Tarvitaanko virustorjuntaohjelmia?

Aamulehti on nostanut haastatteluni kärjeksi virustorjuntaohjelmat: Tunnettu tietokoneasiantuntija Petteri Järvinen yllättää: hänellä ei ole ollut omassa tietokoneessaan koskaan virustorjuntaohjelmistoa.

Olen kirjoittanut asiasta aiemmin, mm. Tietokone-lehden kolumnissa Tietoturvan medikalisaatio (maaliskuu 2006).

Tietoturvakoulutuksessa muistutetaan aina, miten tärkeää on käyttää ajan tasalla olevaa virustorjuntaohjelmaa. Ohjeet on tarkoitettu käyttäjille, jotka eivät tiedä eivätkä haluakaan tietää asiasta mitään. Kehotus ostaa jokin tuote ongelman ratkaisemiseksi on yleispätevä ja ainoa, minkä tuossa tilanteessa voi antaa. Mutta se ei ole koko totuus. Ei lähellekään.

Tietoturvaohjelmat aiheuttavat monia lieveilmiöitä. Ne hidastavat Windowsin käytön pahimmillaan mateluksi ja saattavat aiheuttaa vaikeasti tunnistettavia yhteensopivuusongelmia. Eräs tuore tapaus sattui viime syksynä. McAfeen ongelma Windows XP SP3-koneiden kanssa aiheutti viikko sitten suoranaisen kaaoksen: sairaaloita ja kauppoja jouduttiin sulkemaan, poliisin toiminta häiriintyi; Suomessa ongelmista kärsivät mm. TeliaSonera ja Helsingin Sanomat.

Tekniset ongelmat on helppo ymmärtää, koska torjuntaohjelmat pyrkivät tunnistamaan satoja tuhansia haittaohjelmia ja jotain löydettyään eliminoimaan tiedoston. Väärät diagnoosit ja siitä seuraavat ongelmat ovat väistämättömiä. McAfeen aiheuttama tuho oli kuin laajamittaisen verkkohyökkäyksen jäljiltä.

Sitten on vielä talouspuoli. Virustorjunta on monelle kotikäyttäjälle ainoa ohjelma, josta pitää maksaa - ja vieläpä vuosittain. Joissakin uusissa koneissa on valmiina torjuntaohjelman testiversio (yleensä juuri McAfee), josta on erittäin vaikea päästä eroon muutoin kuin maksamalla pyydetty hinta. Aivan kuin kyseessä olisi haittaohjelma. Torjuntaohjelmien tekijät maksavat laitevalmistajille selvää rahaa saadakseen ohjelmansa testiversion mukaan levylle.

Torjuntaohjelmien myynti on raakaa bisnestä. Kuka muistaa vielä matkapuhelimiin myydyt palomuuri- ja virustorjuntasoftat? Torjuntabisnes alkaa muistuttaa yhä enemmän vihollistaan. Lääke on pahempi kuin tauti.

Moni luopuisi mielellään torjuntaohjelmista. Mutta voiko ilman niitä todella pärjätä?

Nykyiset virukset ovat hyvin selkeitä ja yksinkertaisia. Takavuosina virus saattoi aktivoitua varovaisenkin käyttäjän sähköpostista, sillä se aktivoi itsensä jo viestin esikatselussa, tai levisi koneelle matona paikkaamattoman aukon kautta.

Nyt vaarana ovat lähinnä ovelat huijaukset (kuten muka laskut tilatuista tuotteista tai ilmoitus toimittamatta jääneestä tavaralähetyksestä) sekä selaimen aukot. Jälkimmäisiä vastaan auttaa päivittäminen, mitä käyttöjärjestelmä ja selain tekevätkin kiitettävän automaattisesti ja säännöllisesti. Kannattaa myös varoa, millä sivuilla surffaa. Hyvämaineisilla sivuilla vaara on pienempi.

Mikään ei korvaa omaa varovaisuutta. Ei kannata ladata netistä mitään hupiohjelmia eikä "tietoturvan parantamiseksi" tarkoitettuja valeohjelmia. Nämä scareware-ohjelmat ovat suuri hämäräbisnes. Niissä hyödynnetään taitavasti sitä mielikuvaa, että tietoturva saavutetaan asentamalla turvaohjelma.

Keskeinen ase haittaohjelmien torjunnassa ovat rajoitetut käyttäjäoikeudet. Linux ja Mac OS X ovat turvallisempia juuri siksi, että niissä pääkäyttäjän tunnus on Windowsia selvemmin erotettu peruskäyttäjän tunnuksesta. Windowsissa pitää noudattaa samaa periaatetta: arkipäiväinen käyttö perusoikeuksilla ja admin-tunnus vain tarvittaessa.

Windows XP:ssä kahden tunnuksen käyttö vaati pientä näpertelyä, mutta Vistasta alkaen se on erittäin helppoa. Lopputulos on erittäin turvallinen: kun käyttäjä ei pysty asentamaan haittaohjelmaa vaikka yrittäisi, kone pysyy puhtaana ilman torjuntaohjelmia.

Testasin asiaa Tietokone-lehden artikkelia varten (numero 1/2010). Yritin saada koneen saastumaan peruskäyttäjän oikeuksilla käynnistämällä tahallani erilaisia haittaohjelmia. Useimmat haittaohjelmat eivät toimineet lainkaan, koska ne halusivat kirjoittaa itsensä suojattuihin hakemistoihin ja Windows esti sen. Jokunen ohjelma toimi ja sai käynnistettyä itsensä aina, kun käyttäjä kirjautui sisään. Tällöinkään haittaohjelma ei pystynyt aiheuttamaan varsinaista vahinkoa ja koneen puhdistaminen olisi ollut erittäin helppoa: kirjaudutaan sisään pääkäyttäjän tunnuksella, poistetaan haittaohjelman tiedosto tai ääritapauksessa käyttäjän kotihakemisto, jonka jälkeen se luodaan uudelleen. Voila!

Perusoikeuksilla on vaikea saada Windowsia saastumaan. Kun tähän vielä lisää oman varovaisuuden, säännölliset päivitykset ja laajakaistapurkissa olevan palomuurin, nettikäyttöä voi harjoittaa turvallisesti ja ilman erillistä torjuntaohjelmaakin.