Tietosäpinä - tällaista oli ennen kuin sähköposti yleistyi

Kaappeja siivotessa törmäsin vanhaan VHS-kasettiin, jonka nimenä oli Tietosäpinä. Kyseessä oli Nokia Datan 1990-luvun alussa tekemä mainosvideo sähköpostin ja sähköisten ilmoitustaulujen eduista. Nokia Data ei ehkä tule nykyihmiselle mieleen tietotekniikan edelläkävijänä, mutta 1990-luvun alussa Nokian valmistamat Mikro Mikot olivat suosittuja tietokoneita ja yrityksen Smail-postijärjestelmä oli aikaansa edellä. Matkapuhelimet olivat vasta insinöörien suunnittelupöydillä.

Tietosäpinän mainosvideo VHS-kasetilla.

Nykyään sähköposti on kaikille tuttu, mutta videon valmistuessa pääasialliset viestintäkeinot olivat vielä puhelin ja faksi. Internetiin ei yrityksillä tai kotikäyttäjillä ollut pääsyä. Tietosäpinä viittasi tehokkaaseen tapaan jakaa tietoa yrityksen sisällä (se oli myös Nokia Datan sisäisen tiedotuslehden nimi). 

Digitoin videon tiedostoksi. Se ei ollut ihan helppoa, koska nykyisissä laitteissa ei enää ole analogisia videoliitäntöjä. Työssä auttoi 25 euron hintainen scart-hdmi-adapteri.

Sähköpostityökalut.

Videolla esiintyy aikansa tuttuja nimiä kuten Kalle Isokallio, Lauri Hirvonen, Tero Laaksonen, CRM-guru Markus Westerlund sekä Anne Typpö, joka vähän myöhemmin hoiti Microsoftin Suomen viestintää.

"Sähköpostin suurin etu on aikariippumattomuus... ei tarvitse tietää, onko henkilö paikalla. Voit olla varma, että viesti luetaan kun vastaanottajalle sopii", sanoo Matti Virtanen markkinoinnista. 

"Tavoitan ihmiset paremmin sähköpostilla kuin puhelimella tai millään muulla tavalla", kehuu kassa Sirkka Hietanen. 

"Joka aamu menen sähköpostiin ja toivon, että se piipahtaa iloisesti kertoen uudesta postista", mainostaa Smail-postista vastannut Lauri Hirvonen. 

Aikansa Tori.fi ja Huuto.net

Johdosta Kalle Isokallio kertoo: "Sähköposti on minulle erittäin hyvä työkalu, nimenomaan sen johdosta että työskentelen sekä Helsingissä että Tukholmassa. Sähköposti mahdollistaa paikasta ja ajasta riippumattoman kommunikaation. Toinen hyvä piirre sähköpostissa ovat ilmoitustaulut. Esittämällä kysymyksen ilmoitustaulun avulla saan vastauksia ilman, että minun täytyy tietää, kuka tietää vastauksen. Aiemmin piti käydä läpi koko hierarkia. Nyt voin ohittaa hierarkian... sähköposti on huomattavasti nopeuttanut tiedonsaantia."

Kalle Isokallio, Johto.

Selostajaääni jatkaa: "Käytännössä tietosäpinän moottori on esimies. Viikon alussa hän voi kirjoittaa uutistaululle viikon ohjelmansa sekä päivittäin lyhyen Tänään-viestin. Alaiset seuraavat kiinnostuneena esimiehensä huomion kohdistumista heihin itseensä. Päivän ohjelma kannattaa lähettää koko osastolle, silloin myös muut voivat vastata kysymyksiin esimiehen tavoitettavuudesta. Puhelinpäivystäjälle pitää tietysti ilmoittaa menemiset ja tulemiset."

Paljon on 35 vuodessa muuttunut. Videon tempo on todella hidas, tekstifontit isoja ja kulmikkaita, kuvanlaatu heikko ja videoefektit 80-luvulle tyypillisiä. Valaistus on jyrkkää ja kuvat tummia. Videon asenne on kuitenkin sama kuin rohkaistaessa tänään työntekijöitä tekoälyn käyttöön. AI-säpinä on tätä päivää. Eikä "puhelinpäivystäjiä" enää ole, koska jokaisella on henkilökohtainen kännykkä (siis matkapuhelin, siis... no, miksi niitä nykyään sanotaan? Puhelin).

Itse aihe on myös muuttunut. Videossa sähköposti jakaa tietoa organisaation sisällä, nykyisin lähinnä organisaatioiden välillä. Eikä sähköpostin käyttöä tarvitse enää mainostaa kenellekään. Siitä on tullut välttämätön paha, mutta samalla sähköpostin tavoittavuus on romahtanut. Koskaan ei voi olla varma, jääkö oma viesti roskapostisuodattimeen tai huomaako vastaanottaja sitä viestitulvan keskeltä. Kaikkein tärkein viestintä onkin jo siirtynyt muihin kanaviin.

"Ilmoitustaulut" ovat nettifoorumeita ja sosiaalisesta mediasta on tullut koko maailman yhteinen kohtaamispaikka. Uskomaton kehitys 35 vuodessa - mitä mahtaakaan olla vuonna 2060?

(Kuvakaappaukset ovat 16:9 suhteella, joten ne näyttävät venytetyiltä suhteessa alkuperäiseen 4:3 TV-kuvaan)