Kanaalin alittava rautatietunneli oli insinöörityön mestarinäyte, joka valmistui 1994. Tunneliyhtiö ehti mennä konkurssiin, mutta Englannin valtio pelasti sen, ja nykyisin nopeat junat kiitävät Lontoosta (St Pancras) Pariisiin (Gare du Nord) parissa tunnissa. Lentokone olisi nopeampi, mutta kun ottaa huomioon matkan lentokentältä keskustaan (Heathrow Express Lontoossa ja RER-metro Pariisissa, kumpikin puoli tuntia suuntaansa), juna on nopeampi keskustasta keskustaan liikuttaessa. Turvatarkastukset ja nykyään myös passimuodollisuudet vievät tietysti osansa kummassakin päässä.
Eurostar-junien lähtöpaikka Pariisin Gare du Nordilla. |
Heinäkuun edestakaisella matkalla Pariisi-Lontoo-Pariisi liput maksoi runsaat 200 euroa. Tavallisen luokan lisäksi voi valita hieman paremman luokan, jossa hintaan sisältyy lounasta ja juotavaa. Menomatkalla oli tilaa, mutta perjantai-illan paluu Pariisiin oli aivan täynnä. Ilmeisesti reitti on siis kannattava ja junia näytti kulkevan tunnin välein.
Enimmillään juna näytti kulkevan 289 kilometrin tuntinopeutta, siis kaksinkertaisesti suomalaisten junien huippuvauhdin. Pariisi-Lontoo ajetaan pysähtymättä ja peltomaisemat vain vilisevät silmissä. Nopeuseron Suomeen huomaa, mutta ero ei ole niin suuri kuin voisi kuvitella. Junakyyti on tasaista, mutta suurissa nopeuksissa pienetkin tärähädykset tuntuvat terävinä nykäisyinä.
Nopeus 289 km/h. |
Matkustamossa eroa Suomen juniin ei juuri huomaa.
Eurostar-junan matkustamo. |
Kiinnostavin osuus on tietenkin kanaalin alitus. Se on vain yksi pitkä tunneli, jonka läpi ajetaan 20 minuutissa ja 29 sekunnissa. Tunnelin pituus on 50,5 km, joten keskinopeudeksi saadaan 148 km/h.
Tunnelia vaikuttavampia olivat kanaalin molemmilla rannoilla ohi vilahtavat laajat aidatut tulli- ja raja-alueet, joilla pyritään estämään luvattomia kanaalin ylittäjiä. Moni ylittäjä on tänäkin vuonna hukkunut kanaaliin, suomalaiselta turistilta matka sujuu kuohuviinilasi kädessä. Se saa miettimään elämän epäoikeudenmukaisuutta ja sattumaa, joka antoi syntymäpaikaksi juuri Suomen.
Entä wifi-nopeus? Ei juuri suurempi kuin Suomessa. Puhelin vaihteli 3G- ja 4G-verkkojen välillä, nopeus putosi välillä mateluksi.
Junan wifi toimii 3G- ja 4G-nopeuksilla, jotka vaihtelevat suuresti. |
Hyvässä kentässä download-nopeus ylsi 50 megabittiin sekunnissa, mutta upload jäi murto-osaan.
52,9 Mbit/s down, 5,95 Mbits/up |
Huvittavana yksityiskohtana vaunussa näkyi jonkun matkustajan tukiasema Make Europe Great Again. Keski-Euroopassa EU ja maiden rajattomuus koetaan ihan eri tavalla kuin reuna-alueella meren saartamassa Suomessa.
Make Europe Great Again. |
Muutamassa kohdassa Suomen junat peittoavat nopeammat EU-kilpailijansa. Ensinnäkin vaikka ravintolavaunuja oli peräti kaksi peräkkäin, niissä oli lähinnä vain kioski, ei edes pöytiä. Myyjä kehotti ottamaan ostokset mukaan ja syömään omalla penkillä. Vaunu näytti lähinnä henkilökunnan taukotilalta. Tarjontakin oli pienempi kuin Suomessa. Ei lihapullia, mutta kahvia ja viiniä kyllä.
Ehkä parempaa ravintolaa ei tarvita, koska matka kestää vain pari tuntia. Ja paremmassa luokassa henkilökunta tarjoille ruuat ja juomat suoraan istuimille.
Toinen yllätys oli vaikeus nousta vaunuun. Portaat olivat nimittäin kapeat ja todella korkeat Suomeen verrattuna. Lastenrattailla tai matkalaukkujen kanssa voisi tulla ongelmia.
Ei huonojalkaisille eikä isoille matkalaukuille. |
Keski-Euroopassa rautatiet elävät uutta kukoistusta. Lontoon ja Pariisin välinen reitti on tunnetuin, mutta nopeita junayhteyksiä löytyy myös Pariisista Brysseliin, Amsterdamiin sekä tietenkin Ranskan sisällä moniin kaupunkeihin. Ranskassa liikennöi jopa kilpailevia luotijunia toisesta maasta.
Italialainen Trenitalia liikennöi myös Pariisista Lyoniin. |
Reilun parin tunnin päiväretki Lyoniin sujui italialaisen junan kyydissä hyvin, mutta näytöissä ei ollut nopeutta ja netin toimivuus oli (mainoksista huolimatta) Eurostaria hitaampaa.
Pariisista Lyoniin italialaisella junalla. |
Kiskot lisäävät suosiota parantuvien yhteyksien ja ilmastohuolien vuoksi. Keskustojen väliset matkat käyvät niillä lentämistä nopeammin. Saksa on laiminlyönyt rautateidensä kehittämisen ja saa nyt maksaa siitä. Suomi kuuluu samaan kategoriaan. Länsirata on vain yksi kehityshanke, jota pitäisi viedä eteenpäin, samoin mm. tunnelia Tallinnaan.
Suomessa huippunopeus on Lahden oikoradalla 220km/h
VastaaPoistaMinä haluaisin kovasti että voisin matkustaa junalla Hki-Vantaalta lähtevälle lennolle. En kuitenkaan uskalla tehdä sitä koska VR:ään ei voi luottaa. Joko olet kentällä aivan hemmetin paljon etuajassa tai sitten satunnaiset lehdet raiteilla pysäyttävät taasen liikenteen.
VastaaPoistaTilannetta helpottaisi, jos voisin ostaa Tampere-Helsinki-legin lentolipun osana. Näin ollen jos juna myöhästyy, se on lentoyhtiön ongelma reitittää uudelleen tai pistää kone odottamaan. Vielä parempi jos voisin checkata ruumaan menevät matkatavarat suoraan Tampereen rautatieasemalla niin ei tarvitsisi kuskailla niitä itse. Tämmöistä palvelua olen Sveitsissä käyttänyt, kätevää oli.
Koska näin ei voi toimia, kuljen edelleenkin omalla autolla Hki-Vantaalle kun syöttöliikenne Pirkkalastakin on ajettu alas. Kumpikohan tulee ensin, VR:n osuus lentomatkan yhtenä leginä vai syöttöliikenteen paluu TMP-HEL-välille sähkölentokoneiden myötä?
Voisit kokeilla myös Espanjassa. Taitaa johtaa nopeissa junissa. Itse olen useamman kerran mennyt Malagan ja Madridin väliä. Avattu kilpailulle ja useampi yhtiö ajaa Espanjan ”VR” Renfen lisäksi, viimeisin kaksikerroksiset Ranskasta.
VastaaPoista