Kolme vuotta sitten tuli kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä laskeutumisesta kuun pinnalle. Vuotta aiemmin 2018 ilmestyi elokuva First man, joka kertoi ensimmäiseen kuulentoon johtaneet tapahtumat Neil Armstrongin näkökulmasta.
 |
| First Man kirjaston Blu-Ray-levynä. |
Amerikkalaiset venyttivät tekniikan ja rohkeuden äärimmilleen, kunnes saivat kuulennon toteutettua. Tipalla se oli, kuten Apollo 13 kohtalo osoitti. Erikoista kyllä, ainoat kuolonuhrit tulivat harjoittelussa maassa.
On hämmästyttävää, että kuuhun päästiin 1960-luvun tekniikalla. Silloin käytössä olivat kupla-volkkarit ja uusinta äänentoistoa edustivat C-kasetit. Kuualuksen "tietokone" oli taskulaskimen tasoa.
Sen jälkeen suurta tavoitetta, jossa miehet vaarantaisivat henkensä, ei ole ollut muualla kuin sodassa. Avaruussukkula tuntui kuulentojen jälkeen laimealta, vaikka kaksi traagista onnettomuutta johtivatkin ihmishenkien menetykseen.
Elokuva esittää Armstrongin vähäeleisenä, aivan kuin suomalaisena miehenä. Mukaan on kytketty pienenä kuolleen tyttären tarina, jota on ilmeisesti dramatisoitu elokuvan tarpeisiin. Tarpeetonta.
Ääniraita on yllättävän vaatimaton. Saturnus-raketin lähtö on kuitenkin vaikuttavaa nähtävää ja koettavaa, kun kaikki kaiuttimet jyrisevät ja tärinä tuntuu vatsanpohjassa asti. Aivan kuten astronauteilla. Toinen vaikuttava kohtaus on kuumoduulin laskeutuminen kauniin musiikin säestyksellä. Kuten tunnettua, polttoaineen loppuminen oli sekunneista kiinni. Vaikka katsoja tietää laskun onnistuvan, kohta on erittäin kaunis ja jännittävä.
Vain voittajat muistetaan. Harva enää muistaa kuulentoja, edes niiden määrää, astronauttien nimistä puhumattakaan. Itsekin piti tarkistaa asia: Apollo-ohjelmaan kuului kaikkiaan 11 miehitettyä lentoa, joista kuudessa laskeuduttiin kuun pinnalle. Tärkein oli Apollo 11, mutta vähän sitä ennen Apollo 10 -miehistö lensi vain 15 kilometrin päähän kuun pinnasta ennen paluutaan. Ensikäyntiä edeltävistä tai sitä seuranneista lennoista kukaan ei puhu enää mitään. Elokuvakin ohittaa miehitetyt Apollo 7 - 10 lennot edes niitä mainitsematta.
Kaikki kunnia ja julkisuus kertyi Neil Armstrongille. Joku muistaa myös Edwin Aldrin -nimen. Hän seurasi Neiliä kuun pinnalle muutama minuutti myöhemmin. Armstrong kuoli 2012, Aldrin on yhä elossa 92-vuotiaana. Michael Collins, kiertoradalle odottamaan jäänyt astronautti, kuoli viime vuonna. En muista nähneeni edes uutista aiheesta.
Viimeinen kuulento oli Apollo 17 joulukuussa 1972.
Yhdysvallat on ilmoittanut uusista kuulennoista. Vihdoin! NASAn Artemis-hankkeessa kuuhun pitäisi lentää naisen ja värillisen miehen. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten 50 vuoden tekninen kehitys näkyy matkassa. Ainakin sitä tullaan seuraamaan tarkasti kaikkialla maailmassa, tällä kertaa myös sosiaalisessa mediassa.
Toivottavasti NASA saa tarvitsemansa rahoituksen ja lennot toteutuvat. Viime vuosina Yhdysvaltojen rahat ovat kuluneet asevarusteluun (780 miljardia dollaria vuodessa). Jos siitä edes 10 prosenttia olisi käytetty kuulentoihin...
Vaikuttava elokuva, kun katsoo sen isosta OLED-televisiosta. Jotta "harmaata" ei näy ruudulla vaan avaruus on oikeasti musta. Silloin maapallon ilmestyminen kuvaan on hyvin vaikuttava näky. Samoin kuun "valoisa" pinta.
VastaaPoistaHyvin kuvattu elokuva.
Samoin elokuvassa oli todella vaikuttavana kohtauksena se, "miten selität omille lapsillesi, että et välttämättä koskaan palaa kotiin".
VastaaPoistaTuollaista ongelmaa ei tule ajatelleeksi. Sankaritarinat on aina helppoja ajatella. Mutta näin suuressa riskissä, jossa on erittäin suuri todennäköisyys, että jää sille tielleen. Se selittäminen on todennäköisesti todella vaikeaa.
Silti kuitenkin riski otettiin, se oli täpärästi epäonnistumassa, niin kuin historia (ja elokuva) kertoo. Palasivat kuitenkin kotiin.
Saa olla todella kylmähermoisia kavereita. Niitä kuitenkin vaaditaan tämän suuruisiin hankkeisiin.
Olin Apollo 11:n aikaan 12-vuotias ja lento on jäänyt mieleen koko lapsuuden mykistävimpänä tapahtumana. Katselin isän kanssa suoraa lähetystä Armstrongin ensimmäisistä askelista aamuviideltä mustavalkoteeveestä. Toki 8:kin oli jo huimaa touhua. Jäänyt mieleen Aldrinin kertomus siitä, miten Kuusta lähdettäessä LM:n moottorin käynnistyskytkin oli vioittunut. Hän pystyi sen kuitenkin kääntämään omalla kuulakärkikynällään, jota hän on siitä lähtien kantanut aina taskussaan.
VastaaPoistaJuu muistan itsekin. Se painike oli vioittunut. Kynällä sai väännettyä.
VastaaPoistaApollo 8 oli melkein yhtä vaikuttava kuin laskeutuminen Kuun pinnalle. Ensimmäinen miehitetty matka vieraan taivaankappaleen kiertoradalle. Kuin Kolumbuksen ensimmäinen retki Amerikkaan nousematta maihin mantereelle. Apollo 8 tuotti häikäisevän kuvan Maasta kokoamassa Kuun taivaanrannasta.
VastaaPoistaUuden kuuraketin Artemis-1 pitäisi lähteä nyt 29.8. Toivottavasti lähtee, koska viime vuonna se viivästyi
VastaaPoistaTäytyy vielä muista mitä SpaceX tekee. Nyt laukaisee melkein viikoittain raketteja. Tosin nyt omia nettisateliitti yksiköitä, tavaraa ISS:lle tai miehistöä ISS:lle. Kokeilee omaa jättirakettiaan ehkä tänä vuonna. Sitä mitä Elos Musk vielä keksii, on vaikea tietää.
...lento on jäänyt mieleen koko lapsuuden mykistävimpänä tapahtumana. Katselin isän kanssa suoraa lähetystä Armstrongin ensimmäisistä askelista aamuviideltä mustavalkoteeveestä.
VastaaPoistaSuora, analoginen TV-lähetys kuusta oli jo sinänsä spektaakkeli. Ehkä Armstrong on kuuluisa vain siksi, että esiintyi kuussa kuvatussa tv-ohjelmassa. Laajemminkin on erikoista, että kuulennot nähdään NASA suorituksena, vaikka Saturn:n kehitys alkoi natsi-Saksassa ja kuukävelyn signaali vastaanotettiin Australiassa. Kommunististenkin maiden saavutukset mielellään unohdetaan.
The Dish elokuva kertoo tv-signaalin vastaanottamisesta:
https://www.imdb.com/title/tt0205873/
Kaikkein kiehtovin (ja todella surullinen) tarina on kuitenkin itse kuulento-hankkeen ympärillä.
VastaaPoistaKoko hankehan johtui siitä, kun neuvostoliitto oli avaruuskilpailussa ensimmäisenä avaruudessa. Yhdysvallat säikähti. Missään tapauksessa ei sopinut, että neuvostoliitto jyrää heidät. Ihan luonnollinen ajatusmaailma. Yhdysvallat kuitenkin havahtui toiseen asiaa. Heidän oma koulutusjärjestelmänsä on surkea. Neuvostoliitossa lapset koulutetaan paljon paremmin. Ensimmäinen toimi oli saada koulutusjärjestelmä kuntoon. Samoin perustettiin valtavasti kaikenlaisia pieniä labroja, työllistämään näitä "tohtoreita", jotka joskus valmistuu. Kuka tahansa saattaa tehdä jotain hyödyllisiä innovaatioita, eikä ne aina ole mitään järkälemäisen isoja. Piti kehitellä esimerkiksi vaahtomuovi, jotta astronauteille on toimiva patja. Akkuporakone on ihan suoraa avaruus-kilpailun tulosta. Kuulakärkikynä myös. Ihan nykyisin arkipäiväisiä asioita, mutta kuitenkin pohjimmiltaan avaruus-kilpailun tulosta.
Koulutusjärjestelmästä yhdysvalloissa tuli todella hyvä. Lapset pääsivät valtion subventoimilla mekanismeilla käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi kouluihin. Kansa alkoi viisastua ja lopputulos tiedetäänkin. Kennedyn puheen jälkeen kuuhun menivät.
Mitä tämän jälkeen tapahtui? Se loppui siihen. Avaruussukkula-ohjelman saivat vielä aikaiseksi, sekin armeijan rahoittamana. Siksi sukkula olikin kömpelö muhkura, jotta armeija saa myös rahoilleen vastineen, eli sotilas-satellittien kuljetusvälineen.
Nykyisinhän yhdysvaltojen koulutusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti aika surkea. Opintolainat on omakotitalon hintaisia ja kaikki on "huorattu" sille rahan alttarille.
Vaikka yhdysvallat nyt suunnittelee taas sirutehtaita oman maan kamaralle, kiina-riskien vuoksi. Tai vaikkapa kuu-ohjelmaa. Tämä koulutuspuolen tärkeys on kuitenkin täysin loistanut poissaolollaan kaikista puheista. On siis täysin mahdollista, ettei yhdysvalloista löydy tarpeeksi päteviä ihmisiä tekemään asioita. Kumpaankaan hankkeeseen. Jos ihmisiä ei ole, mikään raha ei riitä. Tämä asia tajuttiin tuolloin kennedy-kuuohjelman aikaan. Kiinallahan ei tätä ongelmaa ole. Sielä koulutus on ilmaista lapsille ja huippuluokkaa. Eikä se kyllä venäjälläkään vieläkään mitään huonoa ole. Huonompaa se yhdysvalloissa on.
Siten tässä tulee hieman mieleen, että historia taitaa toistaa itseään. Eikä mitään ole opittu.
Apple Tv:llä mielenkiintoinen vaihtoehtoishistoria:
VastaaPoistahttps://www.imdb.com/title/tt7772588/
Vaikka yhdysvallat nyt suunnittelee taas sirutehtaita oman maan kamaralle, kiina-riskien vuoksi. Tai vaikkapa kuu-ohjelmaa. Tämä koulutuspuolen tärkeys on kuitenkin täysin loistanut poissaolollaan kaikista puheista. On siis täysin mahdollista, ettei yhdysvalloista löydy tarpeeksi päteviä ihmisiä tekemään asioita. Kumpaankaan hankkeeseen. Jos ihmisiä ei ole, mikään raha ei riitä. Tämä asia tajuttiin tuolloin kennedy-kuuohjelman aikaan. Kiinallahan ei tätä ongelmaa ole. Sielä koulutus on ilmaista lapsille ja huippuluokkaa. Eikä se kyllä venäjälläkään vieläkään mitään huonoa ole. Huonompaa se yhdysvalloissa on.
VastaaPoistaNyt taidat värittää historiaa. Ensinnäkin Yhdysvalloissa elettiin vielä maatalouden/teollisuuden aikaa ja väkiluku oli hetken aikaa korkea. Mutta kun ihmiset lähtivät maalta kaupunkiin ja kouluttautuivat, niin syntyvyys laski. Sama on tapahtunut kaikissa maissa. Länsimaissa eletään jo jälkiteollisessa yhteiskunnassa, ja tekniikka pitää valmistaa osin ulkomailla.
Toiseksi kuulentoihin tarvittu ratkaiseva rakettitiede otettiin Saksasta. Yhdysvallat käytti hankkeeseen kyllä valtavasti rahaa, mutta kehitys oli käytännön asioinen puolella sekä tietotekniikassa. Kuulentojen loppuminen liittyy von Braunin projektin päättymiseen ja siihen, ettei miehitettyjä lentoja enää tarvittu.
Nyt kuusta kilpailee Kiina ja USA. Luulisin, että lennot tulevat lopulta rutiininomainen toimenpide, eikä mikään sensaatio -- paitsi asiaa läheisesti seuraavien keskuudessa.
@Petteri
VastaaPoistaKuualuksen "tietokone" oli taskulaskimen tasoa.
Laskentatehoa ei toki ollut enempää kuin muutamia vuosia myöhemmin myydyt varhaiset HP:n ohjelmoitavat laskimet kuten HP-65 ja HP-25, mutta siihen kaikki yhtäläisyydet sitten loppuvatkin.
AGC (Apollo Guidance Computer) ja Saturn V raketin LVDC (Launch Vehicle Digital Computer) ovat silti edelleen vuosikymmenten unohduksen ja osin salailunkin jälkeen kun niihin vasta myöhemmin on voitu perehtyä, todelttu todella luotettavaksi ja hyvin tehdyksi laitteiksi ja ohjelmistoteknisestikin todella hyvin suunnitelluiksi sekä toteutetuiksi.
Ne olivat aikanaan uskomattoman hienoja toteutuksia joihin kehitettiin teknologioita joihin hyvin monet meidän nykyisin itsestäänselvyytenä pitämien elektronisten laitteiden käyttämät teknologiat saivat alkunsa.
Youtubessa on ollut jo vuosia asiasta hyviä videoita ja todella paljon, joita asiasta kiinnostuneiden kannattaisi katsoa, jos asia on jostain syystä jäänyt huomaamatta.
-
AGC Apollo Guidance Computer Restoration projekti.
- LVDC The Computer that Controlled the Saturn V (Behind the Scenes ft Linus Tech Tips) - Smarter Every Day
CuriousMarc (Jean-Marc Verdiell) kanavalla on AGC:n 50v juhlavuoden kunniaksi tehdyn kunnostuksen jälkeen kunnostettu Apollo-lennoilla käytettyjen radioiden ja tiedonsiirtojärjestelmän kunnostamiseen ja testaamiseen.
Marc ja hänen kanssaan näitä projekteja tekevillä on kaikilla merkittävä ura teknologian parissa varsin hyvin menestyneissä yrityksissä, joten he ovat todella asiansa osaavia selvittämään ja saamaan laitteita toimimaan uudestaan.
Sikäli kun hieman vanhempien ja joskus uudempienkin elektronisten laitteiden toiminnan ymmärtäminen ja korjaaminen kiinnostaa niin kannattaa katsoa mitä CuriousMarc kanavalta löytyy.
Edellisestä jäi CuriousMarc kanavan linkki jostain syystä näkymättä.
VastaaPoista- https://www.youtube.com/c/CuriousMarc/videos
Kuulennot ei todellakaan ole mitään yksinkertaista bulkkia, vaikka teknologia olisi miten kehittynyttä. Ei ole mitenkään sanottua, että se onnistuu tänä päivänäkään. Kiinallahan kappaletta tippuu taivaalta joka viikko ilmeisesti.
VastaaPoistaRaketti on erittäin monimutkainen kapine. Ironisesti, Venäläiset on todella hyviä tekemään raketteja. Paljon parempia kuin Jenkit.
Taasen siinä olet oikeassa. Jenkit on tietysti tietotekniikassa Venäjää, no ei voi sanoa vuosikymmeniä tai edes vuosisatoja edellä kun voi sanoa ihan suoraan, että mitään moista Venäjällä ei uskottavasti edes ole. Ei ollut myöskään kuulentojen aikaan.
Mutta siitä huolimatta, Venäläiset taitaa todella hyvin ydinreaktorit, raketit sun muut. Ydinreaktorien ongelmatkin on johtuneet lähinnä halvasta rakentamisesta sekä lapsusta ylläpidosta. Huonosta johtamisesta ja korruptiosta. Ei siitä, että itse reaktorit olisi huonoja. Niitähän on Suomessakin kaksin kappalein ja ovat erittäin luotettavia, vuosikymmeniä palvelleita. Ranskalaistahan täällä ei ilmeisesti käyntiin saada, eikä ne toimi sielä Ranskassa tai jopa Kiinassakaan.
En minä puhunut Jenkkilän väestön määrästä. Se on asia, johon tietysti valtio ei oikein voi mitään. On ilmiselvää, että kiinan toista miljardia ihmistä tuottaa enemmän professoreja jo ihan luonnostaankin. Mutta sitä suuremmalla syyllä, Jenkkilällä ei olisi yhtään varaa tiputtaa ihmisiä pois sen vuoksi, kun kouluun vain yksinkertaisesti ei ole varaa eikä mahdollista päästä. En minä sanonut että jenkkiästä ei yhtään guruja valmistuisi. Tottakai valmistuu. Mutta ongelma on, että jos samaan aikaan nyt pyritään irtautumaan kiinasta ja saada prosessoritehtaat takaisin jenkkillään SEKÄ aloitelaan kuuohjelmaa sun muuta, se jenkkilän pieni koulutettu väkimäärä ei riitä. Silloin pitäisi tehdä niin kuin kuuohjelma-aikaankin tehtiin. Koulutus pitää saada kaikille. Kiinassa asia on niin ja siten kiina vie niin luonnollisella määrällä kuin mahdollisuuksien tarjoamisella kaikille saman aikaisesti. Venäjälläkin on ilmainen koulutus.
Siihen on ihan syynsäkin miksi Intel ei saanut aikaiseksi kunnollista modeemisirua. Qualcomm pyyhkii lattioita intelin (jo myydyllä) siruilla. Edes Applen henkseleillä ja rahoilla eivät silti ole vielä ohittaneet Qualcommia. Siihen on myös syynsä, miksi TMCS on paljon edellä Inteliä esimerkiksi viivanleveyksissä. Ei vain amerikoissa nyt suju. Eikä se muutu miksikään jos tehtaita vielä siirrellään. Niitä ihmisiä tarvitaan! Pelkkä tehdas ei tee mitään.
Raketti on monimutkainen kapine, koska se on äärimmäisen epävakaa. On todella vaikea rakentaa raketti, joka pysyy hallinnassa. Sehän tavallaan on vain jättläismäinen ilotulite. Se, että sitä pystyy ohjaamaan tarkasti kohteeseen ja että se pysyy yhtenä kappaleena, on todella vaikeaa. Siten se tarvitsee todella monia viisaita päitä laskemaan asioita.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/f-35n-tuotannossa-edelleen-pahoja-ongelmia-valtava-maara-vikoja-toimitukset-viivastyvat/476042f2-4278-48d8-b796-095d5947d177
VastaaPoistaTuossa hyvä esimerkki asiasta. Että ihan kuuhun ovat menossa?
Saisivat nyt ensin tuon meidän uuden puolustus-ratkaisun edes toimimaan täällä ihan maassa.
”Olette tehneet moottorin, joka ei toimi. No, se voi toimia hetken ja sitten kun se saa hieman pölyä, se ei enää toimi. Mitä helvettiä!”
On kuin Applen surullisenkuuluisat näppäimistöt. Saas nähdä mitä Applenkin tuotteet on sen jälkeen kun käynnistävät Intian tehtaansa. Onhan tietysti hyvä idea kustannusten minimoimiseksi (ja poliittisista syistä) siirtyä seuraavaan halpa-maahan. Mutta kuitenkin vaikka Intiassa on saman verran ihmisiä kuin Kiinassakin, Intialainen ihminen ei todellakaan ole Kiinalainen. Ei riitä itselläni uskoa, että niin jättiläismäisiin tehtaisiin riittäisi pätevää ripeää työvoimaa Intiassa. Laatu voi hieman ropista.
Pitää varmaan vaihtaa Korealaiseen sitten.
Kuitenkin edelleenkin se pointti. Kaikki tällainen vaatii paljon koulutettua, älykästä, ahkeraa, sitoutunutta, ripeää, luotettavaa työvoimaa.
LVDC (Launch Vehicle Digital Computer) ovat silti edelleen vuosikymmenten unohduksen ja osin salailunkin jälkeen kun niihin vasta myöhemmin on voitu perehtyä, todelttu todella luotettavaksi ja hyvin tehdyksi laitteiksi ja ohjelmistoteknisestikin todella hyvin suunnitelluiksi sekä toteutetuiksi.
VastaaPoistaVarmaan näin, ja aikaansa nähden toki huippusaavutuksia. Elokuvassa laskeutumismoduulin tietokone antaa koko ajan virheilmoituksia 1202 ja 1201, jotka lennonjohto käskee vain kylmästi ohittaa. Vika ei kuitenkaan ollut tietokoneessa eikä ohjelmistossa vaan viallisessa tutkassa, joka pommitti tietokonetta jatkuvilla signaaleilla ja sai sen muistin täyttymään.
Suuri "musta joutsen" tasoinen ongelma kuussa oli itse kuuhiekka.
VastaaPoistaSe on vaarallista. Ei pelkästään astronauteille vaan myös laitteille. Kun kuussa kaikki on vuosimiljoonia paikallaan, ei ole eroosiota, eikä korroosiota. Siten jokainen kuuhiekan jyvänen on kuin minikokoinen lasinpalanen. Maan hiekanjyvä on aina pyöreäreunaista, kun se liikkeen voimasta on kulunut pyöreäksi. Kuun hiekanjyvä on taasen teräväreunaista kuin partaveitsi. Maasta moista terävää kiveä löytyy lähinnä tulivuorialueita. Laavakivi on vähän samanlaista. Lasimaista ja terävää. On ilkeä pitää kädessä laavakiven kappaletta.
Tuo hiekka pöllyää siinä vaiheessa kun alus laskeutuu kuun pinnalle. Suuri pelko on, että tuo terävä hiekka joutuu moottoriin tai puhkaisee alumiini-foliomaiset seinämät. Samoin se takertuu astronauttien pukuihin, saattaa puhkaista jopa reikiä, vaikka puvut paksuja onkin (kuvissa ne on mustan likaisia, se on sitä hiekkaa). Kuluttaa kenkiä ja renkaita.
Tuo on myös suurin todiste siitä että kuussa on oikeasti käyty. Katsoo vain mikroskoopilla hiekanjyvää. Maasta ei moista hiekkaa löydy.
Petteri Järvinen kirjoitti: "Vika ei kuitenkaan ollut tietokoneessa eikä ohjelmistossa vaan viallisessa tutkassa."
VastaaPoistaLuin joskus Aldrinin selonteon tapahtumien kulusta. Aldrin oli itse laittanut tutkan päälle sen enempää miettimättä. Vika ei ollut laitteissa. Koulutuksessa ja simulaatioissa ei vain ollut osattu varautua siihen, että astronautti haluaisi käyttää tutkaa laskeutuessa. Tietokoneessakaan ei ollut vikaa; se oli vain suunniteltu laittamaan jonoon komennot, joita muistin loppumisen vuoksi ei voitu heti suorittaa.
Tuo on myös suurin todiste siitä että kuussa on oikeasti käyty. Katsoo vain mikroskoopilla hiekanjyvää. Maasta ei moista hiekkaa löydy.
VastaaPoistaEnpä ole ennen ajatellut kuun hiekanjyvien terävyyttä. Sen aikaisella tekniikalla laskeutuminen ja pinnalla liikkuminen on ollut riskialtista. Tosin viimeisillä lennoilla oli sitten mukana jo kuuauto, se oli varmaan kuuhiekan kannalta vielä suurempi riski.
Luin jostain, että avaruuskaukoputkella voidaan nähdä kuuhun jäänyt laskeutumisalusta. Se lienee kiistattomin todiste laskeutumisesta.
Aldrin oli itse laittanut tutkan päälle sen enempää miettimättä.
Mihin hän mahtoi ajatella käyttävänsä tutkaa? Eihän siellä ollut muita liikkujia. Tarvittiinko tutkaa etäisyystietoon kuun pinnasta, vai saatiinko se radiokorkeusmittarista?
Hiekka-asiahan oli "Musta joutsen" juuri sen vuoksi, kun sitä ei ottanut kuulentoja suunnitellut "älymystökään" huomioon. Se oli yksi niistä asioista, mikä tuli täytenä yllätyksenä.
VastaaPoistaTietysti he tiesivät, että sielä hiekkaa on. Senhän nyt näkee kaukoputkellakin. Mutta tuo yksittäisen hiekanjyvän terävyys korroosion puuteen vuoksi oli oikeasti erittäin vaarallinen yllätys.
Hiekanjyvät oikeasti takertuivat joka paikkaan. Myös niihin avaruuspukuihin. Siten kulkeutuivat alukseen sisälle. Olivat iholle ja hengitykselle vaarallisia jyviä.
Itse tietysti en ole epäillyt missään vaiheessa varsinaista asiaa. Onhan sielä "laser-peilikin", jolla katsotaan kuun etäisyys maasta. Joku sen peilinkin sinne vieny on. Sekä myöskin paljon kaikenlaista roskaa. Kakkapusseja sun muita. Se kuuautokin on sinne jätetty. Eihän ne tänne näy, mutta siitä on keskustelua käyty, saako kuuta saastuttaa.
Tutkaa taisivat nimenomaan käyttää etäisyyden mittaamiseen pinnasta (sehän näkyi elokuvassa?). Samoin aluksen pohjassa oli piikki, jonka varjo näkyi ikkunasta. Kun piikin varjo "osui pintaan", tiesivät, että oli tullut kontakti.
"Se lienee kiistattomin todiste laskeutumisesta."
VastaaPoistaIhminen, joka on päättänyt että Kuussa ei ole käyty, ei muuta mieltään mistään todisteesta. Hän on todennäköisemmin myös konservatiivi, uskonnollinen luomakunnan kruunu, kreationisti, rokotehörhö, chemtrailhörhö, sähköallergikko, vaihtoehtolääketieteilijä - ellei peräti flättäri. Tällaisen kanssa väittely on maailman toiseksi turhinta touhua. Syiden joukossa lienee ainakin väärässä olemisesta seuraava pelko itsetunnon romahduksesta tai sitten yksinäisen ihmisen seuranhaku ja ajanvietetrollaus keskustelupalstoilla. On paljon helpompaa käydä oikeasti Kuussa kuin lavastaa koko tapahtuma videoineen - silloin käytettävissä olleilla efekteillä -ja pitää kaikkien projektiin osallistuneiden satojen tuhansien ihmisten suut kiinni yli viisikymmentä vuotta. Mielenkiintoista nähdä miten seuraavat Kuussa käynnit tai miehitetyt Mars-lennot kiistetään.
Tutkaa taisivat nimenomaan käyttää etäisyyden mittaamiseen pinnasta
VastaaPoistaNiin, radiokorkeusmittari on itse asiassa tutka. Sen käytön laskeutumisessa ei luulisi tulevan kenellekään yllätyksenä.
Jottei takerruta hiekanjyväsiin, niin pitää muistaa peruasia:
VastaaPoistaKuulennon toteutus riippui käytännössä siitä, että riittävä massa saatiin nostettua Maan kiertoradalle. Maan vetovoima oli suurin lentoa vastustava voima ja kuualus painoi polttoaineineen 44 tonnia. Vastaavaa kuormaa ei ole koskaan ihmiskunnan historiassa nostettu kiertoradalle. NASA:n Saturn raketit olivat tässä ainutlaatuisia.
Motivaatio suurten rakettien kehitykseen oli alussa diktaattoreilla. Neuvostoliiton oli tärkeätä voida toimittaa ydinase toiselle mantereelle. Nasan Saturninen kehitys lähti Hitlerin tarpeesta luoda pelote liittoutuneille. Molemmat kehitettiin lähellä Suomea! Koska osapuolilla on riittävästi mannertenvälisiä ohjuksia, motivaatio tuotekehitykseen on pienempi.
Uusi motivaatio on planeettojen valtaaminen, avaruusaseman rakentaminen niihin ja mineraalit. Kiina haki hiljattain kiviä kuusta, ja siitä tuli kolmas valtio joka on pystynyt käymään kuussa. Kiinalla on tällä hetkellä ainoana vaaditavaa tekniikkaa ja riittävä kantoraketti Pitkä Marssi. Seuraavana tähtäimessä on Mars:
https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/kiina-pyrkii-hakemaan-naeytteen-marsista-ennen-laensimaita.html
Petteri Järvinen kirjoitti: "Mihin hän mahtoi ajatella käyttävänsä tutkaa?"
VastaaPoistaLainaus Quorasta:
"During the real descent he wanted to make sure they had a lock on the Command Module in case they needed to abort. They were having communication problems with Houston which could have seen them ordered to abort. They solved it by relaying through the Command Module."
Aldrin piti tutkan kiinnittyneenä komentomoduuliin siltä varalta, että oli pakko keskeyttää laskeutuminen ja palata takaisin. Viestiyhteysongelmien vuoksi kuumoduuli keskusteli komentomoduulin välityksellä Houstoniin.
Huvittavin väite kuulentojen lavastuksesta oli kaiken maailman todisteet valoista ja varjoista.
VastaaPoistaOli valtavasti todisteita, että kuumodulin lamput eivät voineet tehdä varjoa tuolta päin ja auringon sijainti taas toisessa suunnassa.
Toteamus oli, että kuussa ei ollut muuta valonlähdettä kuin aurinko ja modulin lamput.
Unohtui vain, että olihan sielä vielä yksi valonlähde. Itse maapallo. Ja kirkas onkin. Verrattuna siihen, mitä kuutamo on täällä maapallolla.
Näitä kaikenlaisia on nähty kyllä. Oli se kuu tai 9/11, tai moni muu. Onhan ne omalla tavalla hauskoja.
On kuuhun laskeuduttaessa ollut jännät paikat:
VastaaPoista"Apollo program
In one of the critical moments of the Apollo 11 mission, the Apollo Guidance Computer, together with the on-board flight software, averted an abort of the landing on the Moon. ...
"
https://en.wikipedia.org/wiki/Margaret_Hamilton_(software_engineer)
Apollo 13 on myös todella hyvä elokuva. Kannattaa sekin katsoa. Se tosin on tullut ihan Suomen televisiosta joskus aikoinaan. Toisin kuin tämä kuu-elokuva.
VastaaPoistaLisäisin vielä BBC:n "Apollo 11 - A Night to Remember" (2006) ja Todd Douglas Millerin "Apollo 11" (2019, blu-ray & 4K).
VastaaPoistaOlisi muuten todella jännittävää jos Venäjä kerkeäisi seuraavana kuuhun! Taitaa kuitenkin olla niin että Kiina on seuraava kuussa.
VastaaPoistahttps://yle.fi/uutiset/3-12579854
VastaaPoistaTuossa yle:n uutisessa on hyvä esimerkki, siitä rappiotilasta jossa Yhdysvallat avaruus-asioissa tällä hetkellä on.
Eivät saa pidettyä edes ISS:ää "taivalla", ilman Venäjän kalustoa ja apua. Sekin on monimutkaista ja vaativaa. Kaiken huipuksi, siinä ei saa mokata.
Asia on tehty yksityisten miljardöörien leikkikentäksi, niin kuin vähän kaikki asiat Yhdysvalloissa. Täysin eri asia on, voiko sellainen koskaan toimia. Tottakai Muskin hankkeet on jotkin jopa toiminut. Mutta kun puhutaan asioista luokkaa kuulento tai Mars-lento, ollaan ihan eri jännän äärellä.
Avaruusasioissa "polttoaineena" aikoinaan toimi suora kilpailu suurvaltojen välillä. Vaikka kylmä-sota oli omalla tavallaan hirveää aikaa, se kylmä sota nimenomaan aiheutti tuon kilpailutilanteen. Se oikeastaan oli todella hyvä työllistäjä ja samalla myös sai rappeutuneen koulutusjärjestelmän kuntoon. Rahoitusta riitti. Ei Muskilla niin paljoa rahaa ole. Lähellekään. Avaruushanke tarvitsi paljon myös kokeilunhalua. Kokeilunhalu tarvitsi taas paljon löysää irtorahaa. Suurin osa rahasta meni täysin hukkaan. Nykyaikana ongelmana on se sentinvenyttäminen joka asiassa. Asiaa syynätään etukäteen tarkkaan ja jos "keksijä" ei pysty vakuuttamaan rahoittajaa hankkeen toimivuudesta ja hyödyllisyydestä, hanke ei koskaan ala. Se ei toiminut sillä tavalla silloin aikanaan. Rahaa vain pitää etukäteen jakaa, tietäen että suurin osa menee hukkaan.
Neuvostoliitto taasen ei koskaan kuun kamaralla käynyt. Eikä Venäjälläkään taida paukkuja moiseen olla. Neuvostoliitolla oli myös sukkulaohjelma mutta sekään ei koskaan kantanut.
Taasen apollo-lennoistakin suuri osa oli enemmän tai vähemmän ongelmallisia, mutta sentään pääsivät kuun pinnalle. Jenkkilä vain jotenkin hukkasi asian. Sukkulaohjelmakin toimi kyllä, mutta oli erittäin vaarallinen. Paljon onnettomuuksia.
Kiina vie tällä hetkellä. Sielä ei noita mokia ole. Ironisesti, jenkkilähän kiertoteitse maksaa nimenomaan kiinan avaruusohjelmaa tällä hetkellä. Mutta kiinakin on vasta alkuvaiheessa.
Ei tuo avaruusmatkailu kyllä mitään "bulkkia" ole, että kohta suhaillaan maan ja kuun väliä turistit kyydissä.