YLEn toimitusjohtaja valitteli eilen julkisuudessa sitä, että hallitus oli alentanut tv-maksun nostoprosentin vain kolmeen. YLEn oma, jo valmiiksi tingitty toive, oli tätä korkeampi. Jungner valitti myös, että nyt "YLE joutuu taas säästökuurille".
Mistä on syntynyt käsitys, että YLEn pitäisi joka vuosi saada aiempaa enemmän rahaa? Eikö YLEssä ole huomattu talouden ankeita aikoja? Koulut ja terveydenhoito joutuvat tinkimään kaikesta mahdollisesta, mutta YLE odottaa saavansa joka vuosi enemmän ja enemmän.
YLE joutuu ehkä säästökuurille, mutta niin joutuvat kaikki muutkin. YLEn pitäisi olla todella kiitollinen, että kansalaiset luovuttavat (useimmat tosin pakolla) sille ensi vuonna kolme prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Harva yhtiö pääsee nauttimaan vastaavasta ylellisyydestä.
Jungner valitti, miten hankalaa on suunnitella YLEn taloutta, kun ensi vuotta seuraavan vuoden rahamäärästä ei ole varmuutta. Tervetuloa todellisuuteen! Mikään yritys ei voi tietää, paljonko sillä on käytettävissään rahaa kahden vuoden päästä. Edes valtio ei tiedä, miten se rahoittaa omia toimintojaan vuonna 2011.
Kansalaisten henkilökohtainen talous on tänä ja ensi vuonna todella tiukalla. Kolmen prosentin korotus YLE-maksuun voi yhtiöstä itsestään tuntua pieneltä, mutta maksajien kukkarossa se tuntuu raskaasti. Tuoreessa muistissa on myös digisiirtymä ja se, miten katsojat pakotettiin tekemään kallita laiteinvestointeja, jotta YLE säästäisi jakelukustannuksia. Olisi odottanut, että tv-maksu olisi tästä hyvästä pikemminkin laskenut kuin noussut.
YLEn nykyisestä rahoitusmallista päätti keskustalaisen ohjelmajohtaja Seppo Niemelän työryhmä vuonna 2004. Sen mukaan tv-maksua nostetaan vuoteen 2010 asti joka vuosi yksi prosenttiyksikkö yleistä kustannustason nousua enemmän. Parhaillaan inflaatio on liki nollassa ja saattaa pudota jopa deflaation puolelle. Tältä pohjalta YLEn kolmessa prosentissa on nytkin kaksi liikaa.
Entä jatkossa? On esitetty, että kaavailtu 175 euron Yleisradio-maksu nousisi entiseen tapaan joka vuosi. Niin ei voi käydä. YLEn merkitys kansalaisen arjessa ei ole kasvamassa vaan pikemminkin vähenemässä, koska vaihtoehtoisia sisältökanavia on yhä enemmän. Siksi myös maksun pitäisi jatkossa pikemminkin laskea kuin nousta. YLEn on tehostettava omaa toimintaansa ja fokusoiduttava varsinaiseen tehtäväänsä: julkiseen palveluun.
Paitsi ettei missään maksun suuruudeksi ole kaavailtu 175 euroa/vuosi. Tuo vaan heitettiin ilmaan tyyliin jos kulut pysyvät nykytasolla, niin se vastaisi 175 euroa uudella tyylillä.
VastaaPoistaSe mitä kukaan ei ole nyt sanonut jostain syystä ääneen on tietenkin se, että tuohan tulee maksettavaksi vuokran yhteydessä. Siis sillon kun puhutaan vuokralaisista. Tolla vältetään iso osa tuon aiheuttamista ongelmista kun mietitään kuka ton maksaa loppujen lopuksi. Eli veikkaisin, että tuo tuo vuokriin tasaisen 20 euron korotuksen/kk. Ton päälle tulee sitten tietenkin vielä veron osuus. Vuokrat kun on pääomatuloa ja niistä maksetaan veroa. Joten kun toi lisätään vuokraan, niin siihen pitää lisätä verokin. Ton jälkeen se vuokra sitten nouseekin n. 30e/kk.
"Ton päälle tulee sitten tietenkin vielä veron osuus. Vuokrat kun on pääomatuloa ja niistä maksetaan veroa."
VastaaPoistaHöpö höpö. Ylemaksu on asuntosijoittajalle läpikulkuerä. Kulut ja tuotot kasvavat saman verran, eli voitto ja myös pääomatulon vero pysyvät samana.
"Tuoreessa muistissa on myös digisiirtymä ja se, miten katsojat pakotettiin tekemään kallita laiteinvestointeja, jotta YLE säästäisi jakelukustannuksia. Olisi odottanut, että tv-maksu olisi tästä hyvästä pikemminkin laskenut kuin noussut."
VastaaPoistaDigisiirtymän aikana kadonneet 80 000 luvanmaksajaa taitavat olla suurin syy siihen miksi kansalaisilta nyt viedään yksi protestoinnin mahdollisuus - siis luvan irtisanominen pois. Kaiken huippu on että suurin osa maksukadosta oli Ylen omaa syytä, analogisen kaapelin lopettaminen vei paljon maksajia, mutta ei säästänyt mitään.
Eduskunnan oikeusasiamies lievästi moitiskeli Yleä keskusboksien myöhäisestä sallimisesta.
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=eoam+794/2009&base=ereoapaa&f=WORD&kieli=su&ylapalkki=eoaratk/eoartripview&palvelin=www.eduskunta.fi&triptemp=eoa
En löytänyt päätöksestä yhtään perustelua miksi Yle(nkin) kanavia ei saisi analogiseksi muuntaa jos siis taloverkko on digikelpoiseksi kunnostettu - en edes Ylen omasta vastauksesta oikeusasiamiehelle. Siis huhtikuuhun 2007 asti Suomessa elettiin tässä asiassa täydellisen laittomuuden tilassa ja kansalaisten perustuslaillista oikeutta vastaanottaa viestejä Ylen toimesta rajoitettiin.
Kaiken huippuna tämä:
"Opetusministeriön 16.1.2006 antaman lausunnon mukaan tekijänoikeuslaissa säädetty edelleen lähettämisen oikeus on tekniikkaneutraali. Lähetyksen muuttaminen edelleen lähetysvaiheessa analogiseksi ei ole opetusministeriön mukaan tekijänoikeudellisessa katsannossa muuttamista. Laki ei aseta opetusministeriön mukaan edelleen lähettämisen tekniseen tapaan tai muotoon nähden minkäänlaisia vaatimuksia, kun oikeudenhaltijat sallivat sopimuksella edelleen lähettämisen tai kun oikeutta rajoittava lain jakeluvelvoitesäännös sen sallii."
Eli must carry-velvoitteen mukana kaapeliyhtiölle tulee edelleen lähettämisen oikeus, joka on tekniikkaneutraali. Kaapeliyhtiöt voisivat siis vieläkin lähettää Ylenkin kanavat analogisina eikä pikkumaisinkaan Yle-byrokraatti voisi sitä estää. Ainoa selitys analogisen kaapelin loppumiseen on siis kartelli jossa myös kaapeliyhtiöt ovat mukana.
"Se mitä kukaan ei ole nyt sanonut jostain syystä ääneen on tietenkin se, että tuohan tulee maksettavaksi vuokran yhteydessä."
VastaaPoistaHeh, sinä varmaan maksat veromätkytkin vuokraisännälle.
Yle-maksun kerää Viestintävirasto.
Mielestäni tällainen "pakkomaksu" on osoitus siitä, että politiikan suuntaa muutetaan. Siinä mielessä politiikan suuntaa muutetaan, että tasamaksut tulevat jäädäkseen siinä missä valtion verotusta tasoitetaan entisestä progressiivisen verotuksen osalta.
VastaaPoistaEnnen hyvätuloiset maksoivat veroillaan vähätuloisimpien maksuja. Nyt tällainen aikakausi on käyty loppuun ja uusi aika entista seuraa.
Miksi kaapeliverkko piti digitalisoida? Jos kaapelissa on käytössä kanavapaikat E2-E12, S2-S41, E21-E69 niin pikaisella laskutoimituksella kanavapaikkoja on sata. Eikö kaapeliin mahtuisi hyvin vaikka 15 analogista kanavaa nykyisten digikanavien lisäksi?
VastaaPoista"Miksi kaapeliverkko piti digitalisoida? Jos kaapelissa on käytössä kanavapaikat E2-E12, S2-S41, E21-E69 niin pikaisella laskutoimituksella kanavapaikkoja on sata. Eikö kaapeliin mahtuisi hyvin vaikka 15 analogista kanavaa nykyisten digikanavien lisäksi?"
VastaaPoistaVarmasti mahtuu. Syynä on tämä suomalainen lumedemokratia joka kulissien takana juonii päätökset joille ei löydy sitten teknisiä eikä juridisia perusteluja.
Kaapeliverkon pakkodigitalisointi on itselleni pienoinen mysteeri, mutta minulla on teoria.
VastaaPoistaAlunperin digitalisointipakkoa perusteltiin sillä, että kaapelikatsojien piti päästä osalliseksi MHP:n tietoyhteiskuntapalveluista (tv-shoppailu, vedonlyönti ym.).
Kun sitten kävi ilmeiseksi, että MHP floppaa, pakotus olisi pitänyt perua, mutta se olisi näyttänyt nololta. Luultavasti kaapeli-tv-yhtiöt painostivat jatkamaan pakkoa, koska näin ne saivat verkkoonsa mahtumaan yhä enemmän maksukanavia ja maksullisten kanavapakettien myynti tuli helpommaksi.
Aiemmin ongelmana oli se, että kaapeliverkon katsojat laittoivat television seinään, eivätkä ostaneet kanavia. Kun katsojien oli pakko hankkia digiboksi (tai uusi, korttipaikalla varustettu tv), maksukanavien myynti oli paljon helpompaa.
Antenniverkon digitalisointi alensi tv-yhtiöiden jakelukuluja, mutta pakotti kotitaloudet kalliisiin laitehankintoihin. Tätäkin taustaa vasten on kohtuutonta, että tv-maksu on koko ajan vain noussut.
"Luultavasti kaapeli-tv-yhtiöt painostivat jatkamaan pakkoa, koska näin ne saivat verkkoonsa mahtumaan yhä enemmän maksukanavia ja maksullisten kanavapakettien myynti tuli helpommaksi."
VastaaPoistaVaikka alunperin mitään pakkoa ei ollutkaan. On mahdotonta vääntää laintulkintaa sellaiseksi että kun kaapeliyhtiön on pakko lähettää must carry kanava yhdessä formaatissa (digi) se sitten toisessa formaatissa olisi täysin kiellettyä. Aikamoista teatteria oli kun kaapeliyhtiöt "pyytävät lupaa" analogisen jatkoon.
Pohjanmaalla Maalahden antenniosuuskunta lähetti kaiketi koko ajan analogista FST:tä eikä Yle voinut sille mitään.
Turun kaapeliverkossa näkyy edelleen paikalliskanava analogisena ja kuinka ollakaan analoginen näyttää paremmalta kuin digimössö.
Ehkä Digita perii niin korkean hinnan tv-kanavien jakelusta että tv/yle-maksua on pakko nostaa vuosittain.
VastaaPoista