Maahanmuutto on herkkä aihe, josta ei mielellään kirjoita mitään. Iltaisin lähijunassa tuntee olevansa ulkomailla. Helsingin ruoka- ja kahvipaikoissa on syytä osata englantia, jos mielii saada tilauksensa perille. Monilla aloilla on työvoimapula, eikä huonosti palkattuihin palveluammatteihin löydy tekijöitä. Vanhusten hoivakodeissa enemmistö työntekijöistä on tummaihoisia, eivätkä kaikki osaa edes suomea.
Erityisesti yksi puolue on profiloitunut maahanmuuton torjuntaan. Se haluaa säilyttää Suomen jatkossakin suomalaisena ja korostaa varsinkin afrikkalaisten maahanmuuttajien suurta osuutta rikostilastoissa.
Suomen suurin uhka ei kuitenkaan ole maahanmuutto vaan vähenevä väestö. Helsingin Sanomien juttu havainnollisti tilannetta osuvasti. Nykyisellään naiset synnyttävät keskimäärin 1,3 lasta, kun väestön pitämiseksi entisellään luvun pitäisi olla 2,1.
Pitkällä tähtäimellä luvuilla on dramaattisia vaikutuksia. Jokainen uusi sukupolvi on kooltaan lähes puolet pienempi kuin edellinen. Ensimmäinen on siis puolet, seuraava yksi neljäsosa, seuraava yksi kahdeksasosa ja niin edelleen. Lisäksi sukupolvien väli pitenee, kun lapsia hankitaan yhä myöhemmin. Ja kun hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä on kerran laskenut, sitä on vaikea kääntää takaisin nousuun. Jokaista puoliintumista kohden keskimääräisen lapsiluvun pitäisi kaksinkertaistua, jotta seuraava sukupolvi palaisi edeltäjän kokoon.
Nykymenolla Suomi tulee muuttumaan dramaattisesti.
Herättelin asiasta keskustelua netissä ja huomasin, etteivät monet ymmärrä asian seurauksia. Osa oli jopa tyytyväisiä, että Suomen laskeva väkiluku pienentää myös ympäristökuormitusta. Joku kertoi, että voisi hyvin palata 1950- tai 1970-luvulle, kyllähän silloin elettiin ihan hyvää elämää, vaikka elintaso oli alempi. Ja onhan Islantikin pärjännyt, vaikka maassa on alle puoli miljoonaa ihmistä.
Ongelmalliseksi Suomen tilanteen tekee väestöpyramidin vääristyminen. Vaikka lasten määrä puolittuu, keski-ikäisten ja vanhusten määrä pysyy samana. Yhä pienempi määrä aktiivisessa iässä olevia joutuu siis tuottamaan kaiken sen hyvinvoinnin, jota kansantalouden ja yhteiskunnan pyörittämiseen tarvitaan. Avainsana on huoltosuhde. Se oli 1900-luvun Suomessa ihan toinen. Kuinka moni oikeasti olisi valmis luopumaan hyvinvointivaltiosta, palaamaan elintasossa taaksepäin, ottamaan omat vanhempansa tai isovanhempansa takaisin pieniin asuntoihinsa? Voisiko tällainen pakotettu taantuma onnistua ilman maan sisäistä konfliktia?
Taantuva väestömäärä vaikuttaa meihin kaikkiin, sillä yhä pienempi osa joutuu maksamaan veroina ja maksuina yhteiskunnan kustannukset. Eri alojen osaajat joutuvat pohtimaan, miksi jäädä kurjistuvaan Suomeen, kun samassa kierteessä olevat EU-maat suorastaan kilpailevat osaajista. Noidankehä on valmis.
Ratkaisevaa ei ole koko, vaan muutos. Islanti on aina ollut pieni, siksi sen väestöpyramidi on tasapainossa.
Entä tekoäly ja teknologia, eivätkö ne vähennä ihmistyön tarvetta? Ne eivät korvaa palvelu- ja hoiva-ammatteja tai asiantuntijoita. Lisäksi ne vaativat isoja investointeja, joita kukaan ei halua tehdä pieneen, taantuvaan maahan. Yrityksiä ja sijoittajia kiinnostavat kasvavat markkinat.
Viimeinen tekijä on kansallinen kysymys. Mitä vähemmän suomalaisia jatkossa on, sitä uhatummaksi oma kieli ja kulttuuri käyvät. Ikäluokkien pienentyminen uhkaa jopa maanpuolustusta, sillä asepalvelukseen riittää yhä vähemmän nuoria.
Johtopäätös on väistämätön: Suomi tulee oleellisesti muuttumaan, ellei kotoperäisen väestön vähenemistä saada hidastettua - täysin riippumatta siitä, kuinka paljon maahanmuuttoa meillä on.
Tähän asti puolueet ovat keskustelleet vain maahanmuutosta. Todellinen ongelma on se, etteivät nuoret halua tai uskalla perustaa perhettä ja pitää Suomea elinvoimaisena. Tähän toivoisi kannanottoja ja strategioita kaikilta puolueilta.
Lopuksi oma villi ehdotus: Suomessa kuntia on pakkoliitetty toisiinsa, kun vähenevä ja ikääntyvä väestö ei ole enää riittänyt tehtävistä huolehtimiseen. Entä jos samaa sovellettaisiin myös maiden välillä? Suomi, Ruotsi ja Norja voisivat yhdistyä Surunon tasavallaksi. Saataisiin leveämmät hartiat ja isompi väestöpohja riittäisi pitämään yllä hyvinvointivaltiota pitkälle tulevaisuuteen. Se tosin tietäisi paluuta Ruotsin helmoihin ja suomen kielen rappeutumista.
Ehkä pakkoruotsi ei sittenkään ole huono asia.
Lisäys: nyt illalla osui silmiini tuore Talouselämä (23/2024), jonka kansikuvajuttuna on "Pörssin pelottavin uhka - mitä tapahtuu Helsingin pörssille, jos eläkevakuutusyhtiöt Varma, Ilmarinen, Elo ja Veritas alkavat vaatia parempia tuottoja?" Jos talouskasvua ei ole, eläkkeiden maksu vaarantuu. Jos eläkeyhtiöt alkavat hakea tuottoja ulkomaisista pörsseistä, isojen suomalaisten yhtiöiden arvostus putoaa. Se vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin ja pakottaa myymään yhtiöitä ulkomaille. Tämä kaikki jo paljon ennen kuin pienenvien ikäluokkien vaikutus alkaa näkyä väestössä.
Aikalailla tavanomainen kliseekokoelma vaikeasta aiheesta. Keskustelut näistä kysymyksistä kulkevat meillä edelleenkin ihan ikiomissa kansallisromanttisissa uomissaan.
VastaaPoistaMuistelen vieläkin "maahanmuuttokleskustelun" alkuvaiheita, jolloin yksi paljon käytetty argumentti oli tyyppiä: "Mahtaako tänne pimeään ja kylmään Suomeen kukaan edes vaivautua tulemaan?"
"Maahanmuutto" on meille edelleenkin sisäänlämpiävää kansallista känäilyämme ruokkiva aihe. Historiallisesti alistetun ja siitä johtuen kaikissa asiakysymyksissä aina kipeästi kahtiajakautuvan kansan tarpeita se ruokkii -- ilmiön globaalit ominaisuudet ja mittasuhteet eivät meitä kiinnosta.
Oikeasti kysymyksessä on kaikkien kehitysoptimististen odotusten vastainen väestöräjähdyksen jatkuminen Afrikassa ja Lähi-idässä. Sen seurauksena on vielä tällä vuosisadalla ihmiskunnan historian massiivisimmaksi kasvava kansainvaellus kehitysmaista valmiit kulutusmahdollisuuden omaavaan Eurooppaan, ja tuon massiivisen "muuttoliikkeen" seuraaukset tulevat vanhoille kielellis-kulttuurisille kansallisvaltoille kestämättömiksi.
Kysymys ei ole pelkästään taloudellisesta romahduksesta, vaan myös sosiaalisesta ja terveydellisestä katastrofista. Eikä vähiten eurooppalaisen uuden ajan ajattelun "kulttuurisesta" romahduksesta -- teokratiaa ja demokratiaa ei sosiodynaamisesti voi sovittaa keskenään. Eurooppalaisen uden ajan ajattelun erityisistä kognitiivisista ominaisuuksista emme osaa edes puhua, vaikka ne ovat olleet ihmisen historiassa jotain aivan ainutlaatuista -- uuden ajan uusien tiedonalojen vaikutuksesta maailma ja ihmisen elinehdot ovat nyt muutaman viime vuosisadan kuluessa muuttuneet miljoonakertaisesti enemmän kuin mitä ne olivat muuttuneet ihmissuvun koko aiemman miljoonan vuoden kehityshistorian aikana.
Ja nuo ajattelumme erityiset kognitiiviset ominaisuudet ovat niin ohuiden lankojen varaan ripustettuja, että viime vuosisadan ehkä eniten vaikuttanut kielifilosofi Wittgenstein kuvaili niiden haurautta: "On kuin koettaisi korjata pelkin sormin hämähäkin verkon."
Ajatushistoria ei ole vahvin lajimme. Sen puutteen huomaa. Talousteoriamme ovat numeerisia kliseitä. Kukaan talousnobelisti ei ole pystynyt selittämään raha-ajattelun maagisia ominaisuuksia -- numerot kaikessa näennäiseksaktiudessaan noituvat ymmärryksemme. Voimme vedota valittuihin numeroihin ja todistella niillä miltei mitä tahansa. Mutta kukaan ei kysy esimerkiksi, miten on mahdollista että kolmenkymmenen vuoden kuluessa BKT:mme on kasvanut likimain kolminkertaiseksi, vaikka maassa vuosittain tehtyjen työtuntien määrä on pysynyt hyvinkin täsmälleen samana?
Meillä ei todellisuudessa ole pula väestöstä tai tehdyistä työtunneista. Meillä on pula hyvästä kriittisestä ajattelusta. Maahanmuuttokritiikki olisi yksi osa tätä nykyhetken ja tulevaisuuden edellytysten turvaamista -- mutta se on aihe, jolla meille ei todellakaan ole muuta sisältöä kuin olla keskinäisten kinastelujen alusta.
Syntyvyys laskee kaikkialla, mutta Suomi on varsin pohjalla vaikkei vielä E-Korean lukemiin olekaan sukellettu. Mutta totuus on että jos olisin alle kolmekymppinen niin eipä sitä lapsia tulisi hankittua nykyiseen Suomeen. Politiikka on tempoilevaa (asiat pysyvät ehkä vaalikauden ajan samanlaisina), työpaikka on erittäin epävarma ja luottamusta tulevaisuuteen ei vain ole. Kuka siinä rupeaa lapsia tekemään.
VastaaPoistaVielä 80-luvullakin pystyi hyvin ammattikoulupohjaltakin ponnistamaan ne velattomat omakotitalot ja autot - ja yhden henkilön palkka riitti perheelle varsin mukavaan elämään jolloin toinen saattoi oikeasti olla lasten kanssa kotona. Lisäksi tilanne oli ollut tuo käytännössä sodista lähtien. 90-luvun lama söi tulevaisuudenuskon koko sukupolvelta ja lukuunottamatta Nokialaisia nörttejä se ei oikeastaan koskaan ole palannut. Itsekin lähenen viittäkymmentä ja vaikka asiat ovatkin taloudellisesti hyvin, pistän jokaisen ylimääräisen euron rahastoihin koska lähden siitä oletuksesta että eläkettä en tule koskaan saamaan.
Niinhän se on, että kaikesta hypetyksestä huolimatta tekoäly ja teknologia eivät kykene tekemään fyysistä työtä, kuten kylvettämään ja pukemaan ihmisiä vanhainkodissa.
VastaaPoistaSuomalaisuus on kulttuuria, ei syntyperää useiden sukupolvien ajalta. Maahanmuuttajista voi tulla "umpisuomalaisia" jo yhdessä sukupolvessa, jos tulijat otetaan vastaan tervetulleina. Syrjittyinä, tulijoista ei tule suomalaisia. Joissakin poliittisissa suuntauksissa esitetään kehäpäätelmää: maahanmuuttajista ei ole suomalaisiksi - heitä on syytä syrjiä - syrjittyinä, maahanmuuttajista ei tule suomalaisia.
VastaaPoistaEi todellakaan tule suomalaisia heistä yhdessä sukupolvessa, ei edes kymmenessä.
PoistaMeillä on nyt 300 000 työtöntä. Jos jollain ihmeellisellä tavalla saisimme Suomeen osaavaa työvoimaa ulkomailta, veisivät he työpaikat työttömiltä, sekä nykyiseltä nuorelta että seuraavalta sukupolvelta.
VastaaPoistaKannattaisi varman ensin saada työttömät töihin mutta eiköhän kirjoittajakin tiedä miksi halutaan lisää maahanmuuttoa. Olisihan se törkeää että palkat nousisivat kuten vähän aikaa sitten hoitoalan yritys sai satoja työhakemuksia kun palkka oli normaalia korkeampi ja yritys suorastaan yllättyi positiivisesti kun hakijoita oli niin paljon.
VastaaPoistaToki on vaikea rakentaa turun telakalla laivoja jos ei voi maksaa alle 5 euron tuntipalkkaa hitsaajille tai rakennusalalla ei voi käyttää balkkanin maiden halpatyövoimaa. Mitä olisikaan tapahtunut olympiastadionille ilman riistotyöllä tehtyä korjausta.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPetteri Järvinen taas tapansa mukaan analyyttisesti käsittelee ajankohtaista aihetta. Joskin mistään tietotekniikkaan suoraan liittyvästä aiheesta ei tällä kertaa ole kyse. Itse ottaisin esille kolme pointtia, sanotaanko nyt vaikkapa uuden presidenttimme kunniaksi.
VastaaPoista1. Lapsia pitäisi todellakin syntyä enemmän. Itsekin useamman lapsen isänä kannustaisin kaikkia kykeneviä hankkimaan lapsia. Lasten syntymän jälkeen asiat on helppo panna mittasuhteisiin. 1,3 lasta versus on 2,1 lasta on tietenkin paljon. Mutta asia voi toisaalta korjaantua varsin nopeastikin.
2. Työskentelen itse IT-alalla ja olen käytännössä lähes 20 vuotta putkeen työskennellyt projekteissa, joissa on aina ollut mukana ulkomaalaisia työntekijöitä. Sekä maahanmuuttajia, että ulkomailla asuvia etänä työskenteleviä henkilöitä. Nostaisin maahanmuuttoon ja työllisyyteen liittyen esille kaksi asiaa
- yleensä maahanmuuton puolesta puhuvat eniten ne, joiden omaa ammattia maahanmuutto ei mitenkään uhkaa. Esimerkiksi täydellistä suomenkielen taitoa vaativissa ammateissa työskentelevät: opettajat, lääkärit, sairaanhoitajat, erilaiset virkamiehet tai vaikkapa suomenkielisiä blogeja kirjoittavat blogistit :) Tämä on sanotaanko nyt "hieman häiritsevää".
- maahanmuuttoa on monenlaista. Karu fakta on, että emme voi ottaa tänne kovin paljon maahanmuuttajia, jotka elävät lähinnä sosiaalituella. Monilla maahanmuuttajilla on iso perhe. Vaikka esimerkiksi perheen isä tekisi töitä, ei hän välttämättä matalapalkkatuloillaan pysty elättämään isoa perhettään. Kaipaisin konkretiaa, miten ihmeessä selvitämme tämän tilanteen.
3. Suomen työmarkkinat ovat tietyllä tavalla kahtia jakautuneet. On olemassa julkisen sektorin työmarkkinat ja yksityisen sektorin työmarkkinat. Pääosin julkisen sektorin markkinat ovat äärimmäisen vakaat ja työpaikat lähes pomminvarmoja. Itse konsulttina taas jokainen työtehtävä on erikseen saatava ja ansaittava. Varmasti moni itseni kaltaisessa tilanteessa oleva, erityisesti nuori ihminen, ei uskalla hankkia lapsia, koska pelkää ettei selviä enää lasten kanssa. Tähän työmarkkinoiden kahtiajakoon pitäisi puuttua.
Paavo Väyrynen ehdotti että pohjoismaista pitäisi muodostaa Euroopan Kanada, tässä oli taustalla Väyrysen EU-vastaisuus. Ongelmaksi tulee se että Ruotsi tuskin haluaa euroa, kun euro on yksi osasyy Suomenkin ongelmiin. Norja tuskin haluaa liittyä koko EU:hun ja vielä vähemmän maksaa aluetukia Suomelle. Ajatuksessa voi olla järkeä jos tämä "Kalmarin unioni" olisi EU:n ulkopuolella. EU:n sisällä taas ei, koska yhden keskisuuren jäsenmaan vaikutusvalta on pienempi kuin kolmen pienen.
VastaaPoistaKieliongelmia ei pitäisi olla, onhan Sveitsissäkin kolme virallista kieltä eikä niitä pakolla koulussa lueta.
Miten ne maahanmuuttajat väestöpyramidia mitenkään muuttaa, muuten kuin entisestään pieleen? Eihän maahanmuuttajatkaan millään pysähtyneellä kellolla elä vaan hekin vanhenee - toisekseen maahanmuuttajilla ei ole pelkästään ikä pielessä vaan myös sukupuolijakauma - liikaa nuoria miehiä. Kuka heidät sitten hoitaa kun tämä nyt hyvin yhtäläisen saman ikäinen maahanmuuttaja massa tulevaisuudessa kertaheitolla sekin vanhenee? Lisää maahanmuuttajia hoitamaan asiaa vai? Vai olisiko Japanin taktiikka sittenkin parempi, kärsii sen sodan jälkeisen ajan aiheuttaman yhden kerran sen vääristyneen pyramidin aiheuttamat haitat, mutta pyramidi oikenee "islantimaiseksi" kyllä aikojen kuluttua vai tehdäänkö tällä suomen taktiikalla, että jatketaan hölmölän peittoa mittavilla vahingoilla?
VastaaPoistaPitää muistaa, että Turkin lisäksi Japani on maailman vanhin yhtäjaksoisesti olemassa ollut valtio. Eiköhän he jotain sentään oikein ole tehnyt. Nyt kun tätä euroopan ja amerikan, ja varsinkin englannin touhua katsoo, jotenkin on sellainen olo, että täällä se ei osata valtioita johtaa. Hirveä kaaos joka puolella. Ei Japanissa mitään hätää ole, sielähän on pitkästä aikaa talouskasvu jo alkanut. Suomella se hätä on. Niin - siis siitä huolimatta, vaikka niitä maahanmuuttajia on tänne haalittu jo sen sadat tuhannet. Miksi ei toimi? Luulisi tuloksien jo näkyvän.
Pienenä nyanssina vielä mainitsit jotain "huonosti palkattuihin aloihin" liittyen. Eikö loogisinta olisi nostaa näissä palkkaa sen sijaan että etsitään jostain muualta maailmasta ihmisiä tekemään sitä palkalla jolla ei täällä elä? Jos ei ole palkanmaksunosto varaa niin sitten omistaja ottaa ihan itte rukkaset sieltä jostain pakista ja alkaa töihin. Eihän sellaisella alalla ole silloin mitään virkaa, jos sillä työntekijät ei edes etäisesti voi elää.
Joihinkin ammatteihin on vaikea saada suomalaista tekijää, oli palkka mikä tahansa. Sote-ala maksaa jo nyt niin monta miljardia, ettei tuntuviin palkankorotuksiin olisi edes varaa. En haluaisi sotkea tähän maahanmuuttoa lainkaan, koska se ei ole primääriongelma vaan pikemminkin ongelman seuraus. Kannattaa kuitenkin ajatella asiaa eteenpäin, ei taaksepäin. Romahtavan väkiluvun ongelmat ovat vasta alkamassa - ja ne tulevat vaikuttamaan kaikkiin.
VastaaPoistaOngelmaa lievittäisi, jos ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta omasta elannostaan. Nykyään ei ole niin harvinaista jäädä eläkkeelle täysin varattomana ja ajatella, että yhteiskunta elättää. Valitettavasti yhteiskunta ei pysty lunastamaan tätä lupausta, kun huoltosuhde jatkaa heikkenemistä. Onneksi sentään eläkejärjestelmässä tämä ongelma on huomioitu keräämällä varoja. Sinänsä mielenkiintoinen havainto, ovatko eläkeyhtiöt todella päättäneet noudattaa "suosi suomalaista" -periaatetta ja tyytyä pienempiin tuottoihin kuin, mitä järkevällä sijoittamisella muuten olisi mahdollista saada..
VastaaPoistaTodella surullista, miten moni tuntuu ajattelevan, että nostamalla palkkoja voidaan ratkaista työvoimaongelma. On totta, että yksittäinen organisaatio voi nokittaa palkoilla ja saada tarvitsemansa työntekijät, mutta jos kaikki tekevät samoin, ei saada yhtään sen enempää työvoimaa. Ainoastaan palvelun tuottamisen hinta nousee, kun palkkakustannukset kasvavat.
VastaaPoistaPerinteisesti sekä lasten että vanhusten hoitaminen on kuulunut perheiden vastuulle, mutta viime vuosikymmeninä Suomeen on vakiintunut sellainen yhteiskuntasopimus, että vanhusten hoitaminen kuuluukin yhteiskunnan vastuulle. Käytännössä vanhukset siis dumpataan hoitokoteihin, kun eivät enää pärjää kotonaan. Nyt kun lasten tekeminen ei nyky-yhteiskunnassa näytä enää onnistuvan entiseen malliin, ehkä myös lastenhoito pitäisi entistä vahvemmin antaa yhteiskunnan vastuulle. Sitä tavallaan päiväkodit ja lapsilisät ovat, mutta ehkä tämäntyyppisiä palveluita ja tukia pitäisi reilusti parantaa, jotta lapsia halutaan tehdä. Jotta tämä onnistuisi, ihmisten pitäisi tehdä enemmän töitä, jotta lastenhoito voitaisiin rahoittaa. Lapset pitää kuitenkin tavalla tai toisella hoitaa, eli käytännössä tulevaisuudessa lapsia hoidettaisiin entistä enemmän palkkatyönä.
VastaaPoistaOlet ihan oikeassa. Aikoinaan Suomi oli yhteisöllinen yhteiskunta, jossa perheet enemmän tai vähemmän onnistuneesti hoiti asiat itsekseen perheen sisäisesti. Kuitenkin, se taho joka tämän romutti on ihan työnantajat. Työpaikat siirrettiin maaseudulta kaupunkeihin ja kaupunkeihin on jo 70-luvulta alkaen rakennettu slummimaisia kerrostalohäkkyröitä varastoimaan tätä työvoimareserviä (ja nyt niitä tänne haalittuja ulkomaalaisia). Kuitenkin ongelmana on se, että edes infra ei enää mahdollista sitä, että perheet pystyisi pitämään huolta vanhuksistaan. Päinvastoin, näissä slummi-kerrostaloissakin neliöt senkuin pienenee. Eihän niihin mahdu tavallista kahden istuttavaa sohvaakaan enää. Miten sinne mummo tai pappa mahtuisi elämään? Silti kuitenkin hinta on sama kuin vanhassa suomessa kokonaisessa viisihuonetta ja keittiö omakotitalossa oli. Samoin nämä omakotitalot mädäntyy maasudulla käyttämättöminä eivätkä kelpaa enää edes perikunnille. Työnantajat on syyllisiä myös toiseen asiaan. Yhteiskunta on se, joka suomessa tuntuu olevan jonkinlainen jouston väline työnantajien itsensä kelvottomasti toimivien firmojen toiminnoille. Muualla maailmassa tapana on, että työnantajilla itsellään on vastuu työntekijöistään, eikä niin että työntekijöitä voidaan viskellä miten sattuu suhdanteiden mukaisesti (lomautus/ansiosidonnainen-mekanismit vs ulkomaiden eropaketit). Eli kuvio on outo. Työntekijät sekä nämä tänne haalitut maahanmuuttajat on vain jotain reserviä, josta työnantajat poimii rusinat pullasta. Kaapii kaikki tuotot omiin taskuihinsa vailla pienintäkään ajatusta minkään sortin yhteiskuntavastuusta ja jakelee kaiken maailman bonukset johtajilleen siitä huolimatta vaikka kansainvälisesti ajatellan täällä firma kuin firma on täysin kelvottomassa kunnossa. Ymmärrän kyllä, ettei täällä mitään palkankorutusvaraa ole. Ei tietystikään ole, kun muualla maailmassa tavallinen Suomi-firma olisi selvitystilassa ja valtion holhouksen alla (Meyer-saksa). Suomessa valtio järjestää niin työvoiman kuin veronmaksajien rahoista vielä vastikkettomia tukipaketteja ettei arvon norjalaisten firma lähde kävelemään. Parempi olisi, jos lähtisi... Suomen krooninen ongelma on kelvoton työnantajaleiri. Ensimmäisenä tuhosi yhteisöllisyyden omien intressiensä vuoksi. Nyt tuhoaa ison kasan niin maahanmuuttajien kuin Suomalaisten kouluttautuneidenkin elämän ja loppuviimeeksi tuhoaa koko tämän yhteiskunnan IMF:n ja troikan holhoukseen.
PoistaMiksi Surunon tasavalta? Hauskemmalta tuntuisi Norsu.
VastaaPoistaJos siinä olisi kolme maata niin pitäisi kai olla RuNoSuo. Eikä tasavalta kävisi niille kahdelle muulle.
VastaaPoistaAkkiäkös se Stubb kuninkaalliseksi ylennetään: https://www.iltalehti.fi/talous/a/d52f88cc-edf9-48f2-902c-b8a0ddad5fcb
VastaaPoistaKolmet kuninkaalliset ei varsinaisesti paranna taloutta.😁
PoistaKuka edes muistaa tanskan tai norjan kruunupäitä.
Jännästi syntyvyys väheni samoihin aikoihin pakolaisia alettiin ottamaan roppakaupalla Suomeen, olisko syntyvyyden syy-yhteys tässä? Ennen suomi oli turvallinen paikka lapsille, enää ei..
VastaaPoistaMikä tahansa ongelma, niin aina sopii epäillä maahanmuuttoa sen aiheuttajaksi. Just.
VastaaPoistaAika hurjaa että eläkeyhtiöillä noin paljon väitetysti merkitystä suomen isoimpien yhtiöiden arvoon. Jos katsoo suurimpia yrityksiä niin yleensä eläkeyhtiöillä on se prosentin tai parin osuus ja se siis vaikuttaa paljon kirjoittajan mukaan? Taitaa enemmän mennä niin että mitä korkeampi osuus omistajista suomesta niin huonommin menee kuten nyt vaikka Neste.
VastaaPoistaLisäksi jos tuo prosentin tai parin osuus oikeasti vaikuttaisi mitään niin esim Nordean pitäisi olla hyvin huolissaan Swedbankin ja SEB omistuksista kun se yli tuon "merkittävän" rajan. Toisin sanoen väitetysti nuo 2 pankkia voisivat lohkaista pois merkkintävän arvon pois Nordean arvosta jos myisivät osuutensa ja tämä varmasti tapahtuisi koska talouselämä näin kertoo.
"Todellinen ongelma on se, etteivät nuoret halua tai uskalla perustaa perhettä ja pitää Suomea elinvoimaisena. Tähän toivoisi kannanottoja ja strategioita kaikilta puolueilta."
VastaaPoistaJos nuoret eivät halua tehdä lapsia, miksi se on ongelma? Sehän on heidän valintansa ja siihen on heillä täysi oikeus. Lapsen tekemättä jättäminen on ihmisoikeus. Miksi ihmisoikeuden käyttäminen on ongelma? Jos jossakin on ongelma, se on julkisessa taloudessa ja että se on rakennettu poliittisilla päätöksillä väärälle perustalle - mutta se ei ole nuorten vika.