Kun perehtyy hyvitysmaksun laajentamiseen ja tekijänoikeuslakiin, tulee väistämätttä yllättävään lopputulokseen: maksun laajentaminen usb-levyihin on vastoin lakia.
Aloitetaan hyvitysmaksun tarkoituksesta, joka on korvata yksityisen kopioinnin aiheuttamia taloudellisia menetyksiä tekijöille. Hesarin mukaan "Wallin lupasi vielä keskiviikkona eduskunnan budjettikeskustelussa esittää asetusta, joka lisää maksukertymää."
Ministerin kommentti osoittaa, että hyvitysmaksu on kääntynyt päälaelleen: maksusta, jonka pitäisi korvata haittoja, on tullut maksuautomaatti, jonka pitää tuottaa tietty määrä rahaa tai muutoin maksua joudutaan korottamaan. Eli jos ihmiset eivät kopioi tarpeeksi, maksua pitää muuttaa, jotta sen tuotto ei laskisi!
Jo tämä on vastoin lain tarkoitusta ja henkeä.
Hyvitysmaksun tuoton pitäisi olla sidottu yksityisen kopioinnin määrään. Jos kopiointi vähenee teknologian ja käyttötapojen muuttuessa, maksun tuottokin luonnollisesti vähenee.
Vaikka hyvitysmaksu ei ole rangaistus, tässä yhteydessä sitä voisi verrata sakotukseen. Olisi kummallista, jos valtio sanoisi laajentavansa teiden kameravalvontaa, jotta kerätyt sakkotulot eivät laske. Näin voi todellisuudessa ollakin, mutta ei sitä ääneen voi mennä sanomaan.
Lisää lainvastaisuutta: tekijänoikeuslain 26. pykälän mukaan hyvitysmaksua voidaan periä "laitteesta, johon teos voidaan tallentaa ja jota merkittävässä määrin käytetään teoksen kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön".
Onko ulkoinen usb-levyasema tällainen laite? Ei todellakaan. Usb-asemat on tarkoitettu tiedostojen säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin, ei varsinaiseen käyttöön. Jos kiintolevyt välttämättä halutaan maksun piiriin, pitäisi rahastaa tietokoneiden sisäisiä levyjä, joilta kuuntelu ja katselu tapahtuu.
Entä sitten merkittävässä määrin? Käytetäänkö usb-levyjä todellakin merkittävässä määrin siihen, että ihmiset kopioivat toisiltaan cd-levyjä niille? Toinen kyseeseen tuleva sisältölaji ovat digiboksista tallennetut tv-ohjelmat, koska se on likipitäen ainoa laillinen lähde, josta videota voi tallentaa. Käytetäänkö usb-levyjä merkittävässä määrin tv-ohjelmien tallentamiseen? Jokaisen oma, arkipäiväinen kokemus sanoo että ei käytetä. Niinpä lain edellytys ei täyty.
Muistetaan, että maksu liittyy vain lailliseen kopiointiin. Dvd- tai Blu-ray-levyjä ei voi kopioida laillisesti, koska niissä on vahva tekninen suojaus. Kopiointi piraattiverkosta tai naapurin tietokoneelta, mikäli naapuri on itse kopioinut tiedostot laittomasta lähteestä, ei myöskään ole sallittua. Niin ikään iTunesista tai muusta verkkokaupasta itse ostetut musiikit ja elokuvat eivät ole maksun piirissä, koska niissä ei ole kyse kopioinnista vaan ensimmäisen teoskappaleen valmistamisesta maksua vastaan.
Ilmeisesti ministeriö on tukeutunut Teoston teettämään tutkimukseen, jonka tulokset ovat nähtävissä hyvitysmaksu.fi:n sivulla. Teosto on käyttänyt ulkopuolista tutkimuslaitosta puhelinhaastattelujen suorittamiseen, mutta olisi silti hygieenisempää jos ministeriö teettäisi omat tutkimuksensa eikä käyttäisi edunsaajien itsensä antamia lukuja. [Lisäys 17.12.2010: ministeriön edustaja kertoi kysyessäni, ettei heillä ole määrärahoja omien tutkimusten tekemiseen]
Usb-asemia käsittelevän tutkimuksen mukaan 69 % tallensi asemalle valokuvia ja 33 % muita työtiedostoja. Voi sanoa, että usb-asemia käytettiin merkittävässä määrin digikuvien ja omien tiedostojen tallentamiseen (eli juuri siihen, mistä ei tarvitse maksaa). Kohdan 'musiikkia (ei omatekoista)' osuus oli 22 % ja 'elokuvia, tv-ohjelmia tai tv-sarjan jaksoja' 13 %.
Musiikista 57 % oli peräisin alkuperäisiltä cd-levyiltä, joten ne voivat olla maksuperusteena vain, mikäli kopioija ei itse omistanut levyjä (tämä on oma tulkintani: omien levyjen siirto kiintolevylle ei voi olla tekijänoikeudellisesti relevanttia kopiointia eikä aiheuta haittaa). Sitä ei (kenties tarkoituksella) haastattelussa kysytty, joten emme voi tietää varmaksi. 'Kaverilta tai perheenjäseniltä saatuja musiikkitiedostoja' oli 29 %. Koska niin harva tallensi usb-levylle musiikkia, vastaajien määrä jää näissä kysymyksissä alle sadan, mikä tekee tuloksista hyvin epäluotettavia.
Käytännössä siis kokonaista kuusi prosenttia vastaajista oli tallentanut varmuudella usb-levylle lain tarkoittamaa musiikkia. Eikä luvussa ole mitenkään huomioitu tallennuksen laajuutta -- kuusi prosenttia on niiden henkilöiden määrä, jotka ovat tallentaneet edes yhden biisin vaikkapa 1000 gigatavun levylle.
Tämänkö tiedon perusteella ministeriö on valmis julistamaan, että usb-levyjä käytetään merkittävässä määrin lain tarkoittamaan yksityiseen kopiointiin?
Wallin sanoo Verkkouutisissa, ettei maksua voinut laajentaa puhelimiin, koska vain 20 % käyttää puhelinta siinä tarkoituksessa. "Olisi arveluttavaa syyllistää kaikkia kännyköiden omistajia siitä, että jotkut käyttävät niitä musiikin kuunteluun", Wallin vastasi Veltto Virtaselle. Jostain syystä tämä perustelu ei kuitenkaan kelvannut usb-levyissä, vaikka niissä lukemat ovat jopa kännyköitä alhaisemmat.
Teoston itsensä suorittama kysely osoittaa samalla sen, ettei hyvitysmaksutulon lasku johdu kopioinnin siirtymisestä muille alustoille. Siksi maksun laajentaminen niille on todellakin vastoin lakia.
Mistäköhän tuo 120GB:n rajoitus tulee??
VastaaPoistaHuvittavaa, että Googlen eka hakutulos
hakusanoilla "usb cover hard drive" antaa tämän. http://tinyurl.com/37re8q6
Sori tää olis varmaan pitänyt laittaa edelliseen, mutta eiköhän tää tännekkin.
Itselläni pyörii tällä hetkellä nurkissa neljä USB-kovalevyä. Niistä yhdessä on musiikkia, mutta sekin on koneella olevan (omilta CD-levyiltä pääosin ripatun) musiikin varmuuskopio.
VastaaPoistaVaikken veroja ja veroluontoisia maksuja lähtökohtaisesti vastustakaan, ei tähän kyllä riitä meikäläisen oikeustaju. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että nuo ulkoiset kovalevyt tilataan ulkomailta, tai vaihtoehtoisesti kotelot ja kovalevyt myydään erikseen.
Soitin asiasta nyt aamulla ministeriöön. On vielä epäselvää, koskeeko maksu ainoastaan usb-levyjä, vai kattaako se myös muut ulkoiset levyasemat kuten NASsit.
VastaaPoistaJos tuo kattaa myös NAS-purkit, niin sittenhän tulee hauskaa erottaa missä kohtaa menee kuluttajalle ja yrityksille tarkoitetun purkin raja.
VastaaPoista"Jos tuo kattaa myös NAS-purkit, niin sittenhän tulee hauskaa erottaa missä kohtaa menee kuluttajalle ja yrityksille tarkoitetun purkin raja."
VastaaPoistaTai missä menee NASin ja tietokoneen raja..
Tää homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Puolet vuosituloista tulee valokuvaamisesta, joten varmuuskopiointiin menee useita ulkoisia kovalevyjä vuosittain. Kyseisillä levyillä ei luonnollisestikaan ole muuta kuvien lisäksi. Vaikka kannatankin oikeutta omaan teokseen niin en haluaisi maksaa toiselle artistille omien töitteni säilyttämisestä.
VastaaPoistaTallentaessasi ulkomaisen kanavan ohjelmaa digiboksiisi maksat ensin YLE-veroa kotimaiselle mediayritykselle ja lopuksi hyvitysmaksuja kotimaisille artisteille. Joku voisi pitää useaakin järjestelmäämme hieman erikoisina.
Katselin erään verkkokaupan hinnastoa.
VastaaPoistaKotelo kahdelle 3,5":n levylle satasen ja kaksi kahden teran levyä alle satasen/kpl. Eli alle kolmesataa neljän teran tallennustilasta. Ja ensi vuonnakin aivan laillisesti.
Ulkomailta jostain Nierleltä tai Pixmaniasta tai sadoista muista nettikaipoista voi ostaa kenenkään estämättä ilman hyvitysmaksija mitä levyjä vaan. Tai Tallinnasta voi viinan lisäksi tuoda pari USB-levyä.
Ainoa haitta tästä asetuksesta voi olla, että monen kivijalkakaupan kannattavuus pienenee.
Kiitos Teosto ja Wallin!
Kreivi Oxenstierna oli jo 1600-luvulla valitettavan oikeassa sanoessaan: "Poikani, kunpa tietäisit, kuinka vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan!"
Lainaus:
VastaaPoistaKreivi Oxenstierna oli jo 1600-luvulla valitettavan oikeassa sanoessaan: "Poikani, kunpa tietäisit, kuinka vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan!"
Erinomaisen suurella kannatuksella seuraan Petterin menoa eduskuntaan, jotta tuohon edellisen kirjoittajan lainaukseen saadaan edes pieni särö ;-)
Suomihan on tunnetusti oikeusvaltio, joten ei pitäisi olla suurempaa vaikeutta saattaa asetuksen lainmukaisuus oikeuden tarkasteltavaksi ennen sen astumista voimaan. Vai miten se oli?
VastaaPoistaOletetaan, että normaali usb levy on 1 TB eli 1 048 576 MB. Kun yksi mp3 tiedosto vie noin 3 MB ja jos yhdessä albumissa on noin 10 kappaletta niin yhdellä usb kovaleyvlle on tallennettu 34 952 eri albumia. Sama toisinpäin, jos yksi kappale kestää 3 minuuttia ja jos kuuntelee keskimäärin 5 tuntia päivässä musiikkia saadaan kaikki kappaleet kuunneltua 10 vuodessa. Haloo ei kukaan oikeasti tälläisiä määriä kuuntele/tallenna.
VastaaPoistaVerkkokauppa.com arveli mobiilikiintolevyn hinnannousuksi jopa 43% Tavallinen puolen teran La Cie maksaisi silloin ainakin 26,- ellei enemmän.
VastaaPoistaValokuvaajat, luontokuvaajat ja videota kuvaavat ovat varmuuskopiointia paljon suorittavia ryhmiä, monen muun ohessa. Itse hankin vuodessa noin 10 kpl 500 gigan usb-asemia. Näin puhtaasti yksityisenä videoharrastajana minulla on siis kunnia tukea kärsiviä artisteja 260,- eurolla vuosi..
Ulkoisille levyille tallennetaan lähinnä tv-ohjelmia, ei niitä kukaan saisi mp3-tiedostoilla täytettyä.
VastaaPoistaJa valtaosa täytteestä on piraattikamaa, joka ei kuulu maksun piiriin.
Verkkokaupan edustajan kommentti levyaseman hinnankorotuksesta oli virheellinen, oikea määrä on 5 tai 10 euroa eli noin 10 %.
"Käytetäänkö usb-levyjä merkittävässä määrin tv-ohjelmien tallentamiseen? Jokaisen oma, arkipäiväinen kokemus sanoo että ei käytetä. Niinpä lain edellytys ei täyty. "
VastaaPoistaKyllä ainakin minä käytän, USB-tallennus on monessa uudessa televisiossa ja varmasti yleistyy kaikkiin ajan myötä. Hyvin toimiva ratkaisu, tallentaa myös HD-ohjelmaa.
Ulkoisen kovalevyn saa täytettyä mp3:sillä. Ja vieläpä laillisesti! :D Pitää vain olla ahkera. (Hyvä kirjasto auttaa)
VastaaPoistaOpetusministeriön olisi kannattanut tutustua myös lokakuiseen EU:n tuomioistuimen päätökseen SGAE vs. Padawan, joka osaltaan rajoittaa hyvitysmaksujen perinnän laillisuutta. Ko. päätös toteaa selkeästi, että maksua ei saa periä mistään ammattikäyttöön myydystä tallennusvälineestä ja sitä kautta kyseenalaistaa suomalaisen perintäkäytännön. Suomessa periaatteessa yritys voi maksetun maksun palautusta anoa, mutta sellainen järjestelmä on hankala pienemmille firmoille, eikä varmasti ole tuon tuoreen oikeuden päätöksen mukainen. Mielenkiinnolla odottelen, milloin ensimmäinen yritys lähtee Suomen hyvistysmaksun EU-lain mukaisuutta haastamaan oikeusteitse.
VastaaPoistaHyvitysmaksun laajentaminen laittoman kopioinni perusteella kiintolevyihin ja mahdollisesti myöhemmin tietokoneisiin on varsin mielenkiintoinen.
VastaaPoistaHeitin blogissani kysymyksen kuuluisiko osa hyvitysmaksun tuotoista myös ohjelmoijille, koska tietokoneohjelmien ja tietokantojen tekijänoikeuksia säätelee sama tekijänoikeuslaki kuin muitakin teoksia. Tommi Lindell kommentoi tähän aivan oikein, että tietokoneohjelmat on rajattu pois laillista omaan käyttöön tapahtuvaa kopiointia koskevasta pykälästä, jolla alunperin hyvitysmaksua on perusteltu. Näin hyvitysmaksutuottoja ei ole ohjelmistoalalle jaettu.
Nyt perustelu maksun laajentamiselle näyttää monilla kansanedustajillakin oleva laiton kopiointi, jolloin tietokoneohjelmat ovat käsittääkseni samassa asemassa muiden teosten kanssa. Mitäs siellä ihmisten kovalevyillä ja tietokoneilla onkaan?
Hyvitysmaksujärjestelmä on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1984, eikä kukaan ole siihen kuollut. Se on myös voimassa lähes kaikissa muissa EU -maissa ja EU:n ulkopuolisissakin (Turkki, Islanti, Sveitsi, Kroatia). Teosto kerää tällä hetkellä valtioneuvoston päätöksellä hyvitysmaksutuoton , mutta jakaa siitä itse omille asiakkailleen säveltäjille, sanoittajille ja kustantajille vain noin 15%. Muita edunsaajia ovat mm. Avek, Gramex, Kopiosto ja kirjallisuuden editämiskeskus. Musiikkiteollisuuden tuotot ovat pudonneet dramaattisesti useita kymmeniä prosentteja muutamassa vuodessa ja kehitys jatkuu. Sama tulee tapahtumaan parin vuoden sisällä myös kirjankustantajille. Näin on käynyt vaikka useimpien bloggajien (jotka 99%sti ovat 15-45v miehiä!)mielestä kukaan ei kopioi kuin omia laillisesti ostettuja tiedostoja omaan käyttöönsä. Haloo! Käsi sydämelle. Suomi on pieni markkina-alue ja jo nyt on käynyt niin, että esim. ammattimaisesti tuotettu musiikki on muuttunut riskittömäksi ja myös tasapäistynyt. Pelkkää radioystävällistä suomeksi laulettua poppia vrt. Chisu, Jenni Vartiainen, Suvi Teräsniska. Jazz, klassinen, proge, nykykansanmusiikki, elektro ovat jo ajat sitten poistuneet monikansallisten levy-yhtiöiden tuotannosta ja nyt myös riippumattomat levy-yhtiöt (mm. helsinkiläinen jazzlevymerkki Ricky-Tick, IF-Society jne) ovat lopettamassa/lopettaneet toimintaansa, siksi että ansaintalogiikka on tyystin hävinnyt. Onko tämä kenenkään etu? BTW hyvitysmaksun suuruus / suomen kansalainen on alle yhden euron. Eli puolikas energiajuomatölkin hinnasta!
VastaaPoistaKiintolevyilläni ei ole lainkaan musiikkia, ei sen kummemmin ulkoisilla kuin sisäisilläkään. Valokuvilla kiintolevyni täyttyvät.
VastaaPoistaJos minä joudun maksamaan artistille hyvitysmaksua olemattomasta musiikista, mielestäni artisti on velvollinen säilyttämään maksutta minun valokuvieni varmuuskopioita omilla kiintolevyillään. Näin sanoo pienen köyhän ihmisen järki.
Minä, minä ja minä...ajatelkaa asiaa laajemmin!
VastaaPoistaAnonyymi: ainakin ennen yritys sai hakea vapautuksen hyvitysmaksusta ja sen jälkeen tilata aihioita muutamasta kaupasta, joilla oli oikeus myydä niitä ilman maksua.
VastaaPoistaJuhanit: jos kansanedustajat väittävät hyvitysmaksun liittyvän myös piratismiin, se on häpeäksi heille. Eivät tunne lakeja, joita ovat itse säätäneet.
Anonyymi 2: mikään ansaintalogiikka ei voi perustua hyvitysmaksuun, joka on laissa määritelty etuus yksityisen kopioinnin haittojen korvaamiseksi. Kas, kun 10 vuotta sitten hyvitysmaksutulo oli nykyistä alemmalla tasolla eikä kukaan valittanut sen riittämättömyydestä. Mutta maksu on todellakin korvaus haitasta, ei saavutettu etu.
Olen kirjoittanut yrityksen tavasta välttyä hyvitysmaksulta tammikuussa 2003: http://www.pjoy.fi/lehdet/0301pj.htm
VastaaPoistaMenettely näyttää edelleen olevan käytössä, joten siitä vain yritykset täyttämään lomaketta. Lisätietoja sivulla http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/maksusta_vapautetut.html. Miksi maksaa sellaisesta käytöstä, joka ei ole lain mukaan maksun piirissä?
Ilmaisin itseäni ilmeisesti hieman epäselvästi. Hyvitysmaksu ei todellakaan kuulu ansaintalogiikkaan vaan on juuri noin kuten PJ sanoo. Eikä hyvitysmaksuista kertyvillä roposilla pelasteta mitään, ei levy-yhtiöitä eikä kirjankustantajia. Myyntituloilla bisnestä pyöritetään ja kulttuurityöläisten palkat maksetaan! Jos ja kun tuloja ei kerry, homma loppuu. So simple!
VastaaPoistaHyvitysmaksutulojen alentumisen pitäisi kertoa myönteisestä kehityksestä: sisältöä ostetaan aiempaa enemmän, jolloin tulot tulevat myynnistä, kuten pitääkin. Miksei kukaan artisti kehu saavansa nyt aiempaa enemmän tuloja iTunesin, Oven tai Spotifyn kautta? Jos niistä ei tule tuloja, teostensa jakelun voi aina kieltää.
VastaaPoistaJos taas syynä on piratismin yleistyminen, artistien luulisi huolestuvan asiasta ja puhuvan enemmän todellisesta uhkasta.
Ostin NAS-kotelon (D-link DNS-343), jonne on tarkoitus lyödä sisään 1-4 kpl _sisäisiä_ kovalevyjä. NAS-kotelossa ei tullut mukana yhtään levyä, joten sen kapasiteetti on 0 GB.
VastaaPoistaYmmärtääkseni valmisteilla oleva laki ei tähän osu, koska kotelo ilman levyjä on tallennuskapasiteetiton tietokone ja sisäisille kovalevyille ei maksuja tällä erää edes suunnitella. Esimerkkiä laajentaen lienee todennäköistä, että valmiiksi kasattujen kovalevyjen kauppa siirtyy Viroon ja suomessa myydäään vastaavia tee-se-itse settejä.
Ketähän muusikkoa tämä veivaus hyödyttää?
Eipä ole aikoihin tullut tallennettua musiikkia kovalevyille. Kuuntelen Spotify:stä ja radiokanavilta kaiken musiikin.
VastaaPoistaAsiallinen kirjoitus.
VastaaPoistaAsiallinen kirjoitus. Ei tässä auta muu kuin lähettää palautetta kansanedustajille ja muille virkamiehille. Laitoin syksyllä palautetta asiasta muistaakseni opetusministeriölle ja saamassani vastauksessa vain pahoiteltiin sitä että se ei ole aina oikeudenmukainen, esim. jos haluaa tallentaa omia valokuviaan CD/DVD-aihoille joista myös peritään maksuja. Koko hyvitysmaksujärjestelmä edustaa niin neuvostoaikaista ajattelua kuin vain voi olla.
VastaaPoistaPetterissä ei ole muuta vikaa kuin että asettui kokoomuksen ehdokkaaksi. Vihreät olisivat ollu osuvampi puolue hälle - mutta kai J. Kasvia pelästyi kilpailijana. ;)
VastaaPoistaKasvi on tehnyt hyvää työtä tietoyhteiskunta-asioiden puolesta omassa puolueessaan. Kenttä on kuitenkin laaja, enkä ole riittävän monessa muussa asiassa samaa mieltä vihreiden kanssa. Ideologian sijaan kannatan arkijärkeä.
VastaaPoista