Jokin aika sitten luin, että Microsoftin toimistosovelluksista Excel on kaikkein pidetyin. Selitys on yksinkertainen: sitä käyttävät lähinnä ammattilaiset. Tai no, käyttävät kyllä muutkin, mutta peruskäyttö on suhteellisen helppoa eivätkä vaikeimmat ominaisuudet tule tielle kuten Wordissä tai Powerpointissa.
Olen käyttänyt Exceliä noin vuodesta 1988 lähtien, jolloin se tuli Windowsille (alun perin kyse oli Mac-ohjelmasta). Olen vain hämärästi tietoinen kaikista sen hienouksista, mutta viime aikoina olen joutunut tutustumaan sen moninaisiin toimintoihin. Tässä työssä ChatGPT on ollut suureksi avuksi. Se neuvoo kädestä pitäen esimerkiksi VBA-ohjelmointiin ja tarjoaa valmiita kaavoja monimutkaisiin tehtäviin (ei tosin aina virheittä, mutta siitä lisää myöhemmin).
Jokaisen Excel-käyttäjän kannattaisi käydä verestämässä taitojaan koulutuksessa, jossa viimeisen 10 vuoden aikana tulleita ominaisuuksia opetettaisiin.
Excel on mahtava työkalu vaikka millaisen aineiston käsittelyyn, mutta ikä näkyy. Erityisesti ärsyttää, miksi funktionimet piti aikoinaan mennä kääntämään suomeksi. Edes ChatGPT ei osaa neuvoa niitä, vaan arpoo hieman saman nimisiä funktioita, jotka eivät tietenkään toimi. Olenkin siirtynyt työkoneessa englanninkielisen Excel-version käyttöön, vaikka muut Office-sovellukset ovat suomeksi.
Grafiikan suhteen mikään ei tunnu auttavan. Vaikka kuinka monta pylväs- ja viivagraafia olen piirtänyt, mutta aina akselit ja otsikot menevät väärin.
![]() |
Miksi Excel on näin tyhmä? |
Yläkuvassa on kuukausien numerot ja kpl-määrät. Ei tarvita tekoälyä päättelemään, että kun sarakkeella on kaksi otsikkoa, ensimmäinen numerosarake ei ole "sarja" vaan... niin, mikä? Terminologia on yhtä hankala suomeksi ja englanniksi. Luulisi, että yllä olevan virheen korjaaminen on helppoa, mutta tämä ikkuna ei kyllä tee asiaa helpoksi:
![]() |
Mikä ihme on "Selitteen osat (sarjat)"? |
Kaavoissa $ absoluuttisena merkintänä näyttää sekavalta, mutta ehkä siihen ei ole parempaa vaihtoehtoa? Kaikki käyttäjät eivät tunne edes F4:n toimintaa. Kaavoja kirjoittaessa nuolinäppäinten käyttö saa yhä vieläkin itsellä kaiken sekoamaan, onko vika vain itsessäni?
Funktioita on tullut koko ajan lisää, jolloin niiden nimeämislogiikka on hämärtynyt. IF-lauseet ovat alkeellisia ohjelmointiin tottuneille. IF (ehto; tosi; epätosi) muuttuu painajaiseksi, kun sisäkkäisiä ehtoja on useampia. Miksi ei voisi olla IF (A1>B1 OR C2>D2) jne?
Jotain yksinkertaisiakin tehtäviä on mahdoton suorittaa helposti. Esimerkiksi: jos A-sarakkeessa on päivämääriä, miten poimia niistä halutulle vuodelle osuvien kappalemäärä ilman apusaraketta ja niin, että haluttu vuosi voidaan lukea toisesta solusta? COUNTIF ei tässä riitä. Temppu kyllä onnistuu, mutta vaatii kikkailua, koska COUNTIF-funktion ehtona ei voi olla funkiota (tässä YEAR). Pitäisi olla tapa viitata kaavassa soluun itseensä (tyyliin COUNTIF(YEAR (tämä solu)=B1).
Sellainenkin toiminto näyttää puuttuvan, joka synkronoisi välilehdet toisiinsa ts. kun vierittää laskenta-arkkia ja vaihtaa lehteä, se avautuisi samalta kohtaa kuin edellinen lehti.
Yksi kiustallinen harmi syntyy rivi- ja sarakeotsikoista. Miksi ne eivät voisi olla laskenta-arkin "ulkopuolella", niin että data alkaisi aina solusta A1 pysty- ja vaakasuuntaan?
En ihmettelisi, vaikka osa kokemistani puutteista olisi vain puuttuvan koulutuksen tulosta. Ehkä näihin on näppäriä ratkaisuja, mutta itse en ole löytänyt.
Itselle on tullut vastaan myös tarve käyttää ennen 1.1.1900 olevia päiväyksiä laskuissa. Se ei suoraan onnistu, koska Excelin ajanlasku alkaa vasta vuodesta 1900. Tätäkin voi kiertää VBA-ohjelmoinnilla.
Excel kaipaisi täydellisen remontin, jossa funktiot ja toiminnot luotaisiin tyhjältä pöydältä. Jokaisen funktion pitäisi toimia sekä yksittäiseen soluun että laajempaan alueeseen kerralla (YEAR-esimerkki edellä).
Jotain kehitystä on sentään tapahtunut. Uusissa Excel-versioissa soluihin voi upottaa Python-ohjelmia. Ennen pitkää tulee mahdolliseksi upottaa myös tekoälykomentoja ja tehtäviä. Google Docsissa tekoälyominaisuus on jo.
Toisaalta uudet laajennukset vain rapauttavat entisestään 40 vuotta vanhaa Excelin pohjaa. Rakentamalla uutta vanhan päälle ei tule hyvää, pitäisi uusia myös perustukset.
Muokattu 2.6.2025
Excelille on aikojen kuluessa tehty valtavasti laskentapohjia. Jos jotain uudistettaisiin menetettäisiin yhteensopivuus ja valtavasti tehtyä työtä.
VastaaPoistaKyllä Exceliä voisi hyvin uudistaa siten, että vanhoja tiedostoja varten olisi yhteensopivuustila, niin kuin tähänkin asti.
PoistaTaulukkolaskennalla on pitkä historia. Ensimmäinen oli Apple II:lle tehty Visicalc, sitten tuli Lotus 1-2-3, näiden rinnalla oli Microsoftin oma (!) Multiplan, sitten vielä CalcStar ja monet muut. Perusidea on pysynyt samana Visicalcin ajoista lähtien.
VastaaPoistaEhkä ainoa oikea uudistaja oli Lotuksen Improv (n. 1992), josta pivot-taulukoiden idea kopioitiin Exceliin. Improvissa saattoi myös olla erilliset rivi- ja sarakeotsikot, en enää muista varmaksi.
Ensimmäisen Excelin suuri oivallus oli tulostuksen esikatselu, joka sittemmin levisi kaikkiin muihinkin sovelluksiin. Ei siis mitään tekemistä taulukkolaskennan kanssa. Joku saisi tosiaan uudistaa laskennan.
Olen ottanut tavaksi pistää kaikki apusarakkeet omaan worksheettiinsä, eivät sitten häiritse worksheettiä jossa "tulokset" ovat. V/HLOOKUP on kyllä ystävä.
VastaaPoistaHistoriasta tuli mieleen tapaus joskus 99/00-vaihteesta, kun jouduin työssäni päivittämään Lotus 1-2-3 -taulukkoa. Tämä oli siis pitkään sen jälkeen, kun Microsoft oli jo voittanut taulukkolaskentakisan, ja minua yllätti lähinnä se, että 1-2-3 oli vielä olemassa.
VastaaPoistaTörmäsin silloin yksinkertaiseen laskujärjestysbugiin 1-2-3:ssa, joka aiheutti sen, että luvun muuttaminen solussa päivitti lopputulokset vastaamaan EDELLISTÄ ko. solussa ollut lukua. 1-2-3 siis laski kaavoja väärässä järjestyksessä.
Tuli silloin vaan mieleen, että ehkä siihen oli syy, miksi Microsoft voitti.
Kas, tuollaisesta virheestä en ole kuullutkaan. Sen sijaan Lotus 1-2-3:n bugi pitää vuotta 1900 karkausvuotena johti siihen, että sama "ominaisuus" jouduttiin tuomaan myös Exceliin.
VastaaPoistaVuonna 1995-96 tuli koodattua C++-ohjelma joka haki prosessiautomaatiojärjestelmästä(MIpro Oy:n Miso System) mittausdataa prosessin mittauspisteistä(realiaikaisesti) ja ohjelma tarjoili haetun datan MS Excel-ohjelman solussa DDE(Dynamic Data Exchange)-rajapinnan kautta.
VastaaPoistaEn enää muista tarkalleen formaattia mutta jotakin tähän tapaan kun kirjoitti Excelissä:
Reaktorin lämpötila: =MisoDDE!12345
Taisinpa saada insinöörityöstäni Savon Korkeanteknologian palkinnon.
Hyvä kirjoitus. Lisäisin siihen vielä csv-tiedoston erotinmerkin, joka voitaisiin myös USA:ssa vaihtaa puolipisteeksi. Onneksi takavuosien pea-tiedostomuoto (Pilkuin Eroteltu Aineisto) on jäänyt pois, samalla olisivat hyvin poistaa suomenkieliset funktionimet.
VastaaPoistaEniten minulle tuottaa työtä nykyisin päivämäärät, niiden versiot ja muunnokset.
Oliko vitsi. Jo se nimi CSV määrittää, että erotusmerkki on pilkku. Excel sekoilee käyttämällä kansallisua standardeja tiedostossa, joka on koneluettava. Minulla on Libre Office vain, jotta voin lukea CSV:t.
PoistaHyvä kirjoitus. Lisäisin siihen vielä csv-tiedoston erotinmerkin, joka voitaisiin myös USA:ssa vaihtaa puolipisteeksi
VastaaPoistaEi hemmetissä. On jo aivan tarpeeksi tuskaa saada standardin mukaista CSV:tä auki Excelissä, kun pitää mennä erikseen konvertoimaan "Data => Text to columns"-toiminnolla. Hajoaa täysin jos seassa on sitten desimaalilukuja jotka onkin erotettu pisteellä. Vakiotoimenpide on vaihtaa regional-asetukset ensin jenkkilään, avata CSV ja sit vaihtaa takaisin. Locale-asetuksella ei pitäisi CSV:n kanssa olla mitään tekemistä. Varsinkin kun Excel osaa kirjoittaa ihan standardin mukaista CSV:tä, https://datatracker.ietf.org/doc/html/rfc4180 - se on kuitenkin COMMA-separated values.
Itse olen vaihtanut ensin csv-tiedostosta tekstieditorilla pilkut puolipisteiksi, sitten desimaalipisteet -pilkuiksi, ja vasta lopuksi csv-import.
VastaaPoista