Tietomurto eduskunnan sähköpostiin saa Suomen näyttämään lampaalta

KRP tiedotti tänään 28.12.2020 niukkasanaisesti tutkivansa eduskunnan tietojärjestelmiin kohdistunutta tietomurtoa. Media ehti jo otsikoida tapahtuman kyberhyökkäykseksi. Meille ei tietenkään kerrota mitään, mutta tasavallan presidentti Niinistön kommenteista päätellen ("kyberhyökkäys vakava loukkaus suomalaista demokratiaa vastaan") tapaus on harvinainen ja vakava.

Tietojen (tai pikemminkin niiden puuttumisen) valossa kyseessä on todennäköisesti samanlainen operaatio, joka kohdistui Norjan parlamentin sähköposteihin elokuussa, joka havaittiin syyskuussa ja tiedotettiin julkisuuteen lokakuun alkupuolella. Norjan salainen poliisi (PST, Police Secret Service - oletettavasti Supoa vastaaa taho) julkisti oman raporttinsa joulukuussa. Sen mukaan Norjaan kohdistunut teko oli osa laajempaa kampanjaa, jonka takana on Venäjän sotilastiedustelu ja sen APT28 ("Fancy Bear") -yksikkö. 

Tällaisia syytöksiä ei heitetä kevein perustein, joten Venäjän osuutta voidaan pitää käytännössä varmana. Ja Suomi reagoi kuten Venäjän toimiin aina: varovasti ja hiljaa.

Tästä eteenpäin oletan, että eduskuntaan kohdistuneen teon takana ovat samat tahot kuin Norjassa (ja Saksassa 2015). Mitään todisteita ei ole, mutta toisaalta eipä mikään todista myöskään päinvastaista. Kuten aina, KRP perustelee vaitonaisuutta tutkinnan turvaamisella. Perustelut kuulostavat jopa koomisilta: "...perustelee niukkaa tiedottamista tutkinnan turvaamisella. Tekijä todennäköisesti seuraa tiedotusvälineitä." Valtiollisen toimijan ei tarvitse seurata tiedotusvälineitä tietääkseen, miten tutkinta edistyy.

Tuskin on sattumaa, että tieto julkistettiin juuri tänään, kun suomalaisessa mediassa on vain minimimiehitys ja Venäjän lomakausi on juuri alkanut. Tarkemmin ajatellen päivämäärä voi olla jopa viesti Venäjälle: tiedämme kyllä, että te olitte asialla.

Norjan raportin mukaan kansanedustajien sähköpostin heikkoja salasanoja yritettiin murtaa ja näin päästä sisään järjestelmään. KRP ei kerro, oliko tämä tekotapana myös meillä ja millaista tietoa mahdollisesti saatiin. Toivottavasti kansanedustajien tietoturva on paremmalla tasolla kuin vuosia sitten, jolloin vuoti lista edustajien salasanoista. Ne olivat naurettavan helppoja. Eräskin tunnettu edustaja käytti salasanana tyttärensä etunimeä.

Kansanedustajien sähköposteja tärkeämpiä ovat sieltä avautuvat reitit muihin palveluihin ja syvemmälle verkkoon sekä pilvipalveluihin. Lisäksi teko on jo itsessään isku demokratiaa vastaan ja lietsoo  epäluottamusta, aivan kuten hyökkääjä toivookin.

Lokakuussa 2013 kerrottiin Ulkoministeriön verkosta löytyneestä vakoiluohjelmasta. Itse asiassa niitä oli useampia erilaisia. KRP on tutkinut asiaa nyt runsaat seitsemän vuotta, eikä ole tiedottanut mitään, koska virallisesti tutkinta on yhä kesken. Mediat ovat sentään kertoneet, että jäljet johtivat tässäkin itänaapuriin.

Mietitäänpä vielä Suomen tilannetta. Kun Norjassa paljastuu tietomurto, tieto kulkee varmasti pohjoismaiden ja muidenkin länsimaiden välillä. Suomessa on varmasti osattu epäillä jotain jo alkusyksystä. Nyt kerrotaan, että KRP on tehnyt tutkintaa loppusyksystä alkaen. Jostain syystä siitä päätettiin ilmoittaa juuri tänään, kertomatta silti varsinaisesti mitään.

Tieto tuli yllätyksenä myös kansanedustajille, jopa puolustusvaliokunnan jäsenille. Jos Suomea vastaan tehdään määrätietoinen verkkomurto, miksi valiokunnan jäsenet saavat kuulla siitä mediasta? Varmaan siksi, ettei KRP usko heidän pitävän salaisuuksia. Herää silti kysymys, mitä eduskunnassa on tehty murron paljastuttua, ja miten mahdolliset puhdistus/suojaustoimet ovat jääneet edustajilta huomaamatta? Eikö kukaan ole todellakaan huomannut mitään?

Olisi helppoa selvittää, onko asialla sama ryhmä ja sama tekniikka kuin Norjassa, ja kertoa se julkisesti. Tutkinnalliset syyt johtavat tälläkin kertaa siihen, ettei tutkintaa koskaan muodollisesti päätetä, jolloin siitä ei koskaan tarvitse kertoa tämän enempää.

Onneksi muiden maiden turvallisuusviranomaiset ovat avoimempia. Voimme lukea heidän tiedotteitaan sekä uutisia mediasta ja tehdä omat johtopäätöksemme Suomen tapahtumista. 

Tällä hetkellä johtopäätös on, että me suomalaiset olemme aikamoisia lampaita.

Lisäys 30.12.2020: Joku saattoi pahastua lammas-vertauksesta, mutta se tulee mieleen kun muistelee vuoden 2013 tapahtumia. Ulkoministeriön vakoiluohjelman paljastuttua ministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila uhosi, että "Suomi aikoo läksyttää kunnolla ulkoministeriön tietoverkon vakoilijaa" kun tekijä selviää. En muista, että Suomi olisi esittänyt protestia tai muutakaan läksytystä Venäjälle ja Kiinalle senkään jälkeen, kun niiden syyllisyyttä pidettiin selvitettynä.