Drone-lentämisen säädökset kiristyvät koko ajan. Suomi oli aikoinaan hyvin salliva, mutta EU on velvoittanut mm. laskemaan enimmäislentokorkeuden 150 metristä 120 metriin sekä ottamaan käyttöön lennättäjien rekisteröinnin, lisenssimaksun ja pakolliset verkkotentit.
Sinänsä säännösten kiristyminen ei ole yllätys. Kun nopeasti kehittyvä digitekniikka (dronet) kohtaa maailman tiukimmin säännellyn toimialan (ilmailu), konfliktit ovat väistämättömiä. En kuitenkaan haluaisi olla kehittämässä automatisoituja tavarakuljetuksia dronella koteihin, joita hehkutettiin vielä muutama vuosi sitten. Ihmisten kuljettaminen on melkeinpä helpompaa, koska siinä toimitaan alusta pitäen miehitetyn lentämisen säännöillä.
Traficom tarjoaa drone-tietoutta sivulla www.droneinfo.fi. Osa tekstistä on käännetty EU-materiaalista ja sivut kattavat kaiken miehittämättömän ilmailun (UAS, Unmanned Aerial System), aina armeijan tiedustelulennokeista alle 250 gramman lelukoptereihin asti, joten harrastajia kiinnostavan tiedon selvittäminen ei ole ihan helppoa.
Tiivistän seuraavassa oman käsitykseni aiheista, jotka liittyvät tavanomaisten harrastajadronejen lennättämiseen. Ne ovat laitteita, joissa on kamera, radio-ohjaus ja painoa 0,5-1 kiloa. Määräyksissä erotellaan drone-operaattori ja kauko-ohjaaja, jotka ammattimaisessa toiminnassa voivat olla eri tahoja, mutta harrastajan tapauksessa kyse on samasta henkilöstä. Droneinfo-sivujen teksti on paikoin vaikeaselkoista, joten mikäli olen ymmärtänyt jotain väärin, korjaan tämän sivun tekstiä.
 |
| Suosittu harrastajadrone Mavic Air 2 kuvattuna toisesta dronesta. |
Viime vuoden alusta (1.1.2021) lähtien kauko-ohjaajalta on vaadittu rekisteröityminen operaattoriksi. Lupa maksaa 30 euroa (1 vuosi), 75 euroa (3 vuotta) tai 100 euroa (5 vuotta). Sen lisäksi on suoritettava monivalintoihin perustuva verkkotentti, jonka voi tehdä kotoa poistumatta. Droneinfon sivulla on itseopiskelumateriaali valmistautumista varten. Tentti ei ole vaikea, mutta osa sen kysymyksistä on tulkinnanvaraisia. Hyväksytty tentti antaa lupakirjan, joka on voimassa viisi vuotta.
Tämän helmikuun (1.2.2022) alusta lähtien A2-kategorian lentäjältä vaaditaan "omatoiminen käytännön koulutus" sekä lisäteoriakoe, jota ei enää voi suorittaa verkossa. Kokeessa on 30 monivalintatehtävää ja se pitää suorittaa valvotusti. Erilaiset AMK:t ja opistot järjestävät kokeita eri paikkakunnilla. Kokeen viranomaismaksu on 50 euroa.
Tällä hetkellä ainoa Espoon alueella toimiva koejärjestäjä on Skydata, joka veloittaa kokeesta 169 euroa. Hintaan sisältyy koetta edeltävä luento, jolla dronekouluttaja kävi läpi erilaisia turvallisuusasioita. Itse koin luennon hyödylliseksi. Mieleen jäi erityisesti hauska lause "kun kastepiste ja ilman lämpötila kohtaavat se on lupaus seikkailusta". Jään muodostuminen siipiin on pudottanut monia matkustajakoneitakin, saati sitten droneja.
Kokeen suorittamisen jälkeen sain aiempien A1- ja A3-kategorioiden lisäksi luvan A2-kategoriaan. Tällä hetkellä A2 antaa luvan lentää yleisiä harrastajamalleja (kuten DJI:n Mavic Air 2, Mavic Air 2s, Mavic 2 Pro sekä Mavic 3) tiheästi asutuilla alueilla turvallisella etäisyydellä ihmisistä. Jos koetta ei suorita, em. harrastajadroneja saa lennättää vain A3:n mukaisesti eli vähintään 150 metrin päässä teistä ja rakennuksista -- siis oikeastaan vain metsässä.
Ilman A2-koetta saa lentää A1-kategoriassa, jossa laitteen paino on rajoitettu enintään 0,5 kiloon (pienet Mavic Mini -mallit ja vanha Mavic Air). Lentäminen on sallittua satunnaisten ihmisten mutta ei ihmisjoukkojen päällä.
Tämä kaikki koskee kuitenkin vain kuluvaa vuotta, sillä meneillään on siirtymäaika ja 1.1.2023 astuvat voimaan uudet säännöt. Sen jälkeen EU-alueella saa myydä vain C-luokiteltuja droneja. Luokitus määräytyy laitteen painon ja teknisten ominaisuuksien perusteella. Kaikissa droneissa pitää mm. olla geoaita ja etätunnistusjärjestelmä.
Vuodenvaihteen jälkeen A2-luvalla saa lentää enintään C2-luokiteltuja droneja (paino max 4 kg) turvallisella etäisyydellä ihmisistä. Dronessa on oltava erityinen hidaslentotila. Näin painavat dronet ovat jo ammattimalleja, esimerkiksi elokuvan teossa käytettyjä.
Vuodenvaihteen jälkeen A1:n maksimipaino nousee 900 grammaan, jolloin esimerkiksi uusi Mavic 3 (paino lähteestä riippuen 895 - 900 grammaa) mahtuisi sen sisään, eikä A2-luvalle ole enää tarvetta. Ongelma on vain siinä, ettei edes Mavic 3 ole C-luokiteltu ja on epäselvää, voidaanko C1-luokitus saada jälkikäteen nyt myytäville laitteille.
Lisätietoja A-kategorioista ja C-luokituksista saa suoraan EU-lähteestä EASAlta: https://www.easa.europa.eu/domains/civil-drones/drones-regulatory-framework-background/open-category-civil-drones
Alle 250-grammaisia saa lennättää 1.1.2023 jälkeenkin A1-kategoriassa, vaikka niissä ei olisi C-luokitusta. Yleensä tällaiset mallit ovat lasten leluja, mutta nykyinen Mavic Mini 2 mahtuu niukasti (249 g) ehtojen sisälle (samoin uusi Mavic Mini SE). Niissä ei vaadita edes verkkokoetta, mutta maksullinen rekisteröinti kuitenkin. Jos alle 250-grammaisessa leludronessa ei ole kameraa, lennättäjän rekisteröintiäkään ei vaadita.
Vielä yksinkertaistettuna ja tiivistettynä: nykyisiä harrastajadroneja (yli 250 g) saa lentää vuoden loppuun, kunhan suorittaa 50 euron A2-lisäteoriakokeen. Sen jälkeen näitä droneja saa lentää vain maaseudulla. Sama pätee jo nyt, ellei lisäkoetta suorita.
Ensi vuoden alettua A2-lupa tarvitaan vain isoja C2-malleja varten. Nykyisen kokoisia droneja saa lentää ilman A2-koettakin -- kunhan niissä on C0- tai C1-luokitus. Vielä tällaisia laitteita ei ole edes myynnissä. Juuri nyt ei siis missään tapauksessa kannata ostaa uutta dronea, paitsi alle 250-grammaisia.
Kauko-ohjaajaksi rekisteröityminen, verkkokoe, lupa (30 eur/v) ja nyt uusi valvottu lisäteoriakoe (vähintään 50 euroa) yhdessä laitehyväksyntään liittyvän epävarmuuden kanssa saa monen kiinnostuneen luopumaan ajatuksesta.
Kokeet ja koulutukset kuuluvat ilmailuun, mutta epävarmuus ja vaikeaselkoisuus on myrkkyä jokaiselle alalle.
Lisäys 16.2.2022: Kuriositeettina vielä ensimmäinen Suomessa näkemäni drone (tunnistaako joku mallin?), jossa oli irrotettava kamera.
 |
| Drone herätti ohikulkijoiden hämmästelyä Kauppatorilla 7.7.2011. |
Kuvasin tämän 7.7.2011 Helsingissä presidentinlinnan edessä. Alue on ollut drone-lentokiellossa jo monta vuotta, mutta silloin lentäminen oli vielä vapaata ja Suomi suorastaan ylpeili muita vähäisemmällä nelikopterien sääntelyllä.
Lisäys 16.3.2022: Niinhän siinä sitten kävi, että drone-sääntöihin tuli vuosi lisää siirtymäaikaa. Se ei ole hyvä asia, koska nyt epävarmuus uusien laitteiden ostossa jatkuu vuoden pidempään.
Oikea byrokratian malliesimerkki kun luki tätä tekstiä. Mitään ei saa tehdä, vähän kuin
VastaaPoistatyönteko, sitäkin säädellään kaikenlaisilla säännöillä.
Ilmailuala on täynnä tarkkoja määräyksiä. Harrastajadronet jakavat saman ilmatilan paitsi nykyisten lentokoneiden ja helikopterien, myös tulevien dronetaksien ja (ehkä) tavarakuljetusten kanssa, joten sikäli määräysten kiristyminen on ymmärrettävää. Ongelmana on, että EU-sääntely ei nyt ole kansainvälistä. Tavoitteena on ehkä luoda GDPR:n tapaan kilpailuetua omille palveluille ja tuotekehitykselle, mutta silloin sääntelyn pitäisi olla loogista ja ennakoitavaa.
VastaaPoistaHämmennystä ei ainakaan ole vähentänyt se, että alusta asti lupa- ja koeasiat ohjautuvat Skynavx-sivulle, joka on ulkoasultaan jotenkin raakileen, ehkä jopa huijaussivun näköinen. Itse tuota ihmettelin aluksi hyvänkin aikaa, että uskaltaako tuonne edes tietojaan syöttää. Miksi sivu ei vain voisi olla droneinfo.fi/jotain tai sitten Traficomin domainin alla?
VastaaPoistaMyös opiskelumateriaali on jotenkin sekavasti julkaistu sivustolla, on hankala hahmottaa mitä asioita on jo käynyt läpi. Laitoin aikanaan ehdotuksen että julkaisisivat kaikki yhtenä PDF:nä, mutta tätä ei ole toteutettu.
Totta, ihmettelin sitä aluksi itsekin. Kuvaava ja havainnollinen Droneinfo.fi johtaakin varoittamatta SkyNavX-sivulle, joka on ilmeisesti osa suurempaa Fintraffic-kokonaisuutta. Vähän vaikea hahmottaa, miten drone-asiat liittyvät esim. NAPiin ("Suomen liikkumispalveluiden tietojen avoin yhteyspiste palveluiden kehittämiseen"). Mutta sivusto on ilmeisesti vielä kesken, tulossa on TNav ja SkyLabX - mitä ne sitten ovatkaan?
VastaaPoistaJa sekin on erikoista, että sinänsä mainio Aviamaps-palvelun Drone-kartta on yksityisen toimijan tekemä, eikä vastaavaa viranomaistietopalvelua ole.
Erikoista on myös e ettei ilmeisesti c-luokituksetkaan ole edes valmiit (miten todetaan että drone täyttää vaatimukset) jotta olisi edes mahdollista aloittaa luokiteltujen laitteiden valmistaminen.
VastaaPoistaNiinpä - ei ole sattumaa, että DJI puristi viime marraskuussa esittelemänsä Mavic 3 -dronen painon 897 grammaan (edeltävä malli oli 907 grammaa). Painorajat tiedetään, mutta C-luokituksen teknisiä vaatimuksia ei, muutenhan DJI olisi jo toteuttanut ne ja ilmoittaisi, voidaanko myydyt Mavic 3 -mallit saada C-luokituksen mukaisiksi firmware-päivityksellä vai pitääkö laitteet lähettää huoltoon, vai onko niiden päivittäminen ylipäätään mahdollista. Aika tylyä ostaa yli 2000 euron drone (cine-malli lähes 5000 euroa) ja huomata, ettei sitä voikaan käyttää aiotulla tavalla kuin tämän vuoden loppuun.
VastaaPoistaLisäksi taisi käydä niin, että siirtymäkauden piti päättyä jo 1.7.2022, mutta sitä jouduttiin pidentämään puolella vuodella. Uusikin pidennys voi olla mahdollinen.
Kuvan drone saattaisi olla Draganflyer X6.
VastaaPoistaNiinpä näyttää. Draganflyer X6 esiteltiin jo 2008. Lentoaika 10-15 minuuttia. Hinta ilmeisesti lähes 10 000 euroa? Kovasti on tämäkin tekniikka kehittynyt.
VastaaPoistaDJI arvelee ainakin etätunnistuksen omiin vanhempiin droneihinsa hoituvan ilmaisella softapäivityksellä, mutta ei vielä sano varmaksi koska tunnistuksen speksitkään eivät ole valmiit.
VastaaPoistaMavic 3:lle on nyt saatavilla C1 luokitus
VastaaPoistaLisätietoja C1 luokituksesta
VastaaPoistaMe olemme töissä käyttäneet paljon dronea fotogrammetrisessa mallinnuksessa ja sen myötä nyt tietysti käyneet uudet kurssit jne. Mutta henkilökohtaisesti on todettava, että tämä uusi lakiuudistus on melkoinen susi. Ymmärrän pointin, että dronet lentävät muun lentoliikenteen seassa, jolloin säätely on välttämätöntä. Mutta itse uudistuksessa mentiin yli siitä missä aita on matalin, eli oksennettiin muun lentoliikenteen määräykset sellaisenaan dronepuolelle. Lisäksi koko luokitus on niin täydellisen sekava ja epälooginen, että edelleenkään en hahmota, millaisella dronella saa lentää ja missä olosuhteissa. Kollegani joka on vähän nörtimpi kuin minä, ymmärtää kyllä nuo, mutta itselleni tuo luokituksen monimutkaisuus ja epäloogisuus ei kyllä aukea. Ja valitettavasti se asia mihin tuolla oli tarkoitus saada apuja, jää kyllä toteutumatta. Eli alkuperäinen ajatus oli saada nimenomaan erilaiset harrastajalentäjätkin noudattamaan jotain pelisääntöjä, mutta tuo monimutkainen luokitus ja säännöstö johtaa siihen, että iso osa harrastajista heittää koko lupahakemukset romukoppaan sen jälkeen kun ovat hetken yrittäneet ymmärtää tuota viidakkoa. Vastaavasti ne ammatikseen lentävät, jotka muutenkin toimivat työnkin takia vastuullisesti ovat ainoita jotka lupia hakevat ja käyvät kurssit. Lopputuloksena tosiaan se, että se suuri villi porukka jotka ovat aiheuttaneet suurimman osan esim. lentoliikenteen riskitilanteista, jättäytyvät kokonaan lupien ja kurssien ulkopuolelle. Ja tätä ei kyllä edesauta se, että esim. tuosta A2-kurssista on tullut taas yksi uusi konsulttien rahastuslähde (lukuisten työturvallisuus- ym. kurssien ohella). Itse koin, että A2-kurssista toista sataa euroa oli kyllä täysin turhaa. Siellä käytiin läpi ennen tenttiä samat asiat, jotka itse oli käynyt jo netissä läpi ja tentti oli suoraan netissä ja sen olisi voinut suorittaa yhtä hyvin kotoa käsin samalla tavalla kuin esim. tieturvakurssin. Terv. Lassi Hatakka
VastaaPoista