YLE on kuin puolustusvoimat: mitään ei saisi muuttaa, vaikka maailma ympärillä mullistuu. Molemmat vaativat joka vuosi lisää rahaa ja vetoavat mielellään siihen, miten muualla maailmassa (ja pohjoismaissa) rahaa käytetään enemmän. Molempien toiminta nojaa doktriiniin, jota ei ole juuri päivitetty sotien jälkeen.
Huomenna 9.9. tulee kuluneeksi 84 vuotta siitä, kun YLE lähetti ensimmäisen radiolähetyksensä. Tv-kokeilut alkoivat 1950-luvulla, mutta aluksi YLE ei ollut niistä lainkaan kiinnostunut. Liikkuvan kuvan siirto nähtiin insinöörien puuhasteluna. Televisio alkoi kuitenkin levitä maassamme joten YLEn oli lähdettävä puuhaan mukaan. Vähän sama ongelma YLEllä oli aluksi internetin suhteen.
Aluksi radio- ja tv-toiminta oli erittäin kallista ja vain harvoilla oli mahdollista saada äänensä kuuluviin. Syntyi käsite julkisesta palvelusta, joka tarjoaisi ohjelmaa tasapuolisesti kaikille kansanryhmille.
Nyt antenniverkossa on yli tusina vapaasti näkyvää tv-kanavaa. Pääkaupunkiseudulla kuuluu yli 20 radioasemaa. Näiden perinteisten joukkoviestimien rinnalle on tullut internet, jossa kuka tahansa saa viestinsä julki. Julkaisukynnystä ei ole. Internet on yhtä isoa julkista palvelua.
Olisi korkea aika määritellä, mitä julkinen palvelu tänään tarkoittaa. Poliitikot pitävät YLEä liikeyrityksenä, vertaavat tv-maksun nostoa lehtien tilaushintoihin ja maksavat uudelle toimitusjohtajalle roiman palkankorotuksen, jotta se olisi kilpailukykyinen kaupallisten yritysten kanssa.
Mutta YLE ei ole yritys. Se on julkisen palvelun laitos, jonka ei tarvitse kilpailla eikä toimia markkinaehtoisesti. Juuri siinä on YLEn vahvuus. Emme tarvitse uutta maksukanavaa, vaan oikeaa julkista palvelua. Sen ei tarvitse miellyttää mainostajia eikä kerätä suuria katsojaryhmiä, mutta sen täytyy erota selvästi kaupallisista kanavista.
YLEllä ei ole halua eikä poliitikoilla rohkeutta määritellä julkisen palvelun merkitystä tämän päivän maailmassa. Niinpä YLE on saanut vapaat kädet itse päättää rajoistaan. Ja niitä ei ole. Mikä tahansa on YLEn mielestä julkista palvelua: amerikkalaiset huippusarjat, mobiilipelit, urheilu, jopa Tangomarkkinat. Mitä järkeä on edes puhua julkisesta palvelusta, jos sillä ei ole mitään kriteereitä? Miksei voida sanoa suoraan, että YLEn on saatava kuusi prosenttia lisää rahaa voidakseen ensi vuonnakin lähettää kaikkea kaikille?
Onko mitään ohjelmaa, joka ei kuuluisi julkiseen palveluun? Ehkä aikuisviihde. Mutta eivät niitä esitä Kolmonen tai Nelonenkaan. Tosi-tv on rajatapaus - YLE ei voisi esittää Big Brotheria, mutta joissakin muissa ohjelmissa ollaan tosi-tv:n rajamailla. Itse asiassa Suomen ensimmäinen tosi-tv-ohjelma lähetettiin juuri YLEn radiokanavalla jo 1980-luvun alussa.
Tv-maksun kuuden prosentin korotusta pidetään yleisesti kohtuuttomana. Vaikka YLEn tarjonnassa on valtavasti laadukasta sisältöä, sen osuus kansalaisten kaikesta mediankulutuksesta on laskussa. Kun osuus ja merkittävyys arjessa pienenee, on vaikea ymmärtää maksun säännöllistä ja jatkuvaa nousua.
Ennen ihmisillä ei ollut vaihtoehtoja, tv-lupa oli pakko maksaa. Nyt on toisin. Jokaisen saatavilla on niin paljon sähköistä sisältöä, että ilman televisiotakin pärjää vallan mainiosti. Maailma on todella muuttunut.
Petteri, olen tekemässä tulevaisuustyötä, jossa hahmotetaan, millainen (median) toimintaympäristö on pari kolme strategiakierrosta tästä edemmäs. Tahtoisitko heittää tässä blogissasi oman näkemyksesi peliin, mediakenttä 2020 ja arviosi mikä on yle.fi:n ja ylen julkisen palvelun rooli ja merkitys kentässä?
VastaaPoistaTykkäsitte tai ei, niin tangomarkkinat ovat suomalaista kulttuuria ja siten kuuluvat YLEn tarjontaan.
VastaaPoistaSuuret urheilukilpailut saisivat myös pysyä Ylellä, muuten ne menevät maksukortin taakse kaupallisilla kanavilla.
Amerikkalaiset sarjat voi hyvin jättää kaupallisille kanaville.
Rohkea puheenvuoro kansanedustaja-kandidaatilta.
VastaaPoistaEn kiistä YLE:n arvoa julkisen viestinnän välineenä, mutta nykyisellään pahasta pöhötaudista kärsivä jättiläinen tuottaa kohtuuttoman kallilla hinnalla korkeintaan keskinkertaista sisältöä.
Julkisen palvelun tehtävien hoitamiseen riittäisi yksi TV-kanava ja yksi radiokanava.
Viime vuosien ainoat kotimaasta maailmalle ponnistaneet TV-ohjelmat ovat olleet Duudsonit, Madventures ja Kill Arman.. Eli pari kaveriporukkaa on saanut TV-ohjelmansa isompaan levitykseen kuin YLE mitään viihdeohjelmaansa. (Poikkeuksena tähän Suomessa järjestetyt isot urheilu- ja viihdetapahtumat, joiden lähetyksen YLE sai monopoliasemansa turvin).
Yle itse TUOTTAA joka vuosi aina vähemmän ja vähemmän. 10 vuotta sitten, ennen digisekoilua yle TUOTTI itse erittäin laadukasta ohjelmistoa. Nykyisin tulee sitten juuri tätä sopranos-huttua sun muuta, mitä tulee jokaiselta muultakin kanavalta. Ironista kyllä - ylen dokumenttipuolikin tuntuu olevan BBC-vetoista. Eli samankokoisen talon, pienemmällä vuosibudjetilla tekemiä dokkareita.
VastaaPoistaYle on siis ennemminkin nykyisin jonkinlainen LÄHETYSASEMA, joka tekee ihan samaa kuin muutkin televisiokanavat. Lähettää ohjelmaa ja lähinnä tekee vain omat uutisensa.
Kun kerran se oman työn osuus jokavuosi vain PIENENEE, miksi moinen sitten tarvitsisi joka vuosi LISÄÄ rahaa. Sitä en tässä kaavassa oikein ymmärrä. Vai menevätkö rahat oikeasti johonkin musiikkitalon irvikuviin tjsp. Jos menevät niin allekirjoittanut lopettaa televisioluvan maksamisen välittömästi.
Olen kuitenkin ihastunut ylen palveluiden koostamisesta. Yle on monessa mukana ja aivan televisioluvan hinnalla. Esimerkiksi uudessa sonyn televisiossani on ylen mediasisältö - areena aivan suoraan käytettävissä. Televisiossa on itsessään WLAN liityntä ja telkkari on liitetty lähiverkkoon. 40" koneeseen tulee yllättävän hyvätasosta nykimätöntä kuvaa tavallisesta laajakaistasta suoraan television kaukosäätimellä. YLE:n areenasta. Areena onkin selkeästi parasta mitä yle on aikaiseksi saanut aikoihin. Ei tämäkään kuitenkaan VOI maksaa 450 miljoonaa euroa.
Noh jos ei ala palvelut selkeästi vastata hintaansa. Täytyy sanoa telkkarilupa irti ja ruveta vittumaiseksi ihmiseksi - eikä päästä tarkastajaa sisään. En kuitenkaan haluaisi sitä. Joskus vain tuntuu että rehellistä kusetetaan jatkuvasti ja muut menevät ohi vasemmalta ja oikealta. Se asia EI SAA olla niin. Tämän vuoksi olisi jo hyvä että homma hoidettaisiin budjettirahoituksella tjsp. Jotta kaikki oikeasti laittavat kortensa kekoon resurssiensa mukaisesti. Ihan kuin esim sairaanhoidossakin tänä päivänäkin tai parempana esimerkkinä vaikka kirjastopalveluissa.
"Suuret urheilukilpailut saisivat myös pysyä Ylellä, muuten ne menevät maksukortin taakse kaupallisilla kanavilla."
VastaaPoistaTämä on Ylen keksimä uhkakuva. KOK, FIFA ym muut haluavat kisoilleen mahdollisimman laajan näkyvyyden lajin arvostuksen, sponsorirahojen ja sen sellaisten takia. Formulat näkyvät melkein kaikkialla muualla Euroopassa vapailla kanavilla paitsi Suomessa. Tämä johtunee MTV:n ja Nelosen kartellista sekä digiboksien pakkotyrkytyksestä jopa kaapelitalouksille.
Digisiirtymän aikana 2007-08 luvanmaksajien määrä laski n 80 000. Ruotsissa se nousi. Yle on itse aiheuttanut kriisinsä laittomilla digipakotuslinjauksilla. Miksi kukaan ei etsi vastuullisia?
"Tv-kokeilut alkoivat 1950-luvulla, mutta aluksi YLE ei ollut niistä lainkaan kiinnostunut. Liikkuvan kuvan siirto nähtiin insinöörien puuhasteluna. Televisio alkoi kuitenkin levitä maassamme joten YLEn oli lähdettävä puuhaan mukaan. Vähän sama ongelma YLEllä oli aluksi internetin suhteen."
VastaaPoistaSamaten esim satelliittijakelu ja HDTV ovat olleet Ylelle aivan käsittämättömän kiusallisia asioita. Niihin on lähdetty mukaan vasta sitten kun on pakko.
---
VastaaPoista"Suuret urheilukilpailut saisivat myös pysyä Ylellä, muuten ne menevät maksukortin taakse kaupallisilla kanavilla."
Tämä on Ylen keksimä uhkakuva. KOK, FIFA ym muut haluavat kisoilleen mahdollisimman laajan näkyvyyden lajin arvostuksen, sponsorirahojen ja sen sellaisten takia. Formulat näkyvät melkein kaikkialla muualla Euroopassa vapailla kanavilla paitsi Suomessa. Tämä johtunee MTV:n ja Nelosen kartellista sekä digiboksien pakkotyrkytyksestä jopa kaapelitalouksille.
---
Ottamatta kantaa siihen pitääkö YLEn ostaa oikeudet urheilukilpailuihin, en ainakaan voi ymmärtää miksi YLEn täytyy ostaa yksinoikeus urheilukilpailuihin. Kuka voittaa mitään siinä että muut eivät saa lähettää samoja kilpailuja. Tämähän esti m.m. Canal+:aa lähettämästä jääkiekkoa HD:na muutama vuosi sitten.
Sama pätee myös moneen amerikkalaiseen sarjaan siinä mielessä, että pitääkö väkisin ostaa kalliilla nekin sarjat jotka muut kanavat muuten näyttäisivät?
"Ottamatta kantaa siihen pitääkö YLEn ostaa oikeudet urheilukilpailuihin, en ainakaan voi ymmärtää miksi YLEn täytyy ostaa yksinoikeus urheilukilpailuihin. Kuka voittaa mitään siinä että muut eivät saa lähettää samoja kilpailuja. "
VastaaPoistaTotta Mooses. Ruotsissa ja Britanniassa valtiollinen kanava on jakanut isojen kisojen oikeuksia kaupallisen kilpailijan kanssa.
Yle kortille vain, niin loppuvat ongelmatkin. Nehän on aina vinkuneet luvattomista katselijoista. Se maksaa joka katsoo. Jos tuotanto on laadukasta monien mielestä, niin mikä ongelma?
VastaaPoistaJos tuotanto on laadukasta monien mielestä, niin mikä ongelma?
VastaaPoistaSe, että YLE ei ole maksukanava. Jos nykyisiä ohjelmia voi näyttää maksukanavana, sen perustaminen ei ole YLEn tehtävä.
YLE on kuin kirjasto, jolla on julkisen palvelun tehtävä. YLEn pitääkin lähettää ohjelmia, joiden katsojamäärät eivät riitä kaupalliseen toimintaan.
Tänään 10.9.2010 on vihdoin merkkejä siitä, että YLE on uuden johtajansa myötä huomaamassa ympäristön muuttumisen: Toimitusjohtaja Lauri Kivinen: Ylen viihteen määrä vähenee.
"Tämä on Ylen keksimä uhkakuva. KOK, FIFA ym muut haluavat kisoilleen mahdollisimman laajan näkyvyyden lajin arvostuksen, sponsorirahojen ja sen sellaisten takia. Formulat näkyvät melkein kaikkialla muualla Euroopassa vapailla kanavilla paitsi Suomessa"
VastaaPoistaMitä järkevää urheilua Suomessa näkyy kaupallisilla kanavilla? Ei mitään, kaikki suuret ja mielenkiintoiset lajit on viety maksukorttien taakse.
Suomi taitaa olla niin pieni markkina-alue että lajiliittoja ei kiinnosta pennin vertaa missä muodossa pippalot Suomessa näkyvät. Ja maksulliset kanavat rahastavat..
Se, että YLE ei ole maksukanava. Jos nykyisiä ohjelmia voi näyttää maksukanavana, sen perustaminen ei ole YLEn tehtävä.
VastaaPoistaKyllä YLE on maksukanava. TV-maksuhan on maksu YLE:n katsomisesta. Ennen kaikki TV:n omistajat olivat YLE:n katsojia, nykyään se vain epäoikeudenmukaisesti oletetaan.
YLE pitäisikin muuttaa julkiseksi palveluksi. Ainakin törkeän epäoikeudenmukainen TV-maksu pitäisi lopettaa.
Kyllä YLE on maksukanava. TV-maksuhan on maksu YLE:n katsomisesta.
VastaaPoistaVirallisen perustelun mukaan tv-maksua kerätään YLEn rahoittamiseksi, mutta sitä ei ole sidottu YLEn katsomiseen. Maksuvelvollisuus syntyy tv-lähetysten katsomisen mahdollisuudesta, sama se katsooko koskaan mitään tai vaikka katselisi pelkästään Ruotsin TV:n lähetyksiä rajan yli (tai ulkomaisia kanavia omalla satelliittilautasella).
Totta, tällainen kytkentä on nykymaailmassa kovin keinotekoinen, ja siksi tv-maksua onkin yritetty uudistaa.
Maksukanavaa YLEstä ei saa koskaan tulla. Ei kirjastokaan olisi kirjasto, jos jokaisesta lainauskerrasta pitäisi maksaa. Juju on juuri siinä, että kirjasto on ilmainen ja kaikille avoin. Vain se oikeuttaa tarjoamaan lehdet ja kirjat näennäisen ilmaiseksi, ja oikeuttaa säätämään tarvittavat poikkeukset tekijänoikeuslakiin.
"Yle kortille vain, niin loppuvat ongelmatkin. Nehän on aina vinkuneet luvattomista katselijoista. Se maksaa joka katsoo. "
VastaaPoistaEli rahoitetaan julkinen palvelu salaamalla julkinen palvelu?
Jostain syystä näin nerokasta mallia ei ole kokeiltu missään...
"Mitä järkevää urheilua Suomessa näkyy kaupallisilla kanavilla? Ei mitään, kaikki suuret ja mielenkiintoiset lajit on viety maksukorttien taakse.
VastaaPoistaSuomi taitaa olla niin pieni markkina-alue että lajiliittoja ei kiinnosta pennin vertaa missä muodossa pippalot Suomessa näkyvät. Ja maksulliset kanavat rahastavat.. "
Eurooppa on täynnä pieniä markkina-alueita, Suomea pienempiäkin. Jostain syystä Virossa Formulat näkyvät avoimella kanavalla.
Jos merkittäviä mainosrahoitteisia kanavia on vain kaksi ja molemmat ovat sekaantuneet myös maksu-tv toimintaan, silloin kartellin vaara on suuri. MTV:llä ja Nelosella lienee ainakin sanaton sopimus että pitäkää te Formulat niin me hoidamme SM-liigan.
Liigapomot ja sponsorit epäilemättä haluaisivat että ainakin loppupelit näkyisivät maksuttomalla puolella. Tämä panee epäilemään että oikeuksista ei ehkä ole kauhean verisesti kilpailtu.