Oikeuden päätös tuomita naapurin WLAN-verkkoa luvatta käyttäneelle päiväsakkoja on herättänyt keskustelua. Kriitikkojen mukaan avoimet verkot kuuluvat kansalaisten tietoyhteiskuntaan ja jos laki kieltää niiden käytön, lakia on muutettava.
Asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Rikoslaki kieltää toisen omaisuuden käytön ilman lupaa, vaikka käyttö ei haittaisikaan omistajaa, ja vaikka omaisuutta ei olisi suojattu esimerkiksi lukitsemalla. Ei toisen asuntoonkaan saa mennä asukkaiden poissaollessa, vaikka ovi olisikin jäänyt lukitsematta.
Olen kartoittanut kolmen vuoden aikana avointen WLAN-verkkojen määrää eri kaupungeissa. Vajaa kolmasosa verkoista näyttäisi olevan avoimia. On mahdoton tietää, kuinka moni verkoista on auki tarkoituksella ja kuinka moni siksi, ettei omistaja ole osannut lukita niitä. Luultavasti valtaosa on jälkimmäisiä. Jos tarkoituksella haluaa jakaa verkkonsa ohikulkijoille, asia kannattaa tehdä selväksi verkon SSID-tunnuksessa.
Kriitikkojen mukaan on oma vika, ellei ole suojannut tukiasemaansa. Ja jos ei osaa sitä tehdä, on syytä olla ilman verkkoa. Tällainen oma vika -asenne näyttää valitettavan yleiseltä nykypäivän maailmassa. Moni kotikäyttäjä ei todellakaan osaa kytkeä salausta päälle, eikä se aina ole helppoa asiantuntijallekaan. Käytin itse eräänä iltana pari tuntia kaverin kotona yrittäen salata hänen tukiasemaansa. Salaus kyllä löytyi, mutta mikään salausalgoritmin ja avainpituuden yhdistelmä ei ollut yhteensopiva hänen kannettavan tietokoneen verkkokortin kanssa. Lopputulos oli, että parin tunnin turhan työn jälkeen jouduin palauttamaan verkon takaisin suojaamattomaksi.
Niin ikään kriitikot väittävät, että nykyisen lain mukaan kuka tahansa voi syyllistyä huomaamattaan rikokseen, jos oma tietokone ottaa vahingossa yhteyden naapurin avoimeen tukiasemaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Salon käräjäoikeus ei antanut sakkoja pelkästä naapurin tukiaseman käytöstä vaan siitä, että tekijä oli IT-asiantuntija, joka yritti peittää epäillyn tietomurron jälkiä naapurin verkkoa käyttämällä.
Yhdysvalloissa ja Englannissa luvattomaan tukiaseman käyttöön on suhtauduttu Suomea tiukemmin, joten kyse ei ole Suomen lain erityispiirteistä. Tahattomasti avoimeksi jäänyt tukiasema altistaa omistajan (ja myös vierailevan käyttäjän) tietoturvauhkille, koska tukiasema on osa sisäverkkoa eikä palomuuri suojaa sitä.
Avoimista tukiasemista on suurta hyötyä käyttäjille. Itsekin tunnustan käyttäneeni joskus matkoilla avointa tukiasemaa, kun maksullista ei ole ollut saatavilla tai se on esimerkiksi hotellissa kuulunut huonommin kuin viereisen asuintalon avoin asema. Olisikin tarpeen saada lisää tarkoituksella avoimia asemia. Lisäksi 3G-operaattorien pitäisi laskea datakäytön roaming-maksuja järkevälle tasolle, jotta langaton nettiyhteys onnistuisi järkevällä hinnalla.
En kuitenkaan lähtisi muuttamaan lakia niin, että toisen omaisuuden käyttö tulee sallituksi, ellei omistaja ole osannut tai huomannut lukita sitä.
On tullut käytettyä muutaman kerran, ja täällä Ruotsissa ei ole vielä oikeustapausta asiasta. Mutta se on varmaan vain ajan kysymys, joten lienee parasta, etten enää tunnusta rikoksiani julkisesti...
VastaaPoista