Nyt yli 600 kirkkoa drone-ilmakuvissa

Viime kesänä jatkoin syksyllä 2021 aloittamaani Suomen kirkkojen drone-kuvausta ilmasta. Syksyllä 2021 kuvasin pari sataa kirkkoa, viime kesänä runsaat 400 lisää, joten nyt sivullani https://www.suomi-ilmasta.fi (osoite päivitetty 17.7.2023) on passikuva yli 600 kirkosta. Samalla tuli kuvattua kirkkoja myös sisältä sekä ilmasta eri suunnista, ympäristöä unohtamatta. Usein kirkot on rakennettu joko keskelle kylää tai lähelle vesistöä, jota pitkin kirkkokansan on ollut helppo saapua sanaa kuulemaan.

Drone-kuvatut kirkot Kunta 3D-kartalla, josta ne avautuvat valokuvina.

Avattava versio kartasta: https://demo.kunta3d.fi/Map.html?project=247.

Varsinkin kesäaikaan monet Suomen kirkoista ovat kauniita. Itse rakennukset eivät tietenkään vedä vertoja Keski-Euroopan katedraaleille, mutta ympäristöineen ne muodostavat kauniita kokonaisuuksia. Sopiva valaistus ja kuvakulma niin kirkkokuvat kelpaavat vaikka tauluiksi. Jos aika riittää, kokoan joskus kuvista kirjan tai näyttelyn. 

Jurvan kirkko (värejä muokattu).

Kirkkojen kuvaaminen on avannut itselleni uuden maailman. Niistä avautuu näkymä suomalaiseen historiaan ja menneisyyteen, jossa kansan on pitänyt pärjätä kulkutautien, katovuosien ja ankarien säiden armoilla. 

Kirkot kertovat myös Suomen muuttumisesta. Esimerkiksi Luhanka on nykyään pieni taajama (691 asukasta), mutta sen kirkko on kuin puinen katedraali. 

Luhangan kirkko.

Luhangan kirkko on rakennettu vuosina 1891-1893 ja siinä on 1500 istumapaikkaa -- siis yli tuplasti kunnan nykyinen asukasluku.

Kirkkojen istumapaikkoja ei ole numeroitu, joten paikkoja on mahdotonta laskea tarkasti. Suurin puukirkko on Kerimäellä, mutta "toiseksi suurimpia" itseään mainostavia on Suomessa useita. 

Drone surisee hetken, ennen kuin se nousee niin korkealle, että ääni hukkuu liikenteen meluun tai puiden suhinaan. Vain yhden kirkon luona henkilökuntaan kuuluva nainen tuli valittamaan ja sanoi, että "me emme pidä droneista". Siinä vaiheessa drone oli jo laskeutumassa ja kuvat otettu, joten nekin ovat mukana kokoelmassa.

Monet kirkot ovat kesällä auki (ns. tiekirkko). Sisällä on opas, yleensä paikallinen nuori, joka tietää kertoa kirkon historiasta. Heidän kanssaan oli mielenkiintoista keskustella myös kylän ja nuoren omista näkymistä. Moni oli hakenut opiskelemaan ja odotti kesän jälkeen tietoa tulevasta opiskelupaikasta.

Elokuun puolivälissä kuvasin Rautjärven kirkon. Kunta sijaitsee niin lähellä itärajaa, että kuvausta varten piti tehdä lentosuunnitelma ja ilmoittaa se lennonjohdolle. Vähänpä tiesin, miten tärkeä kuvasta tuli.

Rautjärven kirkko 14.8.2022, tuhoutui tulipalossa 

Jouluaamuna 25.12.2022 kirkko tuhoutui täysin nopeasti edenneessä tulipalossa, joka osoittautui tuhopoltoksi. Tämä kuva lienee yksi viimeisistä ao. kirkon ilmakuvista.

Moni kirkko on tuhoutunut joko tahallisissa tai tahattomissa tulipaloissa. Kynttilät ja puulämmitys koituivat ennen monen kirkon kohtaloksi, joskus myös seurakuntalaisten. Viime vuosilta muistetaan Ylivieskan (2016), Kiihtelysvaaran (2018) ja Pyhän Olavin kirkon (1997) tuhopoltot sekä Porvoon kirkon 2006 saamat vakavat vauriot. Porvoon kirkko pystyttiin kuitenkin korjaamaan. Hieman yllättäen Rantasalmen kirkon kohtaloksi koitui salamanisku vielä niinkin myöhään kuin kesäkuussa 1984.

Tämän kesän tavoite on kuvata loput 200 kirkkoa, minkä jälkeen kokoelmassa olisi kaikkien Suomen evlut-kirkkojen drone-kuvat. Tehtävä on kuitenkin vaativa, sillä jäljellä olevat kirkot sijaitsevat saaristossa tai Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä välimatkat ovat pitkiä. Katsotaan miten käy.