Tulojen pitäisi korreloida käytön määrän kanssa, tai muuten joku vetää välistä.

Oleellista ei ole tuijottaa pelkkää hyvitysmaksua vaan tarkastella koko toiminnan volyymiä. Kaikki eivät voi kasvaa yhtä aikaa ja loputtomasti. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia, joten ihminen pystyy kuluttamaan sisältöä rajallisen määrän.

Ja vielä yksi, iso tekijä: ei ole sattumaa, että sallitun kopioinnin hyvitystulot kääntyivät laskuun vuonna 2005, koska silloin dvd-elokuvien kopiointi kiellettiin lailla. Samalla kiellettiin piraattiverkoista kopiointi. Olisi mielenkiintoista nähdä kaavio p2p-verkkojen käytön kasvusta -- epäilen, että piraattijakelu on kasvanut käänteisesti hyvitystuloon verrattuna. Onko vain sattumaa, että PirateBayn toiminta käytännössä alkoi vuonna 2004?