Linkit

perjantai 22. tammikuuta 2010

GPS-häirintälaite huijaa ruuhkamaksua

Helsingin ja LVM:n yhdessä kaavailema GPS-pohjainen ruuhkamaksujärjestelmä on täysin riippuvainen satelliittipaikannuksen toiminnasta. Jos signaali mykistetään keinotekoisesti, ajot ja maksut eivät kirjaudu mihinkään.

Olen tekemässä kirjaa tietosuojasta ja sähköisestä valvonnasta. Sen vuoksi tilasin netistä kaksi GPS-häirintälaitetta. Molemmat on tarkoitettu liitettäväksi auton savukkeensytyttimeen, isommassa on myös pieni akku.



Koska avaruudesta tuleva GPS-signaali on äärimmäisen heikko, sen mykistäminen on lastenleikkiä. Molemmat lähettimet saavat autonavigaattorin hukkaamaan sijaintinsa välittömästi ja vaikutusalue ulottuu useita metrejä auton ulkopuolelle.

On mielenkiintoista nähdä, miten päättäjät suhtautuvat häirintälaitteisiin. Todennäköisesti niiden maahantuonti ja hallussapito kielletään, aivan kuten tutkanpaljastimille tehtiin. Jos haluaa varautua tulevaan, on syytä tilata oma laite ajoissa.

Hmm... harmi, ettei Galileoon ole vielä vastaavaa laitetta. On kai selvää, että eurooppalainen ruuhkamaksu tulee käyttämään eurooppalaista eikä amerikkalaista paikannusteknologiaa.

19 kommenttia:

  1. Kuinka paljon tällaiset laitteet maksavat?

    VastaaPoista
  2. Pienempi on täältä: http://www.tayx.co.uk/gmc07-vehicle-gps-jammer.html

    Hinta 67 dollaria.

    VastaaPoista
  3. Viestintäviraston määräys 15 erittelee lähettimet, jotka eivät tarvitse lupaa. Mainitunlaisia häirintälähettimiä ei löydy määräyksestä.

    Kaikki muut radiolähettimet tarvitsevat luvan. Pelkkä hallussapitokin ilman lupaa on kiellettyä.

    VastaaPoista
  4. http://mulukku.blogspot.com/2009/05/orwell-uhkaa-autoveron-varjolla.html

    VastaaPoista
  5. Erilaisiin tarkoitusperiin voi pyrkiä kahdella menetelmällä. Kepillä ja porkkanalla. Kaupunkien liikenneruuhkien vähentämiseksi on käytetty yleensä keppiä. Voisiko kokeilla porkkanaa vaihteen vuoksi?

    Kukaan ei ole pystynyt vakuuttamaan minua siitä, etteikö kaupunkien joukkoliikenne voisi olla maksutonta. Tietenkin se aiheuttaisi kunnallisveron korotusta, joka kohdistuisi myös niihin, jotka eivät joukkoliikennettä käytä. Autoliiton vastustus olisi hirmuista ja muitakin äänekkäitä vastustusryhmiä varmaan nousisi näyttävästi barrikaadeille. Mikään yhteiskunnan palvelu kun ei hyödytä kaikkia. Maksamme monesta muustakin sellaisesta, jota emme enää, vielä tai ehkä koskaan käytä.
    Maksuttomalla joukkoliikenteellä on kuitenkin kiistattomat puolensa.
    1. Se varmasti vähentää autoilua keskustassa. Esim. minä käyn aika usein Vantaalta Hesassa omalla autolla paitsi laiskuuttani myös siksi, että omalla pikkuautollani halvempaa kuin julkisella kulkuvälineellä. Käytännössä maksan vain bensat, koska auto on minulla muutenkin. Jos bussi olisi maksuton, niin varmasti käyttäisin sitä useammin.
    2. Minun nuoruudessani sekä busseissa että ratikoissa oli rahastaja. Kun enää ei ole, niin työllisyyskään ei ole kelvollinen vasta-argumentti. Toki lipuntarkastajat jäisivät työttömiksi, mutta he voisivat ainakin siirtymäaikana toimia yleisen järjestyksen valvojina, mitä he nykyäänkin tekevät.
    3. Tätä yhteiskunnan palvelua kukaan ei voi käyttää määräänsä enempää. Jo siitä on pelkoa, niin voitaisiinhan ilmaisten matkojen määrä rajoittaa vaikka neljään päivässä. Pääkaupunkiseudulla asuville voitaisiin jakaa matkustuskortti, jos pelko landelaisten tulosta ajamaan ilmaiseksi Stadin ratikoilla on pelkona.

    Maksutonta joukkoliikennettä on kokeiltu maailmalla siellä sun täällä. Missään se ei ole ottanut oikein tulta alleen. Miksei? Olisi mukava kuulla perustelut sille, miksi maksuton joukkoliikenne on kerta kaikkiaan mahdoton idea. Vai onko vain niin, että idealle ei ole sosiaalista tilausta? Varsinkin kun sen luonne on paitsi sosiaalinen myös hieman sosialistiseen vivahtava.

    VastaaPoista
  6. Jos maksat Helsingissä bensan lisäksi pysäköinnistä, käynnille tulee varmasti enemmän hintaa kuin julkisilla tehtynä. Harvalla kyseessä on aito valintatilanne, jossa hinta ratkaisi. Ne, joilla on auto, valitsevat sen koska autolla matkustus on mukavampaa, nopeampaa ja sillä pääsee suoraan sinne, minne haluaa. Oma käsitykseni on, että ilmainen joukkoliikenne houkuttelisi nykyisiä sen käyttäjiä matkustamaan enemmän, mutta ei juurikaan vaikuttaisi henkilöautojen käyttöön.

    VastaaPoista
  7. Huomasitko Petteri uudessa Tekniikan Maailmassa kolmen aukeaman pituisen jutun GPS-"älyliikenteestä"? Täysin kritiikitöntä ylistystä ilman minkäänlaista mainintaa tällaisen "älyn" ongelmallisuudesta. Ihmettelen miten isoon julkaisuun pääsee tuollaisia journalistiset periaatteet täysin sivuavia juttuja, joissa yksipuolisesti vaan rummutetaan asian yhtä puolta.

    VastaaPoista
  8. Huomasin ja kysyin asiaa toimituksesta. Lupasivat palata valvonnan muihin ulottuvuuksiin tulevissa jutuissa.

    Tekniikan Maailma on aina ollut vahva mielipidevaikuttaja erityisesti autoasioissa. On kiinnostavaa lukea 1970-luvun juttuja esim. nopeusrajoituksista ja SKDL:n halusta kieltää (!) automainonta.

    VastaaPoista
  9. TM:stä puhuen, miksi Petterin nimi ei ole enää lehden avustajissa?

    Oliko syynä eriävät näkemykset digi-tv:stä? Siellähän jotkut toimittajat suhtautuivat aiheeseen melko "puhdasoppisesti"

    VastaaPoista
  10. Galileon ja GPS:n julkisen palvelun signaalit ovat hyvin lähellä toisiaan 8http://www.gpsworld.com/files/gpsworld/nodes/2003/810/chart1.gif). Veikkaan että tuo hankkimasi GPS-jammeri ei ole niin tarkkaan säädetty että se peittäisi pelkän GPS:n vaan sillä pimenee myös Galileo.

    Ja vaikkei käyttäisi niin halvan kotitekoisen jammerin saa tehtyä kun käärii laitteen antennin alumiinifolioon. Jos oikein pilkunviilaukseen mennään niin voisi kysyä että kuka maksaa satelliittisignaalien häiriöistä johtuvat lisäkilometrit? Tarkimmallakin signaalilla syntyy peitteisissä maastoissa, esim. kaupungeissa korkeiden rakennusten läheisyydessä, ns. tikkatauluefekti jossa paikannin vaeltelee itsekseen vaikkei ajoneuvo liikkuisi mihinkään. Lasketaanko nämäkin veloitettaviin ajoihin?

    VastaaPoista
  11. Edellisen kommentin linkki Galieon signaalin taajuuden kaavioon ei tainnut tulla oikein. Löytyy siis tästä artikkelista:

    www.gpsworld.com/gps/system-challenge/galileo-frequency-amp-signal-design-810

    VastaaPoista
  12. Olen jättänyt viestintävirastolle kyselyn gps-häirintälähettimen laillisuudesta omassa käytössä. Ilmoitan tänne kun saan vastauksen.

    VastaaPoista
  13. Jeps, ei muuta kun rikosilmoitus menemään.

    VastaaPoista
  14. Älkää nyt 67 dollaria maksako GPS-häirintälaitteista. Tuo isompi maksaa 27 taalaa postikuluineen täältä: http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.8758

    Moiset häirintälaitteet ovat triviaaleja rakentaa itsekin, jos tarve vaatii.

    VastaaPoista
  15. Tuo isompi löytyy kiinasta 22.40 EUR, postikulut muistaakseni 6-8 euron luokkaa.

    http://www.chinavasion.com/product_info.php/pName/covert-portable-gps-jammer/

    VastaaPoista
  16. Ei luulisi olevan hankalaa verrata GPS:n mittaamaa km-lukemaa mittarinlukemaan. Pitäisi mittarinlukemaakin sorkkia.

    VastaaPoista
  17. Koska liikenneministeriössä joku jo ymmärtää että GPS mykistyy alumiinifoliolla, uusinta suunnitelmaa on laastaroitu siten että maksulaite on "jatkuvassa" GPRS-yhteydessä johonkin palvelimeen. Lisäksi teiden varsille ripotellaan kameratolppia jotka ilmeisesti vertaavat purkilta saatuja paikkatietoja kameran kuvaamiin rekkareihin.

    Odotankin mielenkiinnolla millä hinnalla TeliaSonera tarjoaa 4 miljoonaa data-SIM:iä Suomen autoilijoille.

    Järjestelmän suunnittelijalla on varmastikin hauskaa miettiä miten ehkäistä palvelunestohyökkäykset sekä detektoida murretuilta purkeilta tuleva väärä lokaatiodata.

    Varmasti tällä saadaan työllistettyä satakunta konsulttia vähintään seuraavaksi viideksi vuodeksi.

    VastaaPoista
  18. mitä galileoon tulee siihen tarvitaan GNSS blokkeri joka lähettää suuremmalla taajus spektrillä. Sateliitin omaa singnaalia ja usemmalla kanavalla näin häirintä toimii sateliitin singnaali ei ole "heikko", koska se on suunattu ase voimien tarpeeseen vaan sateliittien pulasta,koska gps hallinta keskuksissa voidaan säätää sateliittien lentorataao

    VastaaPoista