S-pankki koettelee luottamusta verkkopankkeihin

S-pankki kertoi tänään tietoturvamokasta, joka on periaatteellisella tasolla yhtä iso juttu kuin Vastaamon tietovuoto kaksi vuotta sitten. Yksityiskohtia ei (taaskaan) kerrota, mutta useat ihmiset ovat päässeet kirjautumaan S-pankin tunnuksilla toisten henkilöiden nimissä. Tilillä ei ehkä ole paljon rahaa, mutta tunnuksilla on voinut tehdä kaikenlaista muuta pahaa.

Ihmeellisintä on, että asiakkaan tunnistus on saanut olla rikki lähes neljä kuukautta ilman, että pankki on huomannut sitä. Virheitä sattuu ja ohjelmissa on bugeja. Mikään ei kuitenkaan selitä sitä, ettei pankki ole havahtunut edes asiakkaiden valitettua aiheettomista veloituksista tai muista outouksista. Ongelma paljastui vasta valkohattuhakkerin ilmoitettua siitä pankille.

Pankkitunnukset ovat suomalaisen tietoyhteiskunnan kivijalka. Aiemmin niitä niihin on luotettu kuin vuoreen, koska tunnuksilla voi tehdä sitovia toimeksiantoja, asioida Kelassa tai Omakannan terveystiedoissa ja niin edelleen. Nyt tuo luottamus on vähintäänkin koetuksella.

Pankki on sentään pyytänyt reilusti anteeksi. 

Pankin anteeksipyyntö.

Anteeksipyyntö ei kuitenkaan kata sitä peruuttamatonta vahinkoa, joka verkkopankeille tästä aiheutuu. Viime aikoina on ollut monia huijauksia, joissa asiakkaat ovat menettäneet tilillään olleet rahat. Pankki on aina vedonnut siihen, että asiakas on toiminut huolimattomasti ja huijaus olisi pitänyt torjua. Pankilla on lokit, osaaminen ja asiantuntijat. Asiakas ei pärjää oikeudessa pankkia vastaan. 

Nyt on käynyt selväksi, että vika voi olla myös pankissa. Tämä tulee näkymään tulevissa riidoissa. Pankki ei välttämättä olekaan aina oikeassa eikä asiakas väärässä.

Pahinta S-Pankin kannalta on, ettei tämä ole ensimmäinen kerta. Vuonna 2019 S-pankki huomasi, että uusi mobiilisovellus saattoi näyttää toisten asiakkaiden tilitietoja. Niin kävi noin 300 asiakkaalle, ennen kuin mobiilipankki saatiin suljettua ja ongelma korjattua. 

Kuulin tapauksesta, jossa iäkkäiden asiakkaiden tililtä oli aiheutettu toukokuussa kahden tuhannen euron vahinko. Ensin käteistilillä olleet rahat oli tyhjennetty verkko-ostoksilla ja sen jälkeen luottopuolelta oli siirretty lisää rahaa kulutukseen. Pankki syytti asiakkaita huolimattomuudesta ja peräsi tuhannen euron luotto-osuutta takaisin. 

Ei auttanut, vaikka pankin omien lokien mukaan tiliä oli käsitelty S-mobiilisovelluksella ja Samsung-puhelimella, joita kumpiakaan tilin oikeilla haltijoilla ei ollut. 

Pankki jatkoi tuhannen euron karhuamista vielä tänä syksynä, vaikka se on saanut tiedon teknisestä ongelmasta jo 5. elokuuta. Tänään pankki oli sitten yllättäen ilmoittanut, että luopuvat vaatimuksista.

Olen kuullut myös muista kyseenalaisista linjauksista, kuten siitä että mobiilipankin voi asentaa rajattomaan määrään puhelimia yhdellä tunnuksella. Lainanhakijan papereita on pyydetty lähettämään skannattuna avoimella sähköpostilla viestissä, jonka kieliasu herättää epäilyn huijauksesta. Ja muutaman muun asian, joista lupasin olla mainitsematta julkisesti.

Kaiken huipuksi eilen uutisoitiin vanhasta tapauksesta, jossa ilmeisesti sim swapping -huijauksella oli saatu tyhjennettyä uhrilta 37 000 euroa. Tähän asti on uskottu, että temppu onnistuu vain Yhdysvalloissa, joissa puhelinpalvelua on helppo huijata eikä kunnon henkkareita ole, mutta nyt on vaara, että se toimii Suomessakin.

Turvallisen verkkoasioinnin kulmakivet ovat vaarassa. Operaattorien ja pankkien on otettava ryhtiliike ja käytävä läpi omat prosessinsa huijausten estämiseksi. 

On totta, että yleensä aiheettomat veloitukset ovat joko lähipiirin kavalluksia tai pankkitunnuksia on tosiaan käytetty huolimattomasti. Mutta jokainen asiakaspalveluun soittava on otettava vakavasti ja yritettävä selvittää, mistä tällä kertaa on kyse. Pankit ja operaattorit eivät ole erehtymättömiä.