Linkit

tiistai 22. huhtikuuta 2008

Sisäverkkoon pääsy jokamiehen oikeudeksi?

Pitäisikö kenen tahansa pääsy oman kodin sisäverkkoon sallia, ellei käyttäjä ole osannut estää sitä? Tätä vaativat ne, joiden mielestä vahingossa avoimeksi jääneen wlan-tukiaseman käyttö pitäisi sallia eräänlaisena modernina jokamiehenoikeutena.

Suojaamaton wlan-tukiasema päästää kenet tahansa ohikulkijan nettiin, mutta helposti unohtuu, että samalla ohikulkija pääsee myös sisäverkkoon, joka muutoin on suojattu (yleensä tukiasemassa olevan) palomuurin taakse. Ohikulkija pääsee juuri siihen, johon tunkeutuminen (jo pelkkä yrityskin) on kriminalisoitu tietomurto-käsitteen alle.

Haluaisitko sinä päästää satunnaiset ohikulkijat palomuurin läpi kotisi tietokoneille? Pitäisikö tällaisen pääsyn olla jokamiehenoikeus, jos kerran verkon omistaja ei ole osannut suojata verkkoaan?

Wlan-yhteys voidaan jakaa rajoitetusti niin, että sisäverkon koneet eivät paljastu. Tämä vaatii kuitenkin erityistä suunnittelua ja ohjelmia. Helpoiten se käy liittymällä johonkin wlan-yhteisöön, kuten Wippies, OpenSpark tai Fon.

Mistä sitten ohikulkija voi tietää, mitä avointa tukiasemaa saa käyttää ja mitä ei? Voitaneen olettaa, että tukiasemansa tarkoituksella avaava tietää, mitä tekee. Tällöin hän voi laittaa SSID-nimen perään vaikka sanan (open) kertomaan, että kyse on tietoisesta valinnasta eikä osaamattomuudesta tai unohduksesta. Analogia reaalimaailmaan on yksinkertainen: toisen taloon ei saa mennä, vaikka ovi olisi jäänyt lukitsematta. Jos taas oveen on kiinnitetty lappu, jossa ohikulkijat toivotetaan tervetulleiksi sisään, tilanne on ihan toinen.

Tämän päivän (22.4.) Helsingin Sanomien yleisönosastossa Henrik Elonheimo kääntää koko asian päälaelleen: mikä oikeus naapurilla on luvatta lähettää signaalia toisten koteihin?

Tähän kysymykseen on helppo vastata: oikeus tulee kansainvälisistä sopimuksista, joissa 2,4 GHz:n taajuusalue on varattu kaikkien vapaaseen käyttöön. Wlanin ohella samalla taajuudella lähettävät signaaliaan mm. mikroaaltouunit ja Bluetooth-laitteet. Kuriositeettina mainittakoon, että Ranskassa ko. taajuusalue oli aikoinaan varattu sotilaskäyttöön, joten sitä käyttäviä laitteita ei saanut tuoda maahan. Langattoman datasiirron yleistyessä Ranskan oli pakko antaa periksi.

Matkapuhelimet ja digi-tv käyttävät hieman eri taajuutta, mutta niiden toiminta perustuu kansallisten viranomaisten myöntämiin määräaikaisiin toimilupiin. Mahdollisia terveyshaittoja torjutaan rajoittamalla niin tukiasemien kuin puhelintenkin lähetystehoa.

Fysikaaliselta kannalta jopa näkyvä valo on sähkömagneettista säteilyä, sen taajuus vain on wlania korkeampi. Tällä periaatteella voisi siis kysyä, mikä oikeus naapurilla on käyskennellä omalla pihallaan ilman minun antamaa lupaa, koska niin tehdessään hän lähettää sähkömagneettista säteilyä minunkin puolelleni.

13 kommenttia:

  1. "Mahdollisia terveyshaittoja torjutaan rajoittamalla niin tukiasemien kuin puhelintenkin lähetystehoa"

    Kuka rajoittaa? Kuka tätä valvoo?Säteilyturvakeskuksen suositukset ovat 10 vuotta vanhoja. Sen jälkeen on saatu tutkimustuloksia kännykkäsäteilyn terveysriskeistä. Stukilla ei tosin ole resursseja edes tuohon tehojen valvontaan.

    Tutkimus antaa synkän kuvan kännykkäsukupolven tulevaisuudesta: "The reason for our choice of 12 to 26 weeks old rats is that they are comparable to human mobile phone addicted teen-agers with respect to age. The situation of the growing brain might deserve special concern from the society since biological and maturational processes are particularly vulnerable. The intense use of mobile phones by youngsters is a serious memento. A neuronal damage of the kind, here described, may not have immediately demonstrable consequences, even if repeated. It may, however, in the long run, result in reduced brain reserve capacity that might be unveiled by other later neuronal disease or even the wear and tear of ageing. We can not exclude that after some decades of (often), daily use, a whole generation of users, may suffer negative effects maybe already in their middle age." (http://www.elektrosmognews.de/salfordjan2003.pdf)

    Ja aivan tuoreen raportin mukaan: "In conclusion this meta-analysis gave a consistent pattern of an association between mobile phone use and ipsilateral glioma and acoustic neuroma using ≥10-years latency period. --- These results are most likely of biological relevance and further strengthen the hypothesis of a carcinogenic effect from microwave emissions from mobile phones."
    (Hardell et al: Meta-analysis of long-term mobile phone use and the association with brain tumours. International Journal of Oncology 32: 1097-1103, 2008)

    VastaaPoista
  2. Gsm-puhelinten säteilyvaikutuksia on tutkittu ainakin 15 vuoden ajan. Selviä todisteita vahingollisuudesta ei ole saatu. Mutta totta on, ettei tupakan haittoja tiedostettu pitkään aikaan. Kahvia taas pidettiin aluksi vahingollisena, vaikka nyttemmin sen juomisesta on löydetty jopa myönteisiä vaikutuksia.

    Gsm-puhelinten lähetysteho vaihtelee riippuen siitä, kuinka kaukana ne ovat tukiasemasta (toisin kuin aikanaan NMT:ssä, joka lähetti koko ajan maksimitaajuudella). Alemman tehon käyttö lisää akkujen kestoa, joten laitevalmistajat pyrkivät välttämään turhan tehon käyttöä. Olisi aikamoinen uutinen, jos joku löytäisi markkinoilta sallitun lähetystehon ylittävän puhelinmallin.

    WLAN-asemien lähetysteho on Euroopassa rajoitettu 0,1 wattiin, USA:ssa sallitaan 1 watin lähetysteho. Äskettäin Englannissa varoitettiin sijoittamasta WLAN-tukiasemia lasten lähelle, koska epäiltiin että altistuksella voisi olla haittavaikutuksia.

    Fakta on, ettei kukaan tiedä varmaksi. Ruotsissa on tutkittu ihmisiä, jotka väittävät kärsivänsä "sähköallergiasta" ja saavansa oireita kaikista sähkölaitteista, jopa hisseistä. Jos tämä pitää paikkansa, yksilökohtaiset erot ovat ilmeisen suuria.

    VastaaPoista
  3. "Gsm-puhelinten säteilyvaikutuksia on tutkittu ainakin 15 vuoden ajan. Selviä todisteita vahingollisuudesta ei ole saatu."
    Miksi esim tuo tuore meta-analyysi ei mielestäsi ole luotettava? Ja toisaalta: onko myöskään todistettu, ettei mitään vahinkoa ole?

    "Fakta on, ettei kukaan tiedä varmaksi"
    Miksi sitten tällainen massiivinen väestön pakkoaltistus sallitaan? Meneillään on epäeettinen ihmiskoe.

    VastaaPoista
  4. "Miksi sitten tällainen massiivinen väestön pakkoaltistus sallitaan?"

    No, jos vaara tosiaan on olemassa, se konkretisoituu lähellä päätä pidettävässä matkapuhelimessa. Sitä kenenkään ei ole pakko hankkia.

    WLAN-verkkojen ihmisiin aiheuttamat säteilytehot ovat alempia pidemmän etäisyyden vuoksi. Lisäksi hieman GSM:ää korkeampi taajuus vaimenee nopeammin.

    Radio- ja tv-aallot, Bluetooth ja mikroaaltouunit takaavat sen, ettei täysin säteilyvapaata paikkaa ole (muualla kuin Faradayn häkissä).

    VastaaPoista
  5. "jos vaara tosiaan on olemassa, se konkretisoituu lähellä päätä pidettävässä matkapuhelimessa."
    Konkretisoituu kyllä, mutta ei valitettavasti rajoitu siihen. En näe mitään eettisesti kestävää syytä, miksi mitätöisimme sellaista ihmisten kärsimystä joka on luettavissa esim osoitteesta www.mast-victims.org.

    VastaaPoista
  6. Kun on kyse uudesta teknologiasta ja sen mahdollisista vaaroista, kannattaa tietenkin olla varovainen ja kriittinen. Silti tällainen kertomus:

    "My name is Enrico Grani and I presently live in Australia - I used cell phones for ten-plus years extensively on-and-off and because of this I developed a Brain Tumor! In 2007, about one week before my birthday, I was diagnosed with a 3 cm by 4 cm brain tumor."

    Vaikka henkilö kertoo saaneensa kasvaimen juuri siihen kohtaan, missä matkapuhelimen antenni sijaitsi, se ei vielä todista kasvaimen olevan seurausta matkapuhelimesta. Syy-yhteyden osoittaminen on vaikeaa, kuten tupakkaoikeudenkäynneissä on nähty.

    Asia on tulevaisuuden kannalta tärkeä ja tutkimukset jatkuvat, esim. http://www.tyoturva.fi/tyvi/2006/4/sahkomagneettiset.html jossa tutkija sanoo näin:

    "– Esimerkiksi matkapuhelinten terveyshaittoja on maailmalla tutkittu paljon. Tällä hetkellä me tutkijat olemme sitä mieltä, että ne eivät aiheuta ainakaan merkittäviä terveysvaaroja. Mielestäni matkapuhelimia voi huoletta käyttää, kunhan niiden lähettämät kentät ovat alle voimassa olevien altistusrajojen."

    VastaaPoista
  7. Hienoa jos perehdyt asiaan. Tasapuolisuuden vuoksi täytyy mainita esim seuraava tiedemaailman puheenvuoro: www.bioinitiative.org.

    Sekin on muuten bluffia, jos riskeistä vaaditaan tieteellistä konsensusta. Tutkimustuloksia on jo riittävästi, jotta järkevä epäilys herää.

    VastaaPoista
  8. "WLAN-verkkojen ihmisiin aiheuttamat säteilytehot ovat alempia pidemmän etäisyyden vuoksi. Lisäksi hieman GSM:ää korkeampi taajuus vaimenee nopeammin."

    Valitettavasti myöskään wlanien terveysriskejä ei voida sulkea pois. Tuoreen suomalaistutkimuksen johtopäätös on: "Jos langatonta yhteyttä (GSM data, 3G Data, WiFi) käytetään, tulisi se olla hyvin lyhytaikaista. Tekstiviestejä (SMS) kannattaa suosia puheluiden tai datayhteyksien sijaan. --- Kouluissa WLAN-tukiasemien sijaan kestävämpi ratkaisu olisi tarjota riittävästi Ethernet-kaapelipaikkoja, jolloin kannettavan tietokoneen voi hetkeksi kytkeä haluamassaan paikassa."

    Lähde: http://itk.dicole.net/blogs/show/342/4871/Terveydelle_turvalliset_langattomat_ratkaisut_-_vaikutukset_pedagogisiin_kaytantoihin_-_Mikko_Ahonen

    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoinen linkki, kannattaa kaikkien tutustua. Mielipiteet menevät silti ristiin, kuten asiaa Tampereen teknisellä yliopistolla tutkinut kirjoitti.

    Kännykän säteilyvaikutus oli joka tapauksessa suurempi kuin WLAN-tukiaseman, ja koska mahdollinen naapurin tukiasema on kaukana, ei muiden WLAN-käyttöä voi rajoittaa ainakaan terveydellisin perustein. Omasta käytöstä jokainen päättää itse.

    Varovaisuus uusin tekniikoiden suhteen kannattaa, koska mahdolliset haitat paljastuvat vasta vuosien päästä. Toisaalta moni keksintö olisi jäänyt ottamatta käyttöön, jos olisi uskottu oman aikansa varoittelijoita ja ei-toistettavissa olevia tutkimustuloksia.

    VastaaPoista
  10. "koska mahdollinen naapurin tukiasema on kaukana, ei muiden WLAN-käyttöä voi rajoittaa ainakaan terveydellisin perustein."

    Kerros- ja rivitaloissahan naapurin tukiasema voi olla vain muutaman metrin päässä. Nykyään ei liene harvinaista, että kotikone löytää kymmenenkin päällekkäistä wlan-kenttää. Biologisia vaikutuksia voi olla alhaisillakin tehoilla, ja lukuisten säteilylähteiden vaikutus voi kumuloitua. Maltillinenkin johtopäätös on, ettei pitkäaikaisvaikutuksia vielä tunneta, joten tällaisen ihmiskokeen eettisyys on kyseenalainen.

    Lisäksi wlan-altistuksessa on se ikävä puoli, että se on jatkuvaa, koska jostain syystä tukiasemia ei suljeta edes yöksi. Mielenkiintoista muuten, että esim Optiossa oli juuri juttu yritysjohtajien unihäiriöistä.

    Lisäksi voidaan kysyä, kuinka tarpeellisia langattomat yhteydet pienissä asunnoissa muutenkaan ovat. Eiväthän ne ole optimaalisia myöskään vakauden, nopeuden tai tietoturvankaan kannalta. Ja tilannehan menee myös juridisesti mahdottomaksi, kun ilma on sakeana verkoista ja väärän verkon käyttö on rikos. Jos eettisesti kestävää informaatioyhteiskuntaa halutaan, voisikohan esim valokuitu tarjota paremman vaihtoehdon?

    VastaaPoista
  11. Otin käyttöön kotona WLANin kesällä 2000. Nyt innostus on vähentynyt, käytän mieluummin lankaverkkoa aina kun mahdollista. Totta sekin, että pienessä asunnossa WLANin käyttöön on harvoin todellista syytä.

    WLAN-tehot ovat olemattoman pieniä naapurin keittiöstä tulevaan mikroaaltouunin tehoon verrattuna, sehän saa ruuankin kuumenemaan. Toki altistusajat ovat lyhytkestoisia, mutta silti...

    Mahdollisen sääntelyn ja rajoitusten on kuitenkin tultava Viestintävirastolta tai muulta viranomaistaholta, jotka säätelevät taajuuksien käyttöä ja tehorajoituksia.

    VastaaPoista
  12. Toiseen blogiin liittyvässä keskustelussa (http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/?p=361) esitetään tarkempia tietoja naapurin puolelta kantautuvasta säteilystä:

    "Usein WLAN-tukiasemia on kerrostalossa kymmeniä ja AP (Access Point) löytyy heti seinän toisella puolella --- AP tuottaa 2000-5000 uW/m2 säteilyhuippuarvot metrin päähän ja noin 400-600 uW/m2 huippuarvot 4 metrin päähän. On ihme, jos ei ainakin REM-unen laatuun seinän toisella puolella vaikuta!!

    Vielä kun kerrostalossa tähän lisätään matalataajuuksiset mokkulat yhteyksineen (mitä matalampi taajuus, sen paremmin läpäisee seinät/kohteet) + kännypuhelut. Ei hetken rauhaa soluille ja säteilytaso jatkuvasti yli 100 uW/m2 + suuret taajuusvaihtelut päälle…

    Pitkän päälle kerrostaloista tulee pahimmillaan erittäin ei-toivottuja asuinympäristöjä."

    VastaaPoista
  13. reducing assertion deiuh rothenberg demonstrate william unrealistic sasofont facilitated tackle kazaa
    lolikneri havaqatsu

    VastaaPoista