Linkit

torstai 29. joulukuuta 2022

Joulusauna ja 4K-elokuva mobiilidatalla revisited

Joulun alla yleismediaan on palannut vanha väite, jonka mukaan 4K-tasoisen elokuvan katselu suoratoistona kuluttaa tukiasemassa yhtä paljon sähköä kuin saunominen, siis noin 10 kWh. Viimeksi tätä toisti Helsingin Sanomat (Elokuvan katsominen vastaa jopa saunan lämmitystä). Helsingin Uutiset pisti joulun alla vielä paremmaksi: sen mukaan teräväpiirtoleffan katsominen vastaa saunan lämmittämistä. Lisäksi kuvateksti väittää pöhkösti että "Striimauspalveluiden käyttäjä voi säästää pitkän pennin, jos hän on valmis pudottamaan kuvanlaatua." Kuvanlaatu ei vaikuta mitään kodin sähkönkulutukseen (paitsi 4K HDR -sisältö).

Saunarinnastus on peräisin Aalto yliopiston viime keväänä julkaisemasta analyysistä, jonka pointti oli siinä, että nettisivuista tulee yhä raskaampia, jolloin mobiilidatan käyttö lisääntyy kuin varkain. Se kuormittaa operaattorien sähkölaskua ja ympäristöä. Asialle pitäisi tehdä jotain. Itse analyysissä ei saunaa mainita, mutta STT:n uutisessa kylläkin: "Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla."

Media tarttui kiinnostavassa aiheessa vain kiuasvertaukseen. "Elokuvan katsominen voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin saunan lämmitys" jäi elämään, vaikka aiheuttikin runsaasti keskustelua somessa ja bloggasin aiheesta itsekin. Analyysin tehnyt professori olisi voinut pehmentää sanomaa, mutta sen sijaan hän perusteli sitä yksinkertaisella jakolaskulla: 40 Mbit/s (5 Mt/s) kahden tunnin ajalta = 36 Gt siirrettyä dataa. Ficomin ilmoituksen mukaan mobiiliverkon koko kulutus vuonna 2020 oli 220 Wh/Gt. Siispä 36 gigatavun siirtämiseen vaadittiin 7920 Wh eli noin 8 kWh. 

Tivi-lehti kävi kesäkuun lopussa läpi laskelman. Netflixin mukaan 4K-elokuvan bittivirta on vain 7 gigatavua tunnissa, eli kahden tunnin elokuvalta 14 gigatavua. Lisäksi Elisa ilmoitti oman verkkonsa energiatehokkuudeksi kyseisenä vuonna 120 Wh/Gt. Nykyisissä 5G-verkoissa luku on vieläkin alempi. Neljällätoista gigatavulla ja 120 wattitunnilla päästäisiin lukemaan 1,68 kWh, mikä on alle neljäsosa alkuperäisestä väitteestä.

Sekin lienee yläkanttiin. Jos halutaan tietää, paljonko 4K-elokuvan katselu oikeasti kuluttaa, pitäisi tietää paljonko tukiaseman kulutus LISÄÄNTYY kun joku liittymäasiakas katsoo elokuvaa. Oletettavasti tukiasemaverkosto vie paljon sähköä silloinkin, kun verkossa vain puhutaan (joskin puheliikenteen osuus kapasiteetista on pieni) tai kun valtaosa asiakkaista on unten mailla. Myös datan vastaanottaminen puhelimista vaatii energiaa. Tukiaseman kulutus ei putoa koskaan nollaan. 

Maksimikäytöllä tukiasema vie noin 10 kW tehoa. Jos väite sähkösaunan tasosta pitäisi paikkansa, 4K-elokuvan katselun aikana kapasiteettia ei riittäisi kenellekään muulle. Jo tämä riittää osoittamaan, ettei väite voi pitää paikkansa.

Myös älypuhelin toimii tukiasemana, kun se lähettää dataa takaisin päin verkkoon. Oletetaan, että älypuhelin pystyy lähettämään nopeudella 100 Mbit/s eli 12,5 megatavua sekunnissa. Tunnissa siirtyisi 45 gigatavua, siis parikin elokuvaa. Ehkä akku hyytyisi ennen tunnin täyttymistä, mutta joka tapauksessa: jos puhelin pystyy siirtämään tällaisia datamääriä akun varassa, miten tukiasemalta samaan voisi kulua sähkökiukaan verran?

Vain operaattorit tietävät, paljonko 4K-elokuvan datasiirto kasvattaa tukiaseman kulutusta. Aalto yliopisto voisi selvittää asiaa oikeasti, eikä vain pitää kiinni alkuperäisestä laskennallisesta arvosta, joka kyllä herättelee miettimään tietotekniikan sähkönkulutusta, mutta antaa väärän kuvan asiasta. Toisaalta sähköä kuluu myös palvelinkeskuksiin ja pieni määrä myös televisioon, joka elokuvan näyttää. Näitä lukuja ei missään laskelmassa ole huomioitu. Ilmiö itsessään on todellinen. Kaikki digitaalinen ja virtuaalinen ei ole automaattisesti vihreää.

Kun asiasta nyt taas nousi keskustelua, Telian Twitter-tiimi ilmoitti oman arvionsa: https://twitter.com/teliafinland/status/1608429680889053185. Sen mukaan 4K-katselu lisää 4G-tukiaseman kulutusta noin 0,3 kWh, 5G-verkossa lisäkulutus on vielä pienempi. Näin kulutus on enää 1/30 sähkökiukaasta. Nyt aletaan olla jo järkevissä lukemissa.

Monilla sivuilla käytetään nykyään automaattisesti käynnistyvää videota. Yksittäisen videon siirto vie ehkä puoli megatavua, mutta kun uutissivuilla voi olla miljoona sivulatausta, turhaan siirtyvän datan määrä onkin jo 500 gigatavua. Ja videoita on useilla sivuilla, jolloin siirto kertautuu. Turhan sähkönkulutuksen lisäksi ne kuluttavat hermoja.

Lisäys 30.12.2022: Elisan twiitti vahvistaa Telian lukemat: "Merkittävä osa mobiiliverkon energiankulutuksesta syntyy siitä, että ylipäätään on kuuluvuus, ja videon katselu nostaa tätä peruskulutusta vain hyvin pienen määrän. Modernin 5G-teknologian kyky siirtää dataa/kulutettu energiayksikkö on merkittävästi parempi kuin vanhempien verkkosukupolvien. Vanhentuneista yhteysteknologioista, kuten 3G:stä luopuminen parantaa siten mobiiliverkon tiedonsiirtokyvykkyyttä suhteessa energiakulutukseen ja edistää siten kestävää kehitystä." - eiköhän nyt voida lopettaa tämän disinformaation levittäminen 4K-elokuvasta ja saunomisesta. 

keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Tekoäly yllättää myös luovilla aloilla

Graafikko Ville Tietäväinen luokitteli tekoälyn pelkäksi työkaluksi, joka ei osaa luoda mitään omaperäistä (HS Mielipide 15.12.2022). Asia ei taida olla ihan niin yksinkertainen.

Tekoälystä puhuttaessa törmätään määrittelyongelmaan: mitä älykkyys oikein tarkoittaa? Tietokoneisiin sovellettuna älykkyys tuntuu pakenevan kaikkia määrittely-yrityksiä. Nykyään koneellisesti pystytään hoitamaan monia tehtäviä, joihin aiemmin vaadittiin ihmistä. Mutta ovatko ne silti merkkejä koneen älykkyydestä?

Vastaava ongelma liittyy luovuuteen. Mitä on luovuus? Jos kyse on ihmisen syviä tuntoja luotaavasta runoudesta tai sinfoniasta, tekoäly ei varmaan koskaan pysty tavoittamaan inhimillisten tunteiden kirjoa.

Sinfoniat ja runot ovat kuitenkin vähemmistönä. Teollisuudessa on kysyntää arkiselle luovuudelle, jota hoidetaan virka-aikana kuten mitä tahansa ammattia. Sisältöteollisuudessa on paljon tuotosta, joka ylittää kyllä teoskynnyksen, mutta jota tuskin voidaan pitää kovin luovana. Silti siitä maksetaan ihan hyvin, kuten vaikkapa tv-sarjat ja päivän perusmusiikki osoittavat.

Täysin uudenlaista tekemistä tai uuden löytämistä on varsin vähän. Suuri osa luovuudesta on vanhojen ainesten yhdistämistä uudella tavalla. Yhdistely voi olla tekijälle tietoista tai tiedostamatonta. Yksikään luovan työn tekijä ei ole tabula rasa, joka keksisi kaiken itse. 

”Hyvät taiteilijat kopioivat, loistavat taiteilijat varastavat”, sanoi kuvataiteilija Pablo Picasso. Siinä työssä tekoäly on paljon ihmistä nopeampi ja tehokkaampi. Jonkin määritelmän mukaan yhdistelyä voidaan pitää jopa luovana. Miksi yhdistely olisi luovaa vain ihmisen tekemänä?

Viime kädessä luovuuden kriteerinä on katsoja itse. Matemaatikko Alan Turing esitti jo vuonna 1950 ajatuskokeen, jolla voitaisiin selvittää, osaako kone ajatella. Jos kysyjä ei pystyisi erottamaan, tulivatko vastaukset koneelta vai oikealta ihmiseltä, kone oli Turingin mielestä ajatteleva.

Luovalla alalla vastaava testi voisi liittyä siihen, kuinka hyvin maallikko pystyy erottamaan koneen ja ihmisen tuottamat teokset toisistaan. Veikkaan, että erottaminen käy koko ajan vaikeammaksi. Koneen ja ihmisen luomukset ovat tietenkin erilaisia, mutta mikään ei takaa, että ihmisen versio miellyttäisi katsojaa tai kuulijaa enemmän. 

Yli 60-vuotisen historiansa aikana tekoäly on yllättänyt meidät monta kertaa. Se oppi ymmärtämään puhetta, kääntämään kieltä sekä voittamaan ihmisen šakissa ja paljon vaikeammassa itämaisessa go-pelissä. Kaikkien näiden uskottiin vaativan älykkyyttä, johon pystyy vain ihminen.

Parasta varautua siihen, että tekoäly tulee yllättämään meidät myös luovuutta vaativissa tehtävissä.

(Julkaistu HS Mielipidekirjoituksena 20.12.2022)

keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Voiko Twitteristä päätellä puoluekannan?

Tutkimus kertoo, että joka kahdeskymmenes ministereille lähetetty twiitti on vihamielinen. "Asialla ovat useimmiten perussuomalaisten kannattajat", totesi tutkimus, sillä vihatwiittaajat seurasivat usein perussuomalaisten ja maahanmuuttokriittisten käyttäjien tilejä.

Moni seuraa Sanna Marinia, Petteri Orpoa ja Halla-ahoa, vaikka ei ole heidän puolueensa kannattaja. Miten pitkälle meneviä johtopäätöksiä Twitter-käyttäytymisestä voidaan tehdä? Seuraajista tuskin mitään, mutta tykkäykset ja varsinkin retwiittaukset ovat selvä tuen osoitus.

Tässä tutkimusidea jollekin aihetta kaipaavalle: miten luotettavasti puoluekanta voidaan päätellä twiittien perusteella? Jos luotettavuusaste on korkea, sehän alkaa olla jo henkilötietoihin liittyvä asia. Puoluekanta rinnastetaan arkaluonteisiin tietoihin. 

Entä jos ottaisi puolueiden puheenjohtajat, ministerit ja kansanedustajat, ehkä muitakin puolueiden avainhenkilöitä, ja pisteyttäisi heidän twiittiensä tykkäykset yhdellä ja retwiitit esim. kolmella. Saldo pitäisi vielä suhteuttaa ao. poliitikon seuraajien kokonaismäärään, jotta yleisesti tai kansainvälisesti kiinnostavat henkilöt eivät dominoisi liikaa. Ehkä kaavaan voisi sisällyttää vielä yleisen someaktiivisuuden parametrin tai esim. keskimääräisen ajan, mikä kuluu kommenttien ilmestymiseen. 

Kuinka luotettavasti tällainen indeksi korreloisi twiittaajan todellisen puoluekannan kanssa? Löytyisikö poliitikkoja, joiden kannatus olisi poikkeuksellisen laajaa tai suppeaa eri puolueiden kannattajiksi arvioitujen kesken? 

Jos korrelaatio puoluekantaan löytyisi, voisi laskea myös ko. puolueen merkitystä ja vaikuttavuutta somessa, laskea tunnuslukuja kannattajien kielenkäytöstä ja arvioida vihapuheen määrää paremmin kuin pelkkiä tykkäyksiä laskemalla.

Harmi, että Jenni Haukio ehti jo tehdä väikkärinsä, tämähän olisi kuulunut hänen alaansa. On varmaan muitakin, joita Twitterin ihmemaailman numeerinen analyysi hyödyttäisi.

sunnuntai 11. joulukuuta 2022

One Ecosystem haluaa olla Onecoin 2.0

Vuonna 1908 valmistunut Helsingin työväentalon juhlasali on nähnyt paljon. Eilen lauantaina 10.12.2022 siellä kokoontui One Ecosystem -verkoston uskollisia jäseniä 8-vuotisjuhlan merkeissä. Verkostomarkkinointi ja "passiivinen tulo" (ansainta itse työtä tekemättä bonuksilla, joita alalinja tuottaa) on jyrkässä ristiriidassa työväenaatteen kanssa - mutta hei, ajat ovat muuttuneet. Kuulin, että Paasitornia oli varoitettu kokouksen luonteesta, mutta kun tila oli kerran myyty, he eivät voineet perua varausta.

Verkostomarkkinointia työväen perinteisessä linnakkeessa... hmm.

Tilaisuus oli osa laajaa Euroopan kiertuetta, jonka Tommi Vuorinen ja yhtiön nykyiset avainhenkilöt ovat syksyn aikana tehneet. Kiertue päättyy Sveitsiin, missä nykyään on yhtiön kirjanpidollinen kotipaikka. Pääkonttori on edelleen Bulgarian Sofiassa. 

Onecoin 8-vuotisjuhla Helsingissä, "mistä kaikki alkoi".

Olen seurannut Onecoinia pian kahdeksan vuotta. Alkuperäisistä johtohahmoista on mukana enää vain Vuorinen, jonka sitkeyttä ja sisua on pakko ihailla. Hän on jaksanut painaa vuodesta toiseen, vaikka verkosto on saanut kuraa niskaan joka puolelta, eivätkä keskeiset lupaukset ole toteutuneet. Ei tullut Mastercardia, ei Bitcoinin tappajaa, ei vapautettu lähdekoodia, ei tullut pörssiä...

Nyt Tommi on nimitetty Euroopan-alueen vetäjäksi ja hän on lopettanut mediahiljaisuutensa. Ensi kertaa vuosiin hän vastasi minunkin sähköpostiini ja kun tilaisuus tuli, lähdin kuuntelemaan kokousta paikan päälle.

Tunnelma Paasitornin salissa oli vaisu ja väsähtänyt. Osallistujia oli eri puolilta Suomea vajaat sata, lähinnä 50-70-vuotiaita. Ehkä lumisade tai joulun läheisyys verotti aktiivisempien osallistumista. 50 euron osallistumismaksuun sisältyi pieni kahvi. Edes pullaa ei tarjottu eikä voinut ostaa. Mitään materiaalia ei jaettu.

Paikalla oli kaksi yhtiön omaa kuvaajaa, jotka gimbal-kameroillaan tekivät kamera-ajoja. Kiinnostavaa nähdä, millainen video tapahtumasta julkaistaan ja miten energiseksi vaisut suomalaiset siinä saadaan editoitua. 

One Academy koulutuspaketit 140 - 27 500 euroa.

Puhujat olivat bulgarialaisia ja he hoitivat esityksensä ilman suurempaa innostusta. Esitykset tulkattiin suomeksi. Uutisia ei ollut, verkosto oli kuullut melkein kaiken jo aiemmin. DealShaker 2.0, matkavälityspalvelu, terveystuotteet, Forex valuuttapörssi (bitcoin, ethereum ym - ei Onecoineja) ja niin edelleen. Verkostomarkkinoinnin motivaatiopuhuja Luydmil Georgiev oli hänkin vain kalpea aavistus Kari Wahlroosin aikoinaan vetämistä show-tilaisuuksista.

Kaksi viimeistä puhujaa olivat toista maata. "Captain" Cordel King Jayms sähköisti ilmaa puhumalla Suomesta ja valittamalla, että markasta luopuminen söi kansalta varallisuuden arvoa. Aiemmista puhujista poiketen hänellä oli kontakti yleisöön.

Cordell King Jayms.

Viimeisenä oli Vuorinen itse. Hänestä on tullut Onecoinin Grand old man, joka asemansa ja esiintymiskykynsä turvin sai yleisön innostumaan. "Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin, levittämään ekosysteemiä" oli hänen viestinsä, sama kuin jo seitsemän vuoden ajan. Epäilen, että tämä joukko ei kehotuksista huolimatta lähde levittämään Onecoineja lähipiirilleen. Se jää nuoremmille ja toisiin maihin. Suomen osalta toiminta on hiipunut, eikä enää roihahda uuteen liekkiin Vuorisen yrityksistä huolimatta.

Loppuhuipennus by Tommi Vuorinen (kuvakaappaus videolta)

Esityksiä tärkeämpää oli se, mitä kuulin yleisöltä. Osa suhtautui läsnäolooni negatiivisesti, mikä on helppo ymmärtää - olenhan lähes 8 vuoden ajan varoittanut heitä huijauksesta. Osa suhtautui myönteisesti tai huumorilla, eräs tuli jopa pyytämään omistuskirjoituksen Onecoin-kirjaani. Toisella korvalla kuulin, miten eräs olisi halunnut myydä kolikkonsa vaikka eurolla kappale, jos joku olisi ostanut. Toinen valitti huonoa terveyttä, olisi kipeästi tarvinnut rahaa ja oli aikoinaan myynyt omaisuutta voidakseen ostaa coineja. Hän ei ollut noudattanut Tommin vanhaa neuvoa sijoittaa vain se, minkä pystyy hymyillen häviämään.

Juttelin muutaman kanssa. Olivat olleet mukana alusta lähtien ja kertoivat jaksavansa odottaa vaikka kuinka pitkään, kunnes rahat saisi ulos - tai sitten ne jäisivät perikunnan huoleksi.

Näitä henkilöitä oli harhautettu. Kukaan heistä ei ollut ostanut englanninkielistä talouskoulutusta, vaan sijoitusta vanhuuden turvaksi (minkä joku sanoikin ääneen). Nyt sijoitus ja koulutus ovat vaihtuneet ekosysteemin rakentamiseen, mutta harhautus jatkui.

Laillisuuslausunto ja tulevaisuus

Vuorinen kertoi, että yhtiö oli kääntynyt suomalaisten lakitoimistojen puoleen saadakseen laillisuuslausunnon (Due Diligence). Onecoinin huonon maineen vuoksi vasta neljäs toimisto oli suostunut. Lexian kirjoittamasta lausunnosta näytettiin pari sivua. Puhujan mukaan ne osoittavat, että yhtiö on laillinen. Koko lausunto tullaan julkistamaan sitten, kun emoyhtiön Sveitsin vastaava lausunto valmistuu lähikuukausina.

"Meillä on lohkoketju!" todistaa Lexian lausunto. 

Todennäköisesti lausunto ottaa kantaa vain liiketoimintaan eli siihen, onko kyseessä laiton pyramidipeli vai laillinen verkostobisnes. Oleellinen kysymys jäänee pois. Siksi otan siihen kantaa itse.

Onecoinista ei enää pyritä tekemään yleistä kryptovaluuttaa Bitcoinin tapaan. Ekosysteemin tavoitteena on luoda jäsenten välinen "sisäinen" valuutta, jota ei tarvitse vaihtaa fiat-valuutaksi, koska sillä itsellään voi pyörittää taloutta, ostaa ja maksaa. Kannattajat väittävät, että bitcoinista ei tähän ole, koska sen arvo vaihtelee. He unohtavat, että vakaavaluutat (kuten dollariin sidottu USDT) ovat tätä jo nyt - paitsi, että ne ovat avoimia kaikille. Vakaavaluuttojen luotettavuus on herättänyt epäilyjä, mutta ainakin ne ovat säilyttäneet arvonsa tämän syksyn myllerryksissä.

Onecoineja syntyy 250 miljardia kappaletta. Tällä hetkellä vajaat 100 mrd on luotu, joten markkina-arvo 42,50 euron yksikköhinnalla on 4 000 miljardia eli moninkertaisesti enemmän kuin kaikkien oikeiden kryptovaluuttojen yhteensä. Kun kaikki on luotu, siitä riittäisi yli tuhannen euron potti jokaiselle maailman asukkaalle. Täysin utopiaa.

Tommi järjesti minulle mahdollisuuden keskustella myös DealShaker-johtajan, Vladislav Velkovin kanssa. Hän kertoi, että tällä hetkellä lohkoketjussa on kahden vuoden tapahtumat ja se pyörii yhtiön sisäisessä Ethereum-ketjussa. Ensi vuonna on tarkoitus siirtää tilien saldot ja uudet tapahtumat julkiseen ketjuun. Viimeisen kahden vuoden tapahtumat jäävät yhtiön sisäiseen ketjuun. Velkov sanoi, että uuden ketjun tekniikka on valittu, mutta ei halunnut paljastaa, mikä se on. Luultavasti kyse ei siis ole Ethereumista.

Hän ei myöskään luvannut, että jäsenet saisivat silloinkaan kolikkojen avaimet itselleen, kuten oikeissa kryptovaluutoissa. Hän sanoi, että se olisi monelle asiakkaalle liian hankalaa ja riskialtista. Voi olla, mutta ilman sitä mahdollisuutta Onecoin ei ole kryptovaluutta. Vain julkinen, hajautettu ja yksityisillä avaimilla suojattu kolikko voi toimia kryptovaluuttana. Muu on yhtiön yksityistä rahaa, joka voi kadota yhtiön mukana. Toivottavasti tämä oleellinen asia on mainittu myös Lexian lausunnossa.

One Ecosystem pyrkii häivyttämään kryptovaluutan taustalle ja keskittyy sen käytettävyyden (palveluiden ja kauppojen) lisäämiseen. Valuutan uskottavuus on kuitenkin perusta, jolla kaikki lepää. Ennen kuin Onecoinit ovat julkisessa lohkoketjussa ja avaimet käyttäjillä itsellään, kyse ei ole valuutasta. Ilman todellista kryptovaluuttaa Suomen Finanssivalvonta ei anna sitä toimilupaa, jota tilaisuudessa luvattiin.

Onko kyse siis edelleen huijauksesta? Ainakin ollaan harmaalla alueella. Käyttäjille pitää antaa totuudenmukainen kuva asioista. Maalailu tulevasta globaalista valuutasta, jonka arvon yhtiö itse päättää, mutta jota ei voi vaihtaa mihinkään toiseen valuuttaan, on epärealistista.

Vuorinen myönsi, että helppo raha houkutteli aiempaan Onecoin-verkostoon kaikenlaisia huijareita. Greenwood ja Konstantin ovat tutkintavankeudessa, Ruja kadonnut. Varoitukseni osuivat silloin oikeaan. Nyt Vuorinen vakuuttaa kaiken olevan toisin. Ei ole, ellei kryptovaluutasta tule todellista. 

One Ecosystemin tulevaisuus ratkaistaan Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Siellä toiminta on edelleen aktiivista, eivätkä käyttäjät pohdi kryptovaluutan olemusta sen tarkemmin.

Lisäys 12.12.2022: Näin Helsingin tapahtumaa mainostettiin One Ecosystemin FB-ryhmässä. 

Miksi feikkikuva?

Photoshopattu kuva Helsingin-tilaisuudesta ei anna kovin luotettavaa kuvaa yhtiöstä tai verkoston jäsenten toiminnasta.

Lisäys 16.12.2022: Karl Sebastian Greenwood, Rujan oikea käsi, tunnusti tänään New Yorkissa oikeudessa syyllisyytensä. Onecoin oli huijausta. Tuomio luetaan 5.4.2023. Oikeuden tiedote