"Kehitysapu pitäisi lopettaa, koska se ei oikeasti hyödytä ketään. Valtion menoja pitää leikata ja kaikki liikenevät varat käyttää suomalaisten omaksi hyödyksi". Näin tuntuu moni ajattelevan. Itsekkyys on päivän trendi. Me. Ja etenkin minä.
Kuinka moni oikeasti tietää, mitä kehitysavulla on saatu aikaan? Missä on puolueeton tutkimus asiasta? Faktojen puuttuessa on helppo ryhtyä populistiksi.
En itsekään tiedä, mitä todellista hyötyä kehitysavusta on ollut Afrikan köyhille. On selvää, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Ei kannata viedä traktoreita Afrikkaan, jos ihmiset eivät osaa käyttää niitä eikä huoltoa ole. Hyvää tarkoittavat touhukkaat länsimaalaiset ovat ennenkin pilanneet muiden asioita puuttumalla niihin.
Mutta mitä kehitysapuun ylipäätänsä lasketaan? Jos sitä on vaikkapa naistensairaalan rakentaminen Nepaliin, jossa äitiyskuolleisuus on maailman huippua, kukaan ei voi väittää apua turhaksi. Kyseinen sairaala nousi mieleeni, koska näin vuosia sitten siitä kertovan vaikuttavan dokumentin. Ilmeisesti Björn Wahlroos ei nähnyt.
YLE kampanjoi viime perjantaina nenäpäiväkeräyksen puolesta. Lähes parin miljoonan euron tuotto käytetään Afrikan lasten auttamiseen. Viidellä eurolla saa kengät lapselle, seitsemällätoista eurolla äitiyspakkauksen. Kyse on yksinkertaisista asioista, jotka meidän mittakaavassamme myös halpoja asioita.
YLEn toimittaja oli käynyt Sierra Leonessa tutustumassa paikallisiin oloihin ja kertoi, miten lasten elämää hankaloittaa niinkin yksinkertainen asia kuin kenkien puuttuminen.
Ongelma saattaa tuntua kaukaiselta, mutta ei ole pitkää aikaa siitä, kun Suomessa oli sama ongelma. Isoisäni asui perheineen Tampereen lähellä, eikä heidänkään monilapsisessa perheessään ollut riittävästi kenkiä. Lasten piti vuorotella siitä, kuka sai kulkea kouluun kengillä. Afrikan kuumuuden sijaan ongelmana oli lumi ja pakkanen, mutta puute oli sama.
Ja hei: tuosta kaikesta on vain muutama sukupolvi. Isoisäni on kuollut, mutta hänen isosiskonsa on yhä elossa ja kertomassa omakohtaisesti noista ajoista. Se osoittaa myös, miten käsittämättömän nopeasti Suomi on noussut agraariyhteiskunnasta tietokoneaikaan.
Ei siis vähätellä kenkien puutetta tai äitien suurta kuolleisuutta, vaan tehdään jokainen osuutemme. Ilman kylmyyttä, kyynisyyttä ja itsekkyyttä.
Osallistun itsekin nenäpäivään, Kiva-projektiin ja joihinkin muihinkin vastaaviin. Välillä silti hiipii mieleen epäilys siitä, onko ihmiskunnalla varaa tällaiseen humaaniin inhimillisyyteen - kaikki tämähän vain lisää väestöä, jota on jo nyt liikaa maapallon resursseihin nähden.
VastaaPoistaVaikea kysymys. Itsellä mielipide kehitysavun tarpeellisuudesta vähän vaihtelee. Olen aikanaan seurannut UNICEF:in ja WHO:n tehokasta kampanjaa, mutta toisaalta olen nähnyt minkälaisia tehottomia megaprojekteja voidaan pyörittää valtavalla organisaatiolla.
VastaaPoistaKehitysavun perusongelma lienee se että tarjotaan nimenomaan sellaista apua mitä halutaan antaa, ei suinkaan sellaista mitä paikallisesti oikeasti tarvittaisiin.
Pahimmillaan kehitysavusta on paikalliselle taloudelle jopa haittaa. Esimerkiksi vaikkapa tuo kirjoituksessa mainittu Sierra Leonen tilanne: Jos sinne nyt vietäisiin kehitysapuna iso määrä kenkiä, niin se tappaisi tehokkaasti kaikki paikalliset kenkätehtaiden, kenkäkauppiaiden ja suutarien talouden. Esim tästä syystä oli omalle YK-rauhanturvareissulla kielletty tarjoamasta paikallisille mitään terveyspalveluja ettei vain toimittaisi markkinahäirikkönä.
Kehitysavon toimijoilla luulisi olevan helppo puolustautua arvostelijoita vastaan. Avoin tiedottaminen (onnistuneista) kehitysyhteistyöprojekteista veisi terän arvostelijoiden kritiikiltä. Kehitysapua on viety Suomesta maailmalle yli 50 vuotta, luulisi että siinä ajassa olisi kertynyt jos menestystarinoitakin.
"älillä silti hiipii mieleen epäilys siitä, onko ihmiskunnalla varaa tällaiseen humaaniin inhimillisyyteen - kaikki tämähän vain lisää väestöä, jota on jo nyt liikaa maapallon resursseihin nähden."
VastaaPoistaHyvinvointi vähentää syntyvyyttä, kts. länsimaat. Ei tarvitse pukata kakaroita omaksi turvaksi.
"Hyvinvointi vähentää syntyvyyttä, kts. länsimaat."
VastaaPoistaSuositeltavaa katsoa myös mm. Hans Roslingin videot väestönkasvusta ja köyhyydestä.